seuraavat asiat kiinostavat:
-aperesepti
-reseptin arvot ja mihin arvoihin on erityisesti kiinitettävä huomiota
-ry hinta ilman säilörehua tai säilöreuhun hinalla
-vaunu/sekotin tyyppi
-suositeltavat rehukomponentit
-saatavuus ja sopivuus maidontuotantoon
-mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät komponentit ja miksi
-millaiset ovat tavoitteesi seoksellasi(kt,terveys,liikkuvuus,jne)
seuraavat asiat kiinostavat:
-aperesepti
-reseptin arvot ja mihin arvoihin on erityisesti kiinitettävä huomiota
-ry hinta ilman säilörehua tai säilöreuhun hinalla
-vaunu/sekotin tyyppi
-suositeltavat rehukomponentit
-saatavuus ja sopivuus maidontuotantoon
-mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät komponentit ja miksi
-millaiset ovat tavoitteesi seoksellasi(kt,terveys,liikkuvuus,jne)
***Pitäiskö mun sitten avata peli.
Resepti 120 lypsyssä olevalle
Normaali säilörehu 3300 kg (ka noin 32)
Apilasäilörehu 650 kg (vanhana tehty)
Kaura/vehnä seos 730 kg
Ohrarehu 430 kg
Rypsi 330 kg
Rankki 500 kg
Kivennäinen 30 kg
Kalkki 15 kg
Suola 10 kg
Hiiva 3 kg
Tarkkaa rehuarvoja en tiedä, kun seos on tehty mutu-tuntumalta. Tavoitteelliset ja tärkeimmät rehuarvot ry 1,00 tai yli ry/kg ka, OIV yli 100 g/kg ka. Niin ja seoksentärkkelys ei saa ylittää 16 % robottilypsyssä
Vaunu 2 pystyruuvinen seko
Tällä alueella käytössä olevat komponentit järkevimmät. Tavoitteena on aktiivinen robottilehmä, joka lypsyy yli 10 000 kiloa vuodessa.
Meikäläisen resepti on seuraavanlainen per lehmä:
Olki 0,4 kg
Ohra/kaura 7,4 kg
Ohrarehu 2 kg
Rypsi 3 kg
Kivennäinen 0,33 kg
Kalkki 0,05 kg
Säilörehu 26 kg
Rankki 4 kg
Ry / ka 0,99
OIV 101
Tärkkelys / ka 171
Vaunu 13 m3 vaakaruuvi Seko
-------------------------------------------------------------------
Meillä säilörehu on yleensä aika kuivaa ka yli 40% ja ketjupöydälle ei kannata tehdä kovin kostea seosta.Millainen seoksen ka-pitoisuus pitäis olla ettei lajittuis.Entäpä miten kannattais kosteus seokseen hoitaa,onko muita vaihtoehtoja kuin melassi.Riitäiskö mäskin ja perunarehun kosteus sitomaan seoksen ja mitä mieltä olet kyseisisten tuotteiden käytöstä kun tuotos tavoiteet ovat samat kun sulla.
Mulle pukkaa kans sekon vaakaruuvi vaunua.Mikäli olen ymmärtänyt oikein on sekon vaakaruuvi melko tehokas sekoittamaan.Miten lastaat, sekoita ja kuinka kauan?
seuraavat asiat kiinostavat:
-aperesepti
-reseptin arvot ja mihin arvoihin on erityisesti kiinitettävä huomiota
-ry hinta ilman säilörehua tai säilöreuhun hinalla
-vaunu/sekotin tyyppi
-suositeltavat rehukomponentit
-saatavuus ja sopivuus maidontuotantoon
-mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät komponentit ja miksi
-millaiset ovat tavoitteesi seoksellasi(kt,terveys,liikkuvuus,jne)
***Pitäiskö mun sitten avata peli.
Resepti 120 lypsyssä olevalle
Normaali säilörehu 3300 kg (ka noin 32)
Apilasäilörehu 650 kg (vanhana tehty)
Kaura/vehnä seos 730 kg
Ohrarehu 430 kg
Rypsi 330 kg
Rankki 500 kg
Kivennäinen 30 kg
Kalkki 15 kg
Suola 10 kg
Hiiva 3 kg
Tarkkaa rehuarvoja en tiedä, kun seos on tehty mutu-tuntumalta. Tavoitteelliset ja tärkeimmät rehuarvot ry 1,00 tai yli ry/kg ka, OIV yli 100 g/kg ka. Niin ja seoksentärkkelys ei saa ylittää 16 % robottilypsyssä
Vaunu 2 pystyruuvinen seko
Tällä alueella käytössä olevat komponentit järkevimmät. Tavoitteena on aktiivinen robottilehmä, joka lypsyy yli 10 000 kiloa vuodessa.
