Usimmassa Koneviestissä esitelty menetelmä, muokkaus koneen savupiipusta
letku peltoon ja menoksi.
Mitenhän tuota voes hyövyntää nurmiviljelyssä?
Entä lietteen sekkaan savut esim. lietevaunussa.

Luitko jutun kunnolla? Teoriassa tuo koko juttu on ihan tuulesta temmattu. Ainakin jos sitä vaikutusta perustellaan hiilidioksidilla.

Olikohan juttu vähän etuajassa?

Olihan aikoinaan juttua "pimeämuokkauksesta", harrastaakohan kukaan?

Olihan aikoinaan juttua "pimeämuokkauksesta", harrastaakohan kukaan?

Olihan siitä juttua parikymmentä vuotta sitten.
Olivat muistaakseni todenneet että rikkaruohon taimettuminen ois vähäisempää kun äestelee ja kylvää pimeän tai hämärän aikana.
Taisi olla Ruotsalais alkuperää moinen tutkimus.
Olivat kokeilleet käyttää äkeen ja kylvökoneen päällä jotain valoa läpäisemätöntä huppuakin, ettei tarvi aivan yöaikaan pellolla ajella.
Ja eihän keväällä, pohjoisemmassa ainakaan, pimeää ole yölläkään.
Mikähän mahtoi olla tutkimuksen loppupäätelmä? Muistaneeko kukaan?

Kyllä tuota hämärähommaa harrastettiin ainakin yhdellä Ylivoimatilalla. EN tiedä muusta tehosta, mutta jymäytti ne ainakin yhtä reppanaa kun sanoivat sille että kun on pressu päällä voi äestää vaikka sateella.

Googlella näytti löytyvän, tulokset vähän vaihtelee mutta ehkä siitä voi olla jotain hyötyäkin.

http://www.agronet.fi/mkl/luomu/luomu2.htm#Pime%E4muokkaus

Rypsin kylvössä voisi vaikka kokeilla, joku kevytpeite äkeen päälle ei maksa juuri mitään eikä luulisi olevan haittapuoliakaan, muuta kuin naapurit pitää hulluna..

Mikähän mahtoi olla tutkimuksen loppupäätelmä? Muistaneeko kukaan?

Pimees muokaten rikkakasvien siemenien itäminen oli vähäisempää kuin valoisas muokattuna.

Kyllähän se noin oli mutta sitä mietin että harrastaako sitä käytännössä joku?

Lainaus käyttäjältä: articla - 15.03.08 - klo:21:35

Mikähän mahtoi olla tutkimuksen loppupäätelmä? Muistaneeko kukaan?

Pimees muokaten rikkakasvien siemenien itäminen oli vähäisempää kuin valoisas muokattuna.

Tarvaalan agrolookit tuota testailivat olikohan se -94 vai -95, KM:ssä taisi olla juttua tuolloin..

Kyllähän se noin oli mutta sitä mietin että harrastaako sitä käytännössä joku?

Kai sitä tuli harrasteltua yön siimeksessäkin kylvöhommia.
Tila sen verran kaukana vakituisesta asuinpaikasta että ei joka ilta töitten jälkeen viittiny lähteä peltohommiin. Painottui enempi viikonloppuihin maanviljelyspuuhastelut. Toisinaan vierähti aamupuolelle yötä. Koneistus ei kaksinen ollut: traktori 52 hp Intikka, äes 2,9m Kongskilde, kylvökone 2m sininen Juko. Jukollahan sai säiliöllisellä peräti 30 aaria aikaiseksi. Viikonlopun saldo jopa toistakymmentä hehtaaria.
Saattaa olla että yöllä kylvetyt ei olleet niin ruohoisia kuin päiväsaikaan kylvetyt. Ehkä.
Mutta mukavaa se silti oli, ja on. Voittaa kyllä kohdallani palkkatyön teon mennen tullen.
Tosin nykyään ilta tulee jo 23 aikoihin, ei jaksa enää kuin nuorena.

Tuli mönkkäriviesti tänään joten nyt tiedän mistä tässä puhutaan.
Piti ihan tarkistaa ettei ole huhtikuun 1.pv numero.
Ihan puppua näytti olevan jos hiilidioksidilannoituksesta puhutaan, siemenelle...mutta on siinä yksi mahdollisuus. Moottorihan vetää reilusti ilmaa läpi ja ilmasta suurin osa on typpeä. Sitähän yleensä lannoitteeksi pistetään ja olisiko mahdollista että pakokaasujen typen oksideja tms. muuttuisi maaperässä kasveille käyttökelpoiseen muotoon?
Nestemäistä ammoniakkia korvaamaan.
Polttoaineen sisältämät aineet tuskin riittävät mihinkään lannoitukseen.

Tuli mönkkäriviesti tänään joten nyt tiedän mistä tässä puhutaan.
Piti ihan tarkistaa ettei ole huhtikuun 1.pv numero.
Ihan puppua näytti olevan jos hiilidioksidilannoituksesta puhutaan, siemenelle...mutta on siinä yksi mahdollisuus. Moottorihan vetää reilusti ilmaa läpi ja ilmasta suurin osa on typpeä. Sitähän yleensä lannoitteeksi pistetään ja olisiko mahdollista että pakokaasujen typen oksideja tms. muuttuisi maaperässä kasveille käyttökelpoiseen muotoon?
Nestemäistä ammoniakkia korvaamaan.
Polttoaineen sisältämät aineet tuskin riittävät mihinkään lannoitukseen.

Itsekin mietin tuota typpivaikutusta, mutta itselle jäi sellainen kuva että nimenomaan hiilidioksidilla sitä juttu aperusteltiin. Periaatteessahan tietyn tyyppisellä maalla hiilidioksidi voi välillisesti hieman nostaa satotasoa, mutta normaalistihan maaperän mikrobit tarvitseva happea eli aika hurjalle tuntuu tuo perustelu.

Jos se hiili auttaa siinä mikropin  ja hapen välisessä kontaminaatijossa.

Mikä ihimeen lisenssi tuohon pitäs ostaa
Saakaet oman rattorisa savut laettaa mihin tykkää.

Jos se hiili auttaa siinä mikropin  ja hapen välisessä kontaminaatijossa.

Mikä ihimeen lisenssi tuohon pitäs ostaa
Saakaet oman rattorisa savut laettaa mihin tykkää.

Mitä on mikrobin ja hapen välinen kontaminaatio?