Iltalehdessä haastatellaan Vasemmistoliiton kansanedustajaa, joka halusi jäädä pois hallitusneuvottelijan hommista. Vertaa tilannetta vuoteen -95, kun vasemmistoliittolainen ministeri joutui esittelemään leikkauslistoja. Oli kuulemma karmea tilanne. Nyt näyttää uhkaavasti samanlaiselta, ei näe enää mieltä olla mukana.
En voi arvostaa kovin korkealle henkilöitä, jotka hakeutuvat päättämään kansakunnan asioista, mutta vakavan tilanteen edessä ovat valmiita lyömään hanskat tiskiin ja vetäytyvät vastuusta yrittämättä olla tekemässä niitä hommia mitä varten sinne on valittu.
Kylmiskin ja melkein kuka tahansa muukin olisi erittäin hyvä poliitikko jakamaan rahaa ja kaikkea kivaa kaikille. Säästäminen, järkeistäminen ja menojen arvojärjestyksen luominen ovat sen sijaan paljon vaikeampia hommia. Mutta tuonne leikkiin, kun lähtenyt, niin ei sellainen vetele, että on valmis tekemään vain mukavia asioita. Pitäisi pystyä toteuttamaan myös noita edellä mainitun järjestyksen mukaisia asioita.
Meillä on hyvät edellytykset Kreikan tielle, kun mitään ikävää ei olla valmiita tekemään. Esim. tämä perusturvan ja ansiosidonnaisen päivärahan linkitys tuntuu mäntiltä. On oikein, että kaikkein köyhimmistä pidetään huolta, mutta pitääkö parempiosaisille työttömille kompensoida niin paljon, mitä nyt on ja tätä pottia pitäisi vielä kasvattaa.
Aika kurjalta näyttää. Ei oikein selkärankaa näkyvissä noissa touhuissa.