(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)

Nyt tipahdin kärryiltä! Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun. 

Muut saa sitten laskea kopska sitä en osaa mutta mutulla mennään.

Kukapa sitä laskea osaa, mutta onneksi on excel... 

9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
[/quote
>>>Kyllä kai valehtelullakin joku rääpy pitääs olla....Mä haluan nähdä ne vehkeet millä tähän suomalaisissa olosuhteissa KESKIMÄÄRIN  ajosilppuriketjulla päästään...Vaikka on millanen pyöräkone, jos juntataan 150 hehtaarin rehut läjälle kymmeneen tuntiin, niin takaan ja alleviivaan että kasasta tulee paskaa Tämä aivan tähtitieteellinen työsaavutus tarkoittaa siis 15 hehtaaria tunnissa, jossa on tankkaukset,happopullonvaihdot ja kusitauot mukana. Kasalle tulee vähintään 20 kippikärryllistä tunnissa, eli joka tunti yksi kärry vie 5 kuormaa .  Mahtaa siinä VOLVON kuskia vituttaa, vaikka olis kuinka hyvä ilmastointi ja dvd;t.
http://www.youtube.com/watch?v=SR2zz2P0Bus&playnext=1&list=PL6229969FB487E95F
Kannattais varmaan ilmoittaa saavutus vähintäänkin guinnesin ennätysten kirjaan . Tässäkin savotassa oli 15 ukkoa mukana. Ei nyt ihan hirveä työsaavutus miestä päälle Sen melkein menetelmästä riippumatta pystyy tekemään samaan aika tarkkaan 1 hehtaari/mies/tunti...
  

kyllä tuon on aika lähellä uskottava, jos kerran yhellä noukkarilla korjaa 110 ha 36 tuntiin.. jos senssit on hyvät (siilo n 15m leveä ja pituutta 50-10m) ja pyöräkone kuski on hommien tasalla niin ei mikään mahdottomuus aumalle. tietysti kasaa pitää polkea pitempään kuin tuo 10 h ..

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 17.03.11 - klo:20:54

(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)

Nyt tipahdin kärryiltä! Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun.  

Ei Mutta käsittääkseni jättämällä ennakko alveja ja veroja maksamatta niin saa ilmaista rahaa käyttöön jolloin lehmät on jo tuottanut muovit kun verot tulee maksuun. Kysykää viisaammilta miten homma kannattaa tehdä mutta näin käsittääkseni pystyy toimimaan. Toista on monivuotisen laakasiilolainan kanssa joka on rahoitettava  pankista pidemmäksi aikaa.

Shrek: Olet oikeassa, 5 noukinvaunua korjaa nopeammin tietyn määrän rehua kuin 1 paalain. Paljonko muuten mainitsemassasi urakassa oli keskimääräinen kuljetusmatka, entä paljonko tuli kuiva-ainetta hehtaarilta?

Ei niitä noukinvaunuja ollut kuin kolme... 

Keskimääräinen matka 6,28km  ja ka-sato 2700kg/ha.

Kustannusten kannalta mulle on ihan sama montako vaunua urakoitsija tuo, mutta laadun kannalta mitä nopeemmin saa kerättyä sitä vähemmän rehu vanhenee.
Kevätsadon D-arvo 70 ja syyssadon 68. Mites sulla?

9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
[/quote
>>>Kyllä kai valehtelullakin joku rääpy pitääs olla....Mä haluan nähdä ne vehkeet millä tähän suomalaisissa olosuhteissa KESKIMÄÄRIN  ajosilppuriketjulla päästään...Vaikka on millanen pyöräkone, jos juntataan 150 hehtaarin rehut läjälle kymmeneen tuntiin, niin takaan ja alleviivaan että kasasta tulee paskaa Tämä aivan tähtitieteellinen työsaavutus tarkoittaa siis 15 hehtaaria tunnissa, jossa on tankkaukset,happopullonvaihdot ja kusitauot mukana. Kasalle tulee vähintään 20 kippikärryllistä tunnissa, eli joka tunti yksi kärry vie 5 kuormaa .  Mahtaa siinä VOLVON kuskia vituttaa, vaikka olis kuinka hyvä ilmastointi ja dvd;t.
http://www.youtube.com/watch?v=SR2zz2P0Bus&playnext=1&list=PL6229969FB487E95F
Kannattais varmaan ilmoittaa saavutus vähintäänkin guinnesin ennätysten kirjaan . Tässäkin savotassa oli 15 ukkoa mukana. Ei nyt ihan hirveä työsaavutus miestä päälle Sen melkein menetelmästä riippumatta pystyy tekemään samaan aika tarkkaan 1 hehtaari/mies/tunti...
  

