Noi kaikki vetolaitteet on elukan surma.  Ei oo yksikään vasikka jääny niin pahasti kiinni, että ei ois ihmisvoimilla vetämällä lähteny.

Täysin eri mieltä Itselle tosi paljon turvallisempi hankalissa poikimistapauksissa tunkki. Tiedän yhden isännän joka joutui eläkkeelle kun jalka lipesi poi`ituksessa. Selkä paskana Ei meilläkään normaalisti tunkkia käytetä, mutta kyllä puolen tunnin vetäminen käy jo sen verran voimille että siinä vaiheessa mielellään hakee tunkin.
Viimeksi pari viikkoa sitten oli tunkille tarvetta, kun hieholla meni yli useita päiviä -> piikillä käyntiin, josta seurasi tietenkin se ettei tule vasikka kovin helposti. Ja vasikka oli tässä tapauksessa tosi iso.

Nuo jalostus asiat on ihan oma lukunsa, mutta vaikeita poikimisia tulee varmasti eteen vaikka kuinka yrittäisi jalostaa ja ruokkia oikein.

Mulla ei ole kokemusta kuin lypsypuolelta, mutta aina vaan minua jaksaa ihmetyttää kun panikoidaan poikimisen kanssa ja parhaat pistää piikkiä heti lasketun päivän jälkeisenä päivänä. Viimeisten vuosien aikana useita kymmeniä poikimisia jotka ovat menneet noin 10 vrk yli ja oikein hyvin on mennyt. Pahimmat vaikeudet on ollut niillä, jotka poikii ajallaan tai etuajassa.

Minä olen sitä mieltä, että elukka poikii kun se on valmis. Nuo pitkälle viivästyneet eivät selvästikään ole olleet valmiita laskettuna päivänä, perse jäykkä kuin puuta olis. Parhaat menneet kaksikin viikkoa yli. Toki vasikka kasvaa koko ajan, mutta oikeasti yksittäisiä päiviä enemmän merkitystä on sillä, onko emä valmis vai ei. Ylikunto on yksi asia, johon voi itse vaikuttaa. Myös vasikan koko näkyy vaihtelevan äärilaidasta toiseen, ruokinnasta ja poikimimisajankohdasta riippumatta.

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 09.03.11 - klo:10:06

Itse suosittelen kohtuullisen poikimavaikeuden sonneja ja sukupuolilajiteltua siementä hyvällä arvosteluvarmuudella. Siihen vielä riittävän köyhä umpiruokinta ja hiehoruokinta niin ei tarvii tunkkeja ja traktoreita vasikoiden vetoon, kun hiehot ja lehmät poikivat itsestään.

Emoilla noita vaikeuksia voi olla enemmän.

Mutta jos lypsykarjassa joutuu jatkuvasti avustamaan poikimisissa, on siinä kuuluisassa manakementissa vikaa. Nimim. pari prossaa vaatii apua.....

Meillä emot poikivat usein niin että työntävät 7-11 kertaa ja syövät samalla  Väärällä ruokinnalla noillekkin saa katastrofaalisia ongelmia 

Juu ei passaa kyllä emojen kans alkaa itteään valjaisiin kiinnittämään, siinä ku elukka ottaa hatkat niin saa olla melko vikkelä että ei mene ite mukana 

Itse sainkin jo linkin niille sivuille millaisia ketjuja tarkoitin, kun nimenomaan vetoapua, ei tunkkia.

eikö nää tunkit oo paremmin emolehmille??

Yksin nuo emot on poikineet, ei oo tarvinnu avustaa.  Eikö nuo apulaitteet liene pääasiassa lypsäville tarkotettu. 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.03.11 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 09.03.11 - klo:10:06

Itse suosittelen kohtuullisen poikimavaikeuden sonneja ja sukupuolilajiteltua siementä hyvällä arvosteluvarmuudella. Siihen vielä riittävän köyhä umpiruokinta ja hiehoruokinta niin ei tarvii tunkkeja ja traktoreita vasikoiden vetoon, kun hiehot ja lehmät poikivat itsestään.

Emoilla noita vaikeuksia voi olla enemmän.

