Osaako joku kertoa mitenkä noita heinänsiemeniä sais tuolta vironmaalta?(lähinnä tota sinimailas-seosta)
jotain nettikauppoja?

Oldergrupp.ee ja Siim Olderille puhelua tai sähköpostia

Onko Adamilla käytössä sinimailasta ja jos on, millaiset kokemukset käytöstä? Lueskelin maatilan pellervoa ja siinä oli juttua sinimailasesta, mutta soveltuvuus hiesusavikoille ja omille maille vähän arveluttaa. Ei taida olla Suomalaisilla ketjuilla tuota mailasta myynnissä.

Mulla ei ole vielä kokemusta muusta kuin naturcomin ponduksesta. Sitä en laita enää, siemen ei jaksanut edes itää.

Arzyboyllä on eestin poikien mailasta seoksessa ja syksyllä oli jo komean näköistä, kun oljet kerättiin pois. Herkästi poutiville maille kunnon paskalatingin ja hyvän pH:n kanssa uskoisin olevan erinomainen yhdistelmä. Ensi kesänä perustetaan reilusti mailasnurmia ainakin meillä

Naturcomilla tuntuu olevan viimeinkin sirppimailasta ihan myytäväksi asti. Se, joka reilu vuosikymmen sitten Jokioisten kokeessa tuotti ihan sikahyviä satoja, vaan siementä ei saanut mistään... Myös Keski-Suomeen.

Petri

Kiitokset tiedoista! Nyt pitää vaan alkaa kartottamaan, että mihin sitä mahollisesti laittais, että varmasti menestyis.

Viime keväänä laitoin muutaman hehtaarin Naturkommarin sinimailasta, tänä vuonna ei kylvetä yhtään. Kattoo ny millai on talvehtinut ja muuta mukavaa 

Viime vuonna oli tosiaankin suojaviljan alla englanninraiheinä-puna-apila-sinimailas seosta. Sinimailasta liian vähän jos ajattelee kunnollista sadontuottoa mailasesta, mutta harjoittelun merkeissä siis meni ja ensi kesänä samalla menetelmällä on suunnitelmissa isommalle pinta-alalle ja suuremmalla siemenmäärällä tulossa. Normi kasvinsuojelu tehtiin viljalle mcpa-express seoksella 24.6 , josta sinimailanen otti hivenen nokkiinsa mutta ei kuollut. Harva kasvusto pitäisi olla päällä kun perustaa suojakasvin kanssa. Selvä ero jos oli harvempia kohtia viljakasvustossa. Näissä paikoissa sinimailasta ja apilaa niin kuin pitikin. Sen vuoksi kyselin aikaisemmin siitä isommasta rivivälistä viljan kylvössä. Tilaa pitäisi saada paremmin aluskasville

Jos Ph on alle kuuden ei sinimailasen siemen edes idä. Kylvin maantien kahtapuolen sinimailasta. Toisen lohkon Ph oli viljavuusnäytteessä 5,9, oli kylläkin kalkittu näytteenoton jälkeen toisessa oli Ph 7,1. Alemman Ph:n peltoon ei tullut ainuttakaan sinimailasta ja korkeamman Ph peltoon iti ihan hyvin.

No kaikki on kyllä kuuden kintaalla ja sen jälkeen kalkittu n.6-7tn/ha, jotta uskaltaakohan noihin sitte laittaa kuitenkaan sitä mailasta

Kyllä sitä kokeilla kannattaa, mutta en heti laittais kymmenä hehtaareita.
2006 alkaen on kerätty kokemuksia sinimailasesta, joten vielä on monta asiaa kokeilematta.

Kyllä sitä kokeilla kannattaa, mutta en heti laittais kymmenä hehtaareita.
2006 alkaen on kerätty kokemuksia sinimailasesta, joten vielä on monta asiaa kokeilematta.

Tutun viljelijän sanoin: sinimailasen viljely on vähän kun lohen kalastus; kannattaa pyytää, vaikkei saalista saiskaan.

Mutta noin vakavasti: mailasen kasvutapa on pysty, eli pienellä siemenmäärällä ei saa lamoavan ja pensastavan puna-apilan tavoin tiheää kasvustoa millään. Miniminä pidän 10 kg/ha, mieluummin 15-20. Ojitukset pitää olla kunnossa. Perustamisessa voi kokeilla myös ilman suojakasvustoa: kun savikat ym. niittäen latvoo pitkään sänkeen juhannuksen jälkeen, niin elokuun puolivälissä saa jo hyvä sr-sadon. Sen jälkeen kahdesti vuodessa, monta vuotta. Ojitus pitää olla kunnossa, pH mieluiten päälle kuuden ja jos ei mailashistoriaa ole, ymppäys niillä typpibakteereilla.

Petri

Make vois kertoilla mitenkä on onnistunut sinimailasen kanssa yhteiselo. Perustaminen, lannoitus ym. juttuja. Netistä ja lehdistä on tullu luettua paljonkin sinimailasesta, mutta jos jotain lisättävää niin tietoa voi jakaa ihan vapaasti

ollaan tuttavan kanssa vissiin ensi viikolla menossa hakemaan kuormaa olderilta, jos jotain tarpeita on niin voitaneen järjestää rahtia vastaan.

Oldergrupp.ee ja Siim Olderille puhelua tai sähköpostia

Olderin seminaaris olitiin maanantaina Seinäjoen Valiolla, hyvä mieninki
tulkki vain ei tainnu olla mikään agrolooki 

Vihantarehuherneen kans saa olla varovainen, kirjasessa varootettiin villisikojen hyökkäyksestä 

Englannin raiheinä -mailanen - nurminata kuuluu olevan hyvä seos ?