Taitaa olla nuo vehkeet olla sillä yhdellä sonnimiehellä joka on tukilistan top 5

Ei niitä noukinvaunuja ollut kuin kolme... 

Keskimääräinen matka 6,28km  ja ka-sato 2700kg/ha.

Kustannusten kannalta mulle on ihan sama montako vaunua urakoitsija tuo, mutta laadun kannalta mitä nopeemmin saa kerättyä sitä vähemmän rehu vanhenee.
Kevätsadon D-arvo 70 ja syyssadon 68. Mites sulla?

Sitä meinasin, että mikäänhän ei estä korjaamasta rehua useammalla paalaimella samanaikaisesti..

 Jos joku tulee meille tekemään rehut irtosilppuna tuolla sun maksamalla taksalla, otan varmasti! Täälläpäin urakoitsijoiden taksat lähtee 130€/ha, kun siilo on pellon laidalla. Noilla sun etäisyyksillä (meillä hyvin lähellä samaa) saa laittaa vielä muutaman kympin kylkeen. Kokonaiskustannus (aineet+varastointi) pyörii silloin vähintään 200€/ha nurkilla eli 75€ kuiva-aine tonnille. Edelleen olen sitä mieltä, että paalit tuubiin systeemillä pääsis 50€ tasoon ka tonnille laskettuna, sun nykyinen systeems menee hieman alle..

D-arvoista: Viime kesänä korjuu alkoi 10.6. D-arvo 72-73. Tehtiin parina päivänä, jonka jälkeen satoi viikon vettä. Taas tehtiin pari päivää, tuolloin D-arvo tasoa 69-70. Jälleen viikko vettä ja juhannukseksi saatiin loput korjattua, D 65-66. Tietysti, jos olisi saanut tehokkaan urakoitsijan siihen keskimmäiseen pilven rakoon, olisi suoritus ollut täydellinen. Veikkaan että kysyjiä oli muitakin..Toinen sato heinäkuun loppupuolella,D-arvo luokkaaa 65. Kolmas sato syyskuulla D 70

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 17.03.11 - klo:22:40

Ei niitä noukinvaunuja ollut kuin kolme... 

Keskimääräinen matka 6,28km  ja ka-sato 2700kg/ha.

Kustannusten kannalta mulle on ihan sama montako vaunua urakoitsija tuo, mutta laadun kannalta mitä nopeemmin saa kerättyä sitä vähemmän rehu vanhenee.
Kevätsadon D-arvo 70 ja syyssadon 68. Mites sulla?

Sitä meinasin, että mikäänhän ei estä korjaamasta rehua useammalla paalaimella samanaikaisesti..

 Jos joku tulee meille tekemään rehut irtosilppuna tuolla sun maksamalla taksalla, otan varmasti! Täälläpäin urakoitsijoiden taksat lähtee 130€/ha, kun siilo on pellon laidalla. Noilla sun etäisyyksillä (meillä hyvin lähellä samaa) saa laittaa vielä muutaman kympin kylkeen. Kokonaiskustannus (aineet+varastointi) pyörii silloin vähintään 200€/ha nurkilla eli 75€ kuiva-aine tonnille. Edelleen olen sitä mieltä, että paalit tuubiin systeemillä pääsis 50€ tasoon ka tonnille laskettuna, sun nykyinen systeems menee hieman alle..