Mutta jos lypsykarjassa joutuu jatkuvasti avustamaan poikimisissa, on siinä kuuluisassa manakementissa vikaa. Nimim. pari prossaa vaatii apua.....

Meillä emot poikivat usein niin että työntävät 7-11 kertaa ja syövät samalla  Väärällä ruokinnalla noillekkin saa katastrofaalisia ongelmia 

Ai samalla kun poikivat pitää niille antaa ruokaa  

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.03.11 - klo:12:29

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.03.11 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 09.03.11 - klo:10:06

Itse suosittelen kohtuullisen poikimavaikeuden sonneja ja sukupuolilajiteltua siementä hyvällä arvosteluvarmuudella. Siihen vielä riittävän köyhä umpiruokinta ja hiehoruokinta niin ei tarvii tunkkeja ja traktoreita vasikoiden vetoon, kun hiehot ja lehmät poikivat itsestään.

Emoilla noita vaikeuksia voi olla enemmän.

Mutta jos lypsykarjassa joutuu jatkuvasti avustamaan poikimisissa, on siinä kuuluisassa manakementissa vikaa. Nimim. pari prossaa vaatii apua.....

Meillä emot poikivat usein niin että työntävät 7-11 kertaa ja syövät samalla  Väärällä ruokinnalla noillekkin saa katastrofaalisia ongelmia 

Ai samalla kun poikivat pitää niille antaa ruokaa  

Ei kun niille on ihan sama poikivatko vaiko eivät. Eivät viitsi aina lopettaa syömistään poikimisen vuoksi 

Lainaus käyttäjältä: Guarter - 09.03.11 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.03.11 - klo:12:29

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.03.11 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 09.03.11 - klo:10:06

Itse suosittelen kohtuullisen poikimavaikeuden sonneja ja sukupuolilajiteltua siementä hyvällä arvosteluvarmuudella. Siihen vielä riittävän köyhä umpiruokinta ja hiehoruokinta niin ei tarvii tunkkeja ja traktoreita vasikoiden vetoon, kun hiehot ja lehmät poikivat itsestään.

Emoilla noita vaikeuksia voi olla enemmän.

Mutta jos lypsykarjassa joutuu jatkuvasti avustamaan poikimisissa, on siinä kuuluisassa manakementissa vikaa. Nimim. pari prossaa vaatii apua.....

Meillä emot poikivat usein niin että työntävät 7-11 kertaa ja syövät samalla  Väärällä ruokinnalla noillekkin saa katastrofaalisia ongelmia 

Ai samalla kun poikivat pitää niille antaa ruokaa  

Ei kun niille on ihan sama poikivatko vaiko eivät. Eivät viitsi aina lopettaa syömistään poikimisen vuoksi 

Näliäs pirettyjä henkensä pitimiksi joutuvat vielä syömäänkin samalla 

Yks Fr oli aikanaan, kun ei lopettanut edes märehtimistä poikimisen ajaksi. 

meillä taas yks fr kokeneena kymmenen kertaa poikineena nousi seisomaan kun vasikka oli lantiosta kiinni, sieltä se sitten mätkähti nätisti pihalle. tämä tuli todistettua kiikareilla laitumelta monta kertaa. vasikalle ei koskaan tapahtunu mitään vahinkoa. kai sillä emällä oli konstit hallussa..

Aiemmin sanottiin että kiertämällä irtoo aina. Noh, aika vahva sana tuo aina. Jos ei oo kaikkee tässä maailmassa nähny ni ei kyllä kannata laukoo noita "aina" kommentteja. On nimittäi nähty tillanne missä ei eläinlääkärin kanssa saatu sitä mahtumaan ulos, ei sitten millää, ei vaikka pyöritettiin, rasvattiin, emää käännettiin jne. Ja ihan jonnii aikaa tehtii niitä töitä. Vasu oli kuolleena. Se oli siis takalonkista kiinni. Ei voinu enää työntää takas, eikä mahtunu enää paloittelee. Eiku räväkkää vetoa ja sit kuulu blobs ni kyllähän se siitä tuli, mut emältä murtu lantio. Se siitä ja sen kestävyydestä. No, kyllähän se tosiaan siitä synnytyskanavasta tuli, mut ei se ilman vahinkoa tullu.