Tuo appeessa käyttämäsi hiiva,
mitä hiivaa se on,mistä sitä saa ja minkä hintasta?
.
Tuo appeessa käyttämäsi hiiva,
mitä hiivaa se on,mistä sitä saa ja minkä hintasta?
Mulla Cormalli sekoittaa lastausajan, eli noin vartin. Kun ajan kurottajan parkkiin niin yleensä sammutan sekoittimen samantien. Seos ei vielä oo aivan tasalaatuista mutta se sekoaa vielä jaettaesa. Ei se niin tarkkaa oo, jos ensimmäisiin jakoihin tulee vähän jauhoisempaa tavaraa, jakaahan jotkut jahot ja säilörehun erikseenkin. ;D
Ei se niin tarkkaa oo, jos ensimmäisiin jakoihin tulee vähän jauhoisempaa tavaraa, jakaahan jotkut jahot ja säilörehun erikseenkin. ;D
Mikä siinä appeessa on niin hienoa, että kannattaa vähän väliä olla jauhamassa niitä rehuja sekaisin ja ostaa vaunut ja pelit ja vehkeet. Onhan ne hienoja härveleitä, muttei mulle oo vielä valjennut, mikä siinä niin hienoa on, että semmoinen kannattaisi hommata. Kioskit ja säilörehu erikseen niin ei tarvitse olla appeenteossa vähän väliä kylhän ne siel lehmän mahassa sekoittuu.Appeen edut verrattun täysrehuruokintaan. Mistäköhän aloittais... Lehmät terveimpiä lypsävät paremmin ja navetassa paljon rauhallisempaa kun kioskihärselli vähentynyt. Ruokkiminen apeella oleellisesti halvempaa. Nuorkarjan ja ummessaolevin ruokinta erillisruokinalla todella hankalaa ja haastavaa. Mitenkä itse ruokit umessaolevia ja millainen navetta sinulla on?
Miten muuten lasket sen aperuokinnan halvemmaksi? Sillä jostain ne rehuarvot siihenkin tavaraan on tultava ja kuitenkin appeenteko vaatii työtä ja energiaa käsittääkseni suht paljon? Eikä ne vaunutkaan ilmaisia ole.Kyllä ne apematematiikalla on ;D
Apevaunu oheislaitteineen maksaa ittensä takaisin noin neljässä vuodessa. Rehustus vuonna 2007 maksoi 2400 euro enemmän kun vuonna 2006 ja vuonna 2007 tuotettiin 133 000 litraa enemmän vaikka rehujen hinnat nousi aika oleellisesti samaan aikaan.
Mitäs muuta navetassa muuttui, kun että sinne apevaunu on tuotu?Kiskoruokia vedettiin pihalle ja nyt mattorokija jakaa rehut. Muuten ei muutiksia tehty. Niin kioskit edelleen käytössä mut niistä ei jaeta kun pari kiloa / lypsävä . Tarvisko kukaan 3 nedapin kioskia ? Sais nyt edullisesti keväthintaan. ...
Juuri näin. 133 000 litraa maitoa 2400 eurolla vaikka rehujenhinnat nousi.Apevaunu oheislaitteineen maksaa ittensä takaisin noin neljässä vuodessa. Rehustus vuonna 2007 maksoi 2400 euro enemmän kun vuonna 2006 ja vuonna 2007 tuotettiin 133 000 litraa enemmän vaikka rehujen hinnat nousi aika oleellisesti samaan aikaan.
MAitoa tuli joo lisää ja pari viikkoa sitten kirjoitit että tuli lehmiäkin 10-15 lisää. Oikeesti tuotos muuttui jotain 300 litraa, muistanko oikein?
Eli siis vieläkin käytät kioskeja lisänä reilummassa maidossa olevilla. Mikä siitä tekee niin paljon parempaa siitä rehusta kun se on sekoitettuna yhdeksi massaksi, että lehmät lypsäisivät paremmin ja olisivat terveempiä? Ja millä teet siitä halvempaa eri aineet mahd? saatko jostain jotain teollisuuden jämiä mitä syötät siinä seassa?Käytetään juu kun ei navetassa ahdasta mut tuskin kauaa.
oliko sulla joku rankasti pielessä ruokinnassa ennen appeeseen siirtymistä?No en nyt niin sanois. Tuotos pyöri vuosia 9000- 10 000 nurkilla lehmät suht terveitä mut tulokset ei silti minua tyydyttäneet. Täysrehuruokinta ei todellakaan vastannut odotuksia. Aperuokinta ylittänyt asetetut odotukset reippaasti.