D-arvoista: Viime kesänä korjuu alkoi 10.6. D-arvo 72-73. Tehtiin parina päivänä, jonka jälkeen satoi viikon vettä. Taas tehtiin pari päivää, tuolloin D-arvo tasoa 69-70. Jälleen viikko vettä ja juhannukseksi saatiin loput korjattua, D 65-66. Tietysti, jos olisi saanut tehokkaan urakoitsijan siihen keskimmäiseen pilven rakoon, olisi suoritus ollut täydellinen. Veikkaan että kysyjiä oli muitakin..Toinen sato heinäkuun loppupuolella,D-arvo luokkaaa 65. Kolmas sato syyskuulla D 70

Viime kesänä oli optimi olosuhteet, sadesäällä aikaa menee ainakin tuplasti. Silloin nousee kustannukset samaa tahtia. Niitto menee ha-taksalla ja kerääminen tuntitaksalla. Peltoihin ja liittymiin on yritetty sitten satsata, että ne ei työtä hidastaisi.

sitä mie en ymmärrä että minkä helekatin takia jos paaluja ajetaan autolla pittää olla erikseen kone joka syöttää paalit käärijjään? tuos on vireoo ku erräät tuttavavelijekset ajelee 30 km piästä paaluja risuautolla, tulloo maksammaan kuulemma reilu 3E/paalu pellon laidalta ajettuna ja kiärijään syötettynä

 http://www.youtube.com/watch?v=eeZXYQwY3TY

Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua.

Tähän voi vielä latoa asian jota moni ei huomioi, eli jos aumaan lataa 100 tonnia kuiva-ainetta niin siitä häviää aina 10 - 20% vetenä, hiilidioksidina ja lämpönä ilmaan, eli apevaunuun saa vain reilut 80 tonnia maidoksi muuttuvaa. Kun oikein säilötty paali voi tuottaa parhaimmillaan 0% (0-5%) tappion, vaikuttaa se aika tuntuvasti kustannuksiin/ry.

Meijerit tienaa hyvin hapoillaan joten ne eivät tue paalirehua, missä niitä ei välttämättä tarvita.

Paalin mukavuusaste ison yksikön käytössä on luonnollisesti sitten eri asia, jolla tietysti on hintansa.

Lainaus

Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua.

Tähän voi vielä latoa asian jota moni ei huomioi, eli jos aumaan lataa 100 tonnia kuiva-ainetta niin siitä häviää aina 10 - 20% vetenä, hiilidioksidina ja lämpönä ilmaan, eli apevaunuun saa vain reilut 80 tonnia maidoksi muuttuvaa. Kun oikein säilötty paali voi tuottaa parhaimmillaan 0% (0-5%) tappion, vaikuttaa se aika tuntuvasti kustannuksiin/ry.

Meijerit tienaa hyvin hapoillaan joten ne eivät tue paalirehua, missä niitä ei välttämättä tarvita.

Paalin mukavuusaste ison yksikön käytössä on luonnollisesti sitten eri asia, jolla tietysti on hintansa.

jos on 100 tonnia kuiva-ainetta niin ei siitä voi vetenä häipyä yhtään prosenttia..

Tähän voi vielä latoa asian jota moni ei huomioi, eli jos aumaan lataa 100 tonnia kuiva-ainetta niin siitä häviää aina 10 - 20% vetenä, hiilidioksidina ja lämpönä ilmaan, eli apevaunuun saa vain reilut 80 tonnia maidoksi muuttuvaa. Kun oikein säilötty paali voi tuottaa parhaimmillaan 0% (0-5%) tappion, vaikuttaa se aika tuntuvasti kustannuksiin/ry.

Ei häviä. Rehu pitää tiivistää. Tuossa hernevehnäsiilossa on kuutiopaino yli tonnin, ei kuiva-ainetappioita. Suora rintaus käyttäessä, ei mitään repiviä kauhoja. Paalissa syntyy tappiota, jos heinä on liian kuivaa. Käyminen jää puolitiehen.

Mlahdelle, kyllä toi shrinkage on ihan joka puolella tunnistettu ongelma. Kuiva-aine häviää hallitsemattoman soluhengityksen ja virhekäymisen kautta vedeksi ja hiilidioksidiksi. Eli kompostoituu.

