Lueskelin tuos kolmen lonkeron jälkeen Erotii... Käytännön Maamiestä ja kattelin säilörehukisan tuloksia... Mun mielestä lukujen valossa Seppä-Murron rehu oli parasta, mutta raati oli päätynyt aivan eri tulokseen. Miksi näin?

Koska... kokonaisuus ratkaisee... ja raati arvioi...

Ja koska minä olin polkemassa X. palkinnon saajalla        

Koska... kokonaisuus ratkaisee... ja raati arvioi...

Ja koska minä olin polkemassa X. palkinnon saajalla        

poljitko sitä isäntää siellä vai mitä.... 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 30.04.11 - klo:21:44

Koska... kokonaisuus ratkaisee... ja raati arvioi...

Ja koska minä olin polkemassa X. palkinnon saajalla        

poljitko sitä isäntää siellä vai mitä.... 

Valitettavasti Valtraa 

Suohon?   nevaan? järveen?

Itse kun lähettelen näytteitä säilöntäaineetomista paaleista en voi kuin ihailla Artturin ennustuskykyä  Aina lukee että rehu lämpeää tai pilaantuu. Mulla se tosin muuttuu osaksi jopa paskaksi, mutta luulisin että se vaan on osaksi ton lehmän ruuansulatuksen tarkoituskin.
 Sitten kaivelee jostain lehdestä lähes vastaavia tuloksia rehuista, joissa käytetään perinteistä A.I.V:Tä ja lukee sitä ylistystä kuinka hyvää rehu tilalla on. Ja samaan aikaan tämän tilan laakasiilon vieressä päivä päivältä kasvaa höyryävä ja mädäntyvä pilaantuneen rehun vuori 

Ps. homma on tosi muutaman vuoden takaa.

Samaa mieltä edellisen kanssa.  Tällä tilalla on käytetty AIV-happoliukoksia niin kauan kun tiedän. Rehu pilaantui hapoilla heti jos siilo oli auki ja lämpöä plussan puolella ja se käry oli navetassa ja pihassa ja joka paikassa. Siilosta otettiin paalileikkurilla useita peräkärryllisiä paskaa rehua ja vietiin takas pellolle maatumaan mistä oli tullutkin. Nyt on paalit ja käytetään biologista säilöntäainetta, on tuo kiertokulku loppunut - kaikki rehut menevät syöttöön eikä tarvi käyttää "maanparannusaineena" pellolla. Lisäksi navetassa tuoksuu hyvälle sillä nykyinen rehu tuoksuu raikkaalle ja vain muutamassa paalissa on ollut muutama pikku läntti hometta ja hävikkiä on 1 % siitä mitä oli aikasemmin.

Valio jaksaa paasata noista Kemiran AIV-liuoksista vain sen takia kun Valio omistaa tuntuvan osan niiden osakkeista! Tiedän että AIV liuoksillakin voi onnistua mutta niiden kanssa vaaditaan kyllä mestarin oppimäärää, kisälli onnistuu biologisillakin.

 Meillä ei vielä kertaakaan onnistuttu tekemään huonoa rehua hapolla siiloon.  Niin ja siilosta syötetty ympäri vuoden ainakin 10 vuotta.  Traktorilla ajetaan pellolla siilolla sit ihan eri koneet...

 Hapolla jos ei onnistu syy ratin ja penkin välissä.

Polkemiseen ja peittelyyn kun panostaa,niin rehu kyllä säilyy pintaan asti,vaikka tekisikin hapolla.Ja huolehtii,ettei linnut tee reikiä...

Ja "laadusta" senverran että jos siihen hapottomasta paalirehusta itettuun näytteeseen lirauttaa pikkasen happoa nii muuttuko se sitte 10 rehuksi?

Hohhoijaa.... Taas pitäisi kaikkien miettiä ja muitsella että mikähän se onkaan oleellista säilörehun varastoinnissa 

1. Hapettomuus = Hyvä polkeminen, oikea murskausaste, nopea täyttö, hyvä peittäminen
2. Ei paskaa rehuun = Ei multaa, ei kuloheinää, ei paskaa, ei traktoreista tihkuvaa öljyä, ei kissanraatoja
3. Sokeripitoinen raaka-aine = ei niittoa sadepäivän illalla tai hallayön jälkeisenä aamuna
4. Säilöntäaineelle sopiva kuiva-aineprosentti raaka-aineessa = luettavissa aineen käyttöohjeista
.
.
.
8. Tietty tuotemerkki säilöntäaineena.

Tulostakaapa talteen ja liimatkaa traktorien etuikkunoiden sisäpuolelle. Lehmä tuottaa +200€ puhdasta tuloa vuodessa enemmän jos uskotte tämän jutun   

Hohhoijaa.... Taas pitäisi kaikkien miettiä ja muitsella että mikähän se onkaan oleellista säilörehun varastoinnissa 

1. Hapettomuus = Hyvä polkeminen, oikea murskausaste, nopea täyttö, hyvä peittäminen
2. Ei paskaa rehuun = Ei multaa, ei kuloheinää, ei paskaa, ei traktoreista tihkuvaa öljyä, ei kissanraatoja
3. Sokeripitoinen raaka-aine = ei niittoa sadepäivän illalla tai hallayön jälkeisenä aamuna
4. Säilöntäaineelle sopiva kuiva-aineprosentti raaka-aineessa = luettavissa aineen käyttöohjeista
.
.
.
8. Tietty tuotemerkki säilöntäaineena.

Tulostakaapa talteen ja liimatkaa traktorien etuikkunoiden sisäpuolelle. Lehmä tuottaa +200€ puhdasta tuloa vuodessa enemmän jos uskotte tämän jutun   

Pitääkö paalikin polkea ja jos rehussa ei ole alinperinkään sokeria,pitääkö sitä lisätä?Ja oikeesti 9.Paalirehujakin on monen laatuisia.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.05.11 - klo:07:40

Hohhoijaa.... Taas pitäisi kaikkien miettiä ja muitsella että mikähän se onkaan oleellista säilörehun varastoinnissa 

1. Hapettomuus = Hyvä polkeminen, oikea murskausaste, nopea täyttö, hyvä peittäminen
2. Ei paskaa rehuun = Ei multaa, ei kuloheinää, ei paskaa, ei traktoreista tihkuvaa öljyä, ei kissanraatoja
3. Sokeripitoinen raaka-aine = ei niittoa sadepäivän illalla tai hallayön jälkeisenä aamuna
4. Säilöntäaineelle sopiva kuiva-aineprosentti raaka-aineessa = luettavissa aineen käyttöohjeista
.
.
.
8. Tietty tuotemerkki säilöntäaineena.

Tulostakaapa talteen ja liimatkaa traktorien etuikkunoiden sisäpuolelle. Lehmä tuottaa +200€ puhdasta tuloa vuodessa enemmän jos uskotte tämän jutun   

Pitääkö paalikin polkea ja jos rehussa ei ole alinperinkään sokeria,pitääkö sitä lisätä?Ja oikeesti 9.Paalirehujakin on monen laatuisia.

Paali poljetaan sillä paalikoneella 

Ja eikös biologisissa säilöntäaineissa ole niitä entsyymejä joiden tarkoitus lienee juuri muuntaa pitkiä hiilihydraatteja sokeriksi  Näin uskoisin...

Sokeria pitäisi lisätä aika paljon jos sitä rupeaa lisäämään. Melassia siis, joka ei ole kokonaan sokeria.

se joka tekee rehua ilman aivliuosta syöttää sontaa,on kokeiltu että kunnon rehua ei saa kun hapolla'