On sillä vaikutusta. Ja sillä, että typensidonta happamoittaa maata
Petri
Minulle täysin uusi tieto,olen luullut että ilman kemiallisia tuotteita maata happamoitavat vaan nää jotkut happamat sateet tai muut saasteet,mutta että nää ritsoopitkin..
[/quote]
Happamoittava prosessi on joko typensidontaa harjoittavan kasvin juurieritteet (palkokasvit) tai ammoniumtypen nitrifioituminen (väkilannoitteet). Neutraloivia prosesseja ovat karjanlanta (kalsium ym.) sekä nitraattitypen otto maasta.
Apilan monokulttuuriviljely hapattaa, vaan ei monipuolinen muitakin kuin palkokasveja sisältävä viljely, jossa se lanta vielä palaa takaisin kiertoon.
.....
Tarina Australiasta vuosien takaa: siellä havaittiin, että apilalaitumet rupesivat hiljalleen happamoitumaan. Syynä oli lammasmäärän nousu, jolloin aiemmin viljelykierrossa ollut vehnän viljely jäi pois. Apilan sitomaa typpeä jäi ylimäärin maahan, se nitrifioitui (happamoitti maata) ja nitraattina huuhtoutui pohjaveteen. Aiemmin vehnän typenotto palautti happamuuden kohdalleen, nyt se jäi pois. Jossain pH 4,5 alkaa maa-apilankin kasvu olla heikkoa. Tarvitaanko tässä uusia hienoja happamassa kasvavia gmo-apiloita ja -bakteereita, vaiko kiertoviljelyä?
..........
Meillä luomukarjatiloilla maan pH tuppaa hiljalleen nousemaan. Jos maat on valmiiksi hyvin kalkittu, jopa haitalle asti (Mn muunmuassa). Tähän tietty tarvitaan "muutama" viljelykierto, mutta ns. ylläpitokalkituksen tarve on vähäinen, ellei olematon.
Petri