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 18.03.11 - klo:20:37

Tähän voi vielä latoa asian jota moni ei huomioi, eli jos aumaan lataa 100 tonnia kuiva-ainetta niin siitä häviää aina 10 - 20% vetenä, hiilidioksidina ja lämpönä ilmaan, eli apevaunuun saa vain reilut 80 tonnia maidoksi muuttuvaa. Kun oikein säilötty paali voi tuottaa parhaimmillaan 0% (0-5%) tappion, vaikuttaa se aika tuntuvasti kustannuksiin/ry.

Ei häviä. Rehu pitää tiivistää. Tuossa hernevehnäsiilossa on kuutiopaino yli tonnin, ei kuiva-ainetappioita. Suora rintaus käyttäessä, ei mitään repiviä kauhoja. Paalissa syntyy tappiota, jos heinä on liian kuivaa. Käyminen jää puolitiehen.

Mlahdelle, kyllä toi shrinkage on ihan joka puolella tunnistettu ongelma. Kuiva-aine häviää hallitsemattoman soluhengityksen ja virhekäymisen kautta vedeksi ja hiilidioksidiksi. Eli kompostoituu.

niin mutta silloinhan rehu on pilalla.. siiloon oikein tehtynä, tarpeeksi tiivistettynä virhekäymistä ei tapahdu. samoin virhekäymistä voit tapahtua jos paalut on liian löysiä.

Varmaan tuollaisiin soluhengityksen myötä tulleisiin hävikkiprosentteihin päästään jos:

-Kuivataan karheella kauan ja karheet ovat paksuja ja märkiä.
-Poletaan huonosti
-Auma on kauan auki, molemmissa tapauksissa rehu on hapen kanssa tekemisissä.

Sitä vähemmän soluhengityksen aiheuttamaa hävikkiä tapahtuu, mitä nopeammin rehu saadaan riittävän happamaan ja hapettomaan tilaan. Oikein tehtynä hävikki tuskin nousee ainakaan prosentin ylitse, olipa säilöntätapa sitten paali taikka siilo.

Rehun säilöntäoppia näin perjantain ratoksi. 

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 16.03.11 - klo:20:30

Onko tämä joku kilpailu siitä kuka ottaa laskelmissa vähiten kustannuksia huomioon? 
No, meillä ei mene kuin 12 pannua kahvia ja 4 pellillistä omenapiirakkaa... 

Kuka prkl sen piirakan syö

Tehtiin muuten noin kuusinkertainen määrä rehua. Säilöntäaineisiin meni 11 tonnia ja muoviin puolitoista (maitohappoa käytettiin 20% suositusta enemmän herneeseen).....eikä lasketa sitä tiivistystyötä, ei kuljetuksia....ei silppuamista, mutta lasketaan se paalin kuoriminen ja se muovin määäääärä ja se, että apevaunulta kestää puoli tuntia kauemmin hajoittaa tiukka ja halkaistu paali kuin siilosta leikattu paalirehu, joka on lisäksi tasalaatuista ylhäältä alas leikattuna....

sulla onkin se kotimainen paska..

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 17.03.11 - klo:21:16

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 17.03.11 - klo:20:54

(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)

Nyt tipahdin kärryiltä! Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun.  

Ei Mutta käsittääkseni jättämällä ennakko alveja ja veroja maksamatta niin saa ilmaista rahaa käyttöön jolloin lehmät on jo tuottanut muovit kun verot tulee maksuun. Kysykää viisaammilta miten homma kannattaa tehdä mutta näin käsittääkseni pystyy toimimaan. Toista on monivuotisen laakasiilolainan kanssa joka on rahoitettava  pankista pidemmäksi aikaa.

En kyl vieläkään ymmärrä miten verojen maksamatta jättäminen liittyy tähän...  Rehut voi tehdä aumaan, jolloin ei tuu pitkiä pankkilainoja. Jos sotketaan vielä investointitukien avustukset ja korkotuet, niin vertailusta tulee mielenkiintoista. Toki paalihommassa saa tasaisesti poistoja aikaiseksi...