Apevaunu oheislaitteineen maksaa ittensä takaisin noin neljässä vuodessa. Rehustus vuonna 2007 maksoi 2400 euro enemmän kun vuonna 2006 ja vuonna 2007 tuotettiin 133 000 litraa enemmän vaikka rehujen hinnat nousi aika oleellisesti samaan aikaan.----------------------------------------------------------------
Eikö ole melko turhaa väitellä mikä ruokintamuoto on paras. On hyvä etteivät kaikki tilat siirry seosrehuruokintaan. Se tarkoitaisi auttamatta sivutuotteiden loppumista kesken ja sehän tietää markkinataloudessa hintojen nousua. Lisäksi myös me appeentekijät tarvitsemme rehuteollisuutta, joten täytyy senkin joku elättää. Lisäksi komponenttien saatavuus vaihtelee alueellisesti.Appeen teko vaatii ammattitaitoa enemmän kuin erillisruokinta ? Oletko samaa mieltä. Ja sitten tämä rahti esim tänne itään päin: jos ei ole volyymit isot, niin rahti tulee maksamaan paljon kiloa kohti. Tilausmäärät täytyy olla suuret.
Jos verrataan seosrehun rehuyksikköhintaa täysrehuun, niin onhan siinä eroa. Toisaalta seosrehu vaatii enempi työtä sekä kiinteitä ja muuttuvia kuluja. Eli täysrehu on ihan samantyyppistä toimintojen ulkoistamista kuin joku säilörehun teettäminen urakointina. Täysin tilakohtainen valintakysymys mitä kukin haluaa.
No tuohon tuotokseenhan nyt pääsee viljalla ja puolitiiviteelläkin.oliko sulla joku rankasti pielessä ruokinnassa ennen appeeseen siirtymistä?No en nyt niin sanois. Tuotos pyöri vuosia 9000- 10 000 nurkilla lehmät suht terveitä mut tulokset ei silti minua tyydyttäneet. Täysrehuruokinta ei todellakaan vastannut odotuksia. Aperuokinta ylittänyt asetetut odotukset reippaasti.
Appeen teko vaatii ammattitaitoa enemmän kuin erillisruokinta ? Oletko samaa mieltä.
Kukaan ei ole seppä syntyessään missään asiassa. Millasella ohjelmalla sulle tehdään reseptit ? Märe ei mielestäni ole okein sovelias apereseptin tekoon. MInulla itsellä menee sormi suuhun, mutta löytyy meidänkin talosta jotka tekevät apesuunnitelmia jopa Märeellä.Appeen teko vaatii ammattitaitoa enemmän kuin erillisruokinta ? Oletko samaa mieltä.
***Se vähän riippuu miten asiaa katsoo. Seosrehun suunnittelu vaatii enempi ammattitaitoa/kokemusta. Tilatasolla seosrehun käyttö ei ole vaikeaa, kunhan vain ymmärtää ettei kukaan ole seppä syntyessään. Ammattilaisen tekemän reseptin hienosäädön oppii, kunhan vain motivaatiota ottaa tietoa vastaan.
Millasella ohjelmalla sulle tehdään reseptit ? Märe ei mielestäni ole okein sovelias apereseptin tekoon. MInulla itsellä menee sormi suuhun, mutta löytyy meidänkin talosta jotka tekevät apesuunnitelmia jopa Märeellä.
Niimpä.Millasella ohjelmalla sulle tehdään reseptit ? Märe ei mielestäni ole okein sovelias apereseptin tekoon. MInulla itsellä menee sormi suuhun, mutta löytyy meidänkin talosta jotka tekevät apesuunnitelmia jopa Märeellä.
***Mä olen tehnyt noita reseptejä vuosien saatossa niin paljon, että lasken nykyään omat reseptit ruutupaperilla. Käytän tiettyä hyväksihavaittua kaavaa. Kerran vuodessa täytyy tarkistuttaa resepti a-rehulla ettei ns. tilasokeus pääse iskemään.
