Lämpimään maahan kylvetty vilja tulee oraalle karkeasti viikoa nopeammin kuin aikaiseen kylmään pakkasen puremaan maahan laitettu. Luomuvilja, samoilla lajikkeilla, samoilla maalajeilla sekä samaan aikaan kylvettynä tuleentuu syksyllä kaksi viikkoa aikaisemmin kuin tavanomainen apulantaviljelty. Suuret vetiset solukot valmistuvat hitaasti. Luomuviljellyllä viljalla on paremmat edellytykset tulla korjatuksi talteen alkusyksyn hyvinä ilmoina auringon voimalla kuivattuina. Hieman pienempi sato voi tulla korvatuksi viljelyvarmuudella ja öljyn säästöllä kuivatuksessa.
Entäs jos ravinteita on samat määrät kasvilla käytössä? Eroaako tuleentuminen silloinkin luomu vs. tavanomainen? 
Kyllähän tuon nyt kaikkien pitäisi tietää, että nälässä pidetty uupuu kilpailussa aikaisemmin... Mitä sitä itsestäänselvyyksiä toistelemaan. 
Uupumisesta on kyse kun vihreä vilja tapetaan glyfosaatilla myöhäissyksyn lähestyessä, jotta se jotenkin saataisiin puitua ja hikisesti vielä kuivatettua ennen talvea.
Samoilla lähtökohdilla luomuvilja valmistuu kaksi viikkoa aikaisemmin kun helppoliukoisella typellä vesipöhötetty. Varmasti typen määrä vaikuttaa luomuviljankin tuleentumiseen, mutta: Hidasliukoisen typen saannin takia kasvin solumassa on ''kiinteämpää''. Keskimäärin luomukasvin kuiva-ainepitoisuus kasvin ollessa tuoreena on 20% suurempi kuin helppoliukoisilla lihotettu.
Jaa. En mää sillees voi mennä kokemuksesta mitään sanomaan, kun nuo viljat ei yleensä saa ku korkeintaa puolet ravinteista "keinotypellä"... melkee se 40% vois olla keskimäärin säkistä tullutta typpee... Loput tulee lehmien arseesta.
Ja välillä mennää kokonaan "luomuna"...
Ei tartte aina etes ruiskulla ruikkia.
Eikä ole ollut tarvetta pakkotuleennuttaa viljoja. Useimmiten kun aivan elokuun alussa pääsee jo pellolle päästeleen puimurilla. Tää viljapuoli kun on lähinnä semmonen lystikäs harrastus. Sillonhan se saa jo vähän maksaakkin...
