Muistelen aikaa,kun etsittiin paikkaa suurmeijerille,nimeltään Pohjolan maito.Tämä alue olisi ollut meijerin kannalta otollinen,koska tämä on pohjavesialuetta.Silloin oli Raahen alueella vielä meijeri nimeltä Rannikon Maito.
Kun kunnanvaltuustossa äänestettiin asiasta,niin Rannikon maidon lähettäjäjät vastustivat asiaa,koska heille oli tärkeämpää oma etu kuin alueen yhteinen etu.
Niin sitten Haapavesi sai komean nykyaikaisen meijerin,johon Rannikon maitokin sulautui aika lyhyessä ajassa.
Eikä siinä kaikki.Minä olin pienen meijerin hallituksessa niihin aikoihin.Kun tuli ajankohtaiseksi ,että se olisi sulautettu Pohjolan Maitoon,muistan kuinka eräs isäntä pui nyrkkiä ja uhosi:Pohjolan Maito kaatuu,mutta tämä meijeri pysyy.
Toisin kuitenkin kävi.Molemmat pikkumeijerit seisovat tyhjillään muistona menneestä.
Kehityksen pyörää ei nyrkillä pysäytetä.