Itse käytin aikoinaan agrosoftia reseptilaskentaan ja samalla ohjelmalla A-rehussa reseptit tehdään edelleen. Muutaman kerran olen märeeseen tutustunut, mutta todennut muuttujia olevan liikaa. Ohjelma tekee lehmien ruokinnasta aivan liian monimutkaista ;)
En nyt ihan allekirjoita Apemehen näkemystä. Reseptin teko toki hyvä ainakin alussa ulkoistaa mutta aikas järkyttäviä appeita tullut nähtyä. Siis tekninen laatu ollut välillä ihan mitä satuu. Usein appeesta puuttu lujakortinen rehu joka minun mielestä edelleen appeen tärkein komponentti. Ohan toki rehuarvot tärkeitä mut tärkeintä ainakin meillä edelleen hyvälaatuinen seos. Robottitiloilla uskosin asian vielä korostuvan.Appeen teko vaatii ammattitaitoa enemmän kuin erillisruokinta ? Oletko samaa mieltä.
***Se vähän riippuu miten asiaa katsoo. Seosrehun suunnittelu vaatii enempi ammattitaitoa/kokemusta. Tilatasolla seosrehun käyttö ei ole vaikeaa, kunhan vain ymmärtää ettei kukaan ole seppä syntyessään. Ammattilaisen tekemän reseptin hienosäädön oppii, kunhan vain motivaatiota ottaa tietoa vastaan.
Maaseutukeskuksen apesuunnittelun punainen lanka tänäpäivänä tuntuu olevan väkirehu%:n painaminen 40:een. Veikkaisin, että ei vain toimi. Meillä väkirehu% pyörii lypsylehmillä 50 paikkeilla.
Aperuokinnassa tekee ainaskin sen, että lehmät lihoo liikaa ja tuppaavat lopettamaan lypsyn turhan aikaseen. Ainakin meidän rehuilla.No teillä sit ruokinta i pielessä jos lypsykäyrä ei ole appeella tasasempi kun erillisruokinalla.
Väkirehurosentti minusta aikas epäoleellinen asia ruokinnassa koska esim siihen vaikuttaa säilörehun korjuuajankohta tosi paljon . Jos teet säilörehut myöhään käytettävä enemmän väkirehua jolloin prosentti nousee. Joku laskee leikkeen väkirehuksi joku puoliksi... D arvoltaan 75 oleva säilörehu poikkeaa melkiseti heinästä ja oljesta mut silti se tässä laskutavassa saa saman arvon. Korkeintaan suuntaa antava arvo mielestäniMaaseutukeskuksen apesuunnittelun punainen lanka tänäpäivänä tuntuu olevan väkirehu%:n painaminen 40:een. Veikkaisin, että ei vain toimi. Meillä väkirehu% pyörii lypsylehmillä 50 paikkeilla.
Veikkaa vaan. Väkirehu% tällä hetkellä 39%, keskituotos 9tn.......ei tosin appeella.
ongelmia on ollut ihan tarpeeksi öljyä ruikkii vähän väliä jos jostakin välistä kun on jäänyt tehtaalla liitokset löysään ja kulmavaihde on jouduttu vaihtamaan ja sähköt temppuilee italialaisesta laitteesta kun on kyse. etenemis kyky on surkea kun on etuveto ei pärjää ilman ketjuja kesälläkään. mattoruokkija on navetassa mutta ei vielä käytössä kun on ongelmia livakan täyttöpöytien kanssa, lähtee varmaan vaihtoon.
ongelmia on ollut ihan tarpeeksi öljyä ruikkii vähän väliä jos jostakin välistä kun on jäänyt tehtaalla liitokset löysään ja kulmavaihde on jouduttu vaihtamaan ja sähköt temppuilee italialaisesta laitteesta kun on kyse. etenemis kyky on surkea kun on etuveto ei pärjää ilman ketjuja kesälläkään. mattoruokkija on navetassa mutta ei vielä käytössä kun on ongelmia livakan täyttöpöytien kanssa, lähtee varmaan vaihtoon.pari tapausta tiijän ajettavia jotka vaihtaneet sekon kuhniin .kuhni eri järeä varsinki vanhemmat sekot hinattavat tehty tosi pienillä ainevahvuuksilla verrattuna kuhni samoin ruuvien halkaisijat kuhnissa isommat .muuten molemmat vaunut toimintaperiaatteeltaan ja mallilltaan lähes samoja .
konefarmilla tosiaan toi varaosa puoli ja muutenki vähä edellä nhk:keskusta.