Apevaunu oheislaitteineen  maksaa ittensä takaisin noin  neljässä vuodessa. Rehustus vuonna 2007 maksoi 2400 euro enemmän kun vuonna 2006 ja vuonna 2007 tuotettiin 133 000 litraa enemmän vaikka rehujen hinnat nousi aika oleellisesti samaan aikaan. 

----------------------------------------------------------------
Aika hyvä parannus  kerrotko millä eväillä?

Eikös kioskitkin voi säätää siten, että sieltä saa vaikka 8 annosta per 24h, silloin pötsin toiminta olisi tasaisempaa ja ei tarvitsisi eri appeita tehdä nuorelle karjalle ja lypsyssä oleville. Ja ei taida kymppitonnin keskituotoskaan vaatia täysrehuruokintaa, vaan taitaa puolitiivisteellä ja kotoisilla viljoillakin pärjätä kun on hyvät säilörehut. Tossa syöntikyvyssä on kyllä ideaa se täytyy myöntää.

Eikö ole melko turhaa väitellä mikä ruokintamuoto on paras. On hyvä etteivät kaikki tilat siirry seosrehuruokintaan. Se tarkoitaisi auttamatta sivutuotteiden loppumista kesken ja sehän tietää markkinataloudessa hintojen nousua. Lisäksi myös me appeentekijät tarvitsemme rehuteollisuutta, joten täytyy senkin joku elättää. Lisäksi komponenttien saatavuus vaihtelee alueellisesti.

Jos verrataan seosrehun rehuyksikköhintaa täysrehuun, niin onhan siinä eroa. Toisaalta seosrehu vaatii enempi työtä sekä kiinteitä ja muuttuvia kuluja. Eli täysrehu on ihan samantyyppistä toimintojen ulkoistamista kuin joku säilörehun teettäminen urakointina. Täysin tilakohtainen valintakysymys mitä kukin haluaa.

Eikö ole melko turhaa väitellä mikä ruokintamuoto on paras. On hyvä etteivät kaikki tilat siirry seosrehuruokintaan. Se tarkoitaisi auttamatta sivutuotteiden loppumista kesken ja sehän tietää markkinataloudessa hintojen nousua. Lisäksi myös me appeentekijät tarvitsemme rehuteollisuutta, joten täytyy senkin joku elättää. Lisäksi komponenttien saatavuus vaihtelee alueellisesti.

Jos verrataan seosrehun rehuyksikköhintaa täysrehuun, niin onhan siinä eroa. Toisaalta seosrehu vaatii enempi työtä sekä kiinteitä ja muuttuvia kuluja. Eli täysrehu on ihan samantyyppistä toimintojen ulkoistamista kuin joku säilörehun teettäminen urakointina. Täysin tilakohtainen valintakysymys mitä kukin haluaa.

Appeen teko vaatii ammattitaitoa enemmän kuin erillisruokinta ? Oletko samaa mieltä. Ja sitten tämä rahti esim tänne itään päin: jos ei ole volyymit isot, niin rahti tulee maksamaan paljon kiloa kohti. Tilausmäärät täytyy olla suuret.

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 08.03.08 - klo:22:00

oliko sulla joku rankasti pielessä ruokinnassa ennen appeeseen siirtymistä?

No en nyt niin sanois. Tuotos pyöri vuosia 9000- 10 000 nurkilla lehmät suht terveitä mut tulokset ei silti minua tyydyttäneet. Täysrehuruokinta ei todellakaan vastannut odotuksia. Aperuokinta ylittänyt asetetut odotukset reippaasti.

No tuohon tuotokseenhan nyt pääsee viljalla ja puolitiiviteelläkin.

Appeen teko vaatii ammattitaitoa enemmän kuin erillisruokinta ? Oletko samaa mieltä.

***Se vähän riippuu miten asiaa katsoo. Seosrehun suunnittelu vaatii enempi ammattitaitoa/kokemusta. Tilatasolla seosrehun käyttö ei ole vaikeaa, kunhan vain ymmärtää ettei kukaan ole seppä syntyessään. Ammattilaisen tekemän reseptin hienosäädön oppii, kunhan vain motivaatiota ottaa tietoa vastaan.

Lainaus käyttäjältä: KT - 09.03.08 - klo:08:01

Appeen teko vaatii ammattitaitoa enemmän kuin erillisruokinta ? Oletko samaa mieltä.

***Se vähän riippuu miten asiaa katsoo. Seosrehun suunnittelu vaatii enempi ammattitaitoa/kokemusta. Tilatasolla seosrehun käyttö ei ole vaikeaa, kunhan vain ymmärtää ettei kukaan ole seppä syntyessään. Ammattilaisen tekemän reseptin hienosäädön oppii, kunhan vain motivaatiota ottaa tietoa vastaan.

Kukaan ei ole seppä syntyessään missään asiassa. Millasella ohjelmalla sulle tehdään reseptit ? Märe ei mielestäni ole okein sovelias apereseptin tekoon. MInulla itsellä menee sormi suuhun, mutta löytyy meidänkin talosta jotka tekevät apesuunnitelmia jopa Märeellä.

