Artikkelin osoite:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=313
Vielä 141-artiklan taustasta ja Antti Kuosmasen EU-kirjasta @ 17.12.2003>>Toimittaja Anneli Kallioniemen uutisen (Satakunnan Kansa 13.12.2003, sivu. 6 ”Kuosmasen kirja on olemassa”) johdosta haluamme esittää muutamia lisänäkökohtia, kuka kirjoitti 141-artiklan. Toimittaja olisi voinut ottaa allekirjoittaneisiin yhteyttä todisteiden selvittämiseksi ennen juttunsa kirjoittamista. Toimittaja olisi voinut tarkastaa kirjoittajien taustat. Hän nimitti molempia maanviljelijöiksi, vaikka toinen meistä on opettaja.
Jo Antti Kuosmasen Eu-kirjan hätäinen myynnistä poistaminen kielii kirjan sisällön räjähdysherkkyydestä. MTK:n johtaja Markku Suojanen vähätteli asiaa kertomalla, että Kuosmasen englanninkielisenä painoksena julkaistu kirja on ollut bestseller tulevissa jäsenmaissa. Mutta eihän esimerkiksi Puolan tai Viron rahvas englantia ymmärrä! Kuosmanen puolestaan kertoi Satakunnan Kansalle, että kirja vedettiin pois myynnistä, koska sen ilmiasu oli huono. Suomenkielisen kirjan kansi on mielestämme englanninkielistä monin verroin parempi. Olemme tutkineet molemmat kielipainokset. Kuosmasen kirjaa ei löydä kirjastoista?
Kirjan kustantajakaan ei ole merkityksetön, kuten Kuosmanen antaa haastattelussa ymmärtää. Kustannusosakeyhtiö Ultima Thulen taustalta löytyy silloinen KTM:n kansliapäällikkö Matti Vuoria ja isänsä professori Pekka Vuoria. Kuka maksoi Ultima Thulelle kirjan koko painoksen? Missä poisvedetyt kirjat nyt ovat? Miksi huijatuksi tulleet maanviljelijät eivät saa lukea kirjaa suomen kielellä? Eikö MTK voisi kustantaa jäsenistölleen uusintapainoksen? Kuosmanen on meille ilmoittanut, että hän on valmis julkaisemaan kirjansa uudelleen suomenkielisenä, kunhan löytää uuden kustantajan. Eihän MTK:lla ole asiassa mitään pelättävää? Kirjan johdannon mukaan Esa Härmälä on tarkastanut kirjan sisällön ennen sen painamista!
Esa Härmälä oli pääministeri Esko Ahon erityisavustajana valmistelemassa EY-jäsenyyttä elokuusta 1991 alkaen. MMM:n EU-maatalousjaoston virkamiesryhmää johtaessaan ja EY-neuvotteluista vastanneena virkamiehenä Härmälä vastaa 141:n muotoilusta. Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläisen kirjoittamassa kirjassa ”Lännettymisen lyhyt historia” on kerrottu Härmälän lausuntoja tapahtumista maratonistunnon jälkeen: ”Suomessa ei ilmeisesti laajemmasti ymmärretä, että neuvottelut käytiin toiseen kertaan. Suomelle tilanne oli hankala, sillä joku helvetin ovela ihminen oli keksinyt uuden juonen. Sen sijaan että komissio ja Suomi olisivat kahdestaan kääntäneet poliittisen sopimuksen juridiseksi sopimukseksi, sinne päästettiin kaikki jäsenvaltiot mukaan. Suomi menetti neuvotteluissa selkeästi so*****ja etuja.”, sekä: ”Se oli elämäni raskain vaihe. Poliittisen puolen viisari oli jo heilahtanut. Oltiin kovaa vauhtia menossa jäseneksi, eikä yksityiskohdista enää jaksettu kiinnostua.” Härmälä vastasi näistä yksityiskohdista, joista nyt kiistellään.
141-artiklan lakiteksti tehtiin nimenomaan vaietun julistuksen mukaisesti. Myöhemmin joulukuussa 1994 muutettiin julkisuussäädöksiä. Perusteluna oli, että EU-neuvottelujen loppuvaiheessa oli asiakirjoja, joiden julkistamista pitää tapauskohtaisesti salata.
EU-sihteeristön päällikkö Reijo Kemppinen kirjoittaa puolestaan kirjassaan ”Suomi Euroopan unionissa”: "Jokainen päätöksen tekemiseen ja sitä edeltäneeseen keskusteluun osallistunut ministeri, kansanedustaja ja virkamies tiesi, millaista päätöstä oltiin tekemässä."
On kiistatonta, että MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä tiesi, kuten Suomen muutkin EU-neuvottelijat ja silloinen pääministeri Esko Aho, että komissio oli antanut vanhoille EU-maille julistuksen, josta Suomessa vaiettiin ja josta nyt seuraa maatalouden alasajo, koska 141 pykälä oli tarkoitettu vain siirtymäkaudeksi. Sitä emme tiedä, tiesivätkö kansanedustajat EU-maiden julistuksesta käsitellessään liittymissopimusta eduskunnassa! Lopuksi todellinen pommi: Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan, ettei eduskunta ole edes hyväksynyt EY-jäsenyyshakemuksen jättämistä.
Tommi Anttila
Jorma Jaakkola
Kokemäki<<