Aattelin tälle keväälle tehä parista pylpyrästä apulaitteen, sillä pystyis antaa myöten ponnistuksien tahdissa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.03.11 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 09.03.11 - klo:10:06

Itse suosittelen kohtuullisen poikimavaikeuden sonneja ja sukupuolilajiteltua siementä hyvällä arvosteluvarmuudella. Siihen vielä riittävän köyhä umpiruokinta ja hiehoruokinta niin ei tarvii tunkkeja ja traktoreita vasikoiden vetoon, kun hiehot ja lehmät poikivat itsestään.

Emoilla noita vaikeuksia voi olla enemmän.

Mutta jos lypsykarjassa joutuu jatkuvasti avustamaan poikimisissa, on siinä kuuluisassa manakementissa vikaa. Nimim. pari prossaa vaatii apua.....

Meillä emot poikivat usein niin että työntävät 7-11 kertaa ja syövät samalla  Väärällä ruokinnalla noillekkin saa katastrofaalisia ongelmia 

niin mikä on emolle se oikea ruokintatyyli ennen poikimista 

jalostajat suosivat todella köyhää ruokintaa ennen poikimista jotta syntymäpaino pysyisi kurissa. Mutta nyt on kyllä ruvettu puhumaan ettei se olisikaan oikea tie. syntymäpainoa vääristetään alaspäin eikä se vastaa perimää, emon ollessa heikkommassa kunnossa se ei jaksa poikia niin hyvin ja mikä tärkeintä emon maidontuotanto lähtee lähempää nollaa liikkeelle jolloin myös heruminen ei ole niin suurta... onko näin...

ylikuntoa tottakai pitää välttää

mut toisaalta tunnutetaanhan lypsylehmiäkin jotta poi'ittua maitoa tulis enemmän

niin ja toisaalta ei ainakaan meillä vaikeudet ole lisääntyneet nuilla jälkipoikijoilla vaikka olisivatkin olleet ennen poikimista poikineiden joukossa...

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.03.11 - klo:12:29

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.03.11 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 09.03.11 - klo:10:06

Itse suosittelen kohtuullisen poikimavaikeuden sonneja ja sukupuolilajiteltua siementä hyvällä arvosteluvarmuudella. Siihen vielä riittävän köyhä umpiruokinta ja hiehoruokinta niin ei tarvii tunkkeja ja traktoreita vasikoiden vetoon, kun hiehot ja lehmät poikivat itsestään.

Emoilla noita vaikeuksia voi olla enemmän.

Mutta jos lypsykarjassa joutuu jatkuvasti avustamaan poikimisissa, on siinä kuuluisassa manakementissa vikaa. Nimim. pari prossaa vaatii apua.....

Meillä emot poikivat usein niin että työntävät 7-11 kertaa ja syövät samalla  Väärällä ruokinnalla noillekkin saa katastrofaalisia ongelmia 

niin mikä on emolle se oikea ruokintatyyli ennen poikimista 

jalostajat suosivat todella köyhää ruokintaa ennen poikimista jotta syntymäpaino pysyisi kurissa. Mutta nyt on kyllä ruvettu puhumaan ettei se olisikaan oikea tie. syntymäpainoa vääristetään alaspäin eikä se vastaa perimää, emon ollessa heikkommassa kunnossa se ei jaksa poikia niin hyvin ja mikä tärkeintä emon maidontuotanto lähtee lähempää nollaa liikkeelle jolloin myös heruminen ei ole niin suurta... onko näin...

ylikuntoa tottakai pitää välttää

mut toisaalta tunnutetaanhan lypsylehmiäkin jotta poi'ittua maitoa tulis enemmän

niin ja toisaalta ei ainakaan meillä vaikeudet ole lisääntyneet nuilla jälkipoikijoilla vaikka olisivatkin olleet ennen poikimista poikineiden joukossa...

Näistähän sitä tarinoitiin Kuopiossa innonaudan koulutuksessa.... Lypsylehmillekään ei taideta nykyopein suositella enää tunnutusta, itse jakanut lypsikeille ennen poikimista puolet umpiapetta ja puolet lypsävien evästä.