Millasella ohjelmalla sulle tehdään reseptit ? Märe ei mielestäni ole okein sovelias apereseptin tekoon. MInulla itsellä menee sormi suuhun, mutta löytyy meidänkin talosta jotka tekevät apesuunnitelmia jopa Märeellä.

***Mä olen tehnyt noita reseptejä vuosien saatossa niin paljon, että lasken nykyään omat reseptit ruutupaperilla. Käytän tiettyä hyväksihavaittua kaavaa. Kerran vuodessa täytyy tarkistuttaa resepti a-rehulla ettei ns. tilasokeus pääse iskemään.

Itse käytin aikoinaan agrosoftia reseptilaskentaan ja samalla ohjelmalla A-rehussa reseptit tehdään edelleen. Muutaman kerran olen märeeseen tutustunut, mutta todennut muuttujia olevan liikaa. Ohjelma tekee lehmien ruokinnasta aivan liian monimutkaista 

Lainaus käyttäjältä: KT - 09.03.08 - klo:10:05

Millasella ohjelmalla sulle tehdään reseptit ? Märe ei mielestäni ole okein sovelias apereseptin tekoon. MInulla itsellä menee sormi suuhun, mutta löytyy meidänkin talosta jotka tekevät apesuunnitelmia jopa Märeellä.

***Mä olen tehnyt noita reseptejä vuosien saatossa niin paljon, että lasken nykyään omat reseptit ruutupaperilla. Käytän tiettyä hyväksihavaittua kaavaa. Kerran vuodessa täytyy tarkistuttaa resepti a-rehulla ettei ns. tilasokeus pääse iskemään.

Itse käytin aikoinaan agrosoftia reseptilaskentaan ja samalla ohjelmalla A-rehussa reseptit tehdään edelleen. Muutaman kerran olen märeeseen tutustunut, mutta todennut muuttujia olevan liikaa. Ohjelma tekee lehmien ruokinnasta aivan liian monimutkaista 

Niimpä.

Lainaus käyttäjältä: KT - 09.03.08 - klo:08:01

Appeen teko vaatii ammattitaitoa enemmän kuin erillisruokinta ? Oletko samaa mieltä.

***Se vähän riippuu miten asiaa katsoo. Seosrehun suunnittelu vaatii enempi ammattitaitoa/kokemusta. Tilatasolla seosrehun käyttö ei ole vaikeaa, kunhan vain ymmärtää ettei kukaan ole seppä syntyessään. Ammattilaisen tekemän reseptin hienosäädön oppii, kunhan vain motivaatiota ottaa tietoa vastaan.

En nyt ihan allekirjoita Apemehen näkemystä.  Reseptin teko toki hyvä ainakin alussa ulkoistaa mutta aikas järkyttäviä appeita tullut nähtyä.  Siis tekninen laatu ollut välillä  ihan mitä satuu. Usein appeesta puuttu lujakortinen rehu joka minun mielestä edelleen appeen tärkein komponentti. Ohan toki rehuarvot tärkeitä mut tärkeintä ainakin meillä edelleen hyvälaatuinen seos. Robottitiloilla  uskosin asian vielä korostuvan.

Maaseutukeskuksen apesuunnittelun punainen lanka tänäpäivänä tuntuu olevan väkirehu%:n painaminen 40:een. Veikkaisin, että ei vain toimi. Meillä väkirehu% pyörii lypsylehmillä 50 paikkeilla.

Maaseutukeskuksen apesuunnittelun punainen lanka tänäpäivänä tuntuu olevan väkirehu%:n painaminen 40:een. Veikkaisin, että ei vain toimi. Meillä väkirehu% pyörii lypsylehmillä 50 paikkeilla.

Veikkaa vaan. Väkirehu% tällä hetkellä 39%, keskituotos 9tn.......ei tosin appeella.

Aperuokinnassa tekee ainaskin sen, että lehmät lihoo liikaa ja tuppaavat lopettamaan lypsyn turhan aikaseen. Ainakin meidän rehuilla.

Aperuokinnassa tekee ainaskin sen, että lehmät lihoo liikaa ja tuppaavat lopettamaan lypsyn turhan aikaseen. Ainakin meidän rehuilla.

No teillä sit ruokinta i pielessä jos lypsykäyrä ei ole appeella tasasempi kun erillisruokinalla.

Lainaus käyttäjältä: mah - 10.03.08 - klo:08:33

Maaseutukeskuksen apesuunnittelun punainen lanka tänäpäivänä tuntuu olevan väkirehu%:n painaminen 40:een. Veikkaisin, että ei vain toimi. Meillä väkirehu% pyörii lypsylehmillä 50 paikkeilla.

Veikkaa vaan. Väkirehu% tällä hetkellä 39%, keskituotos 9tn.......ei tosin appeella.

Väkirehurosentti minusta aikas epäoleellinen asia ruokinnassa koska esim siihen vaikuttaa säilörehun korjuuajankohta tosi paljon . Jos teet säilörehut myöhään käytettävä enemmän väkirehua jolloin prosentti nousee. Joku laskee leikkeen väkirehuksi joku puoliksi... D arvoltaan 75 oleva säilörehu poikkeaa melkiseti heinästä ja oljesta mut silti se tässä laskutavassa saa saman arvon. Korkeintaan suuntaa antava arvo mielestäni