Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 27.02.11 - klo:08:58

Vastustavilla tutkijoilla ei ole mitään näyttöä, eikä yksikään tutkija lähtisi allekirjoittamaan vetoomuksia ilman vankkumatonta tietopohjaa.

  Montako kertaa 100 vuoden aikana tutkijat ovat joutuneet tunnustamaan olleensa väärässä. Vaikka aluksi ovat kiihkeästi väittäneet olevansa oikeassa

Ihan tarkkaa tietoo ei oo  mut siinä se on sadantonnin huitteilla 

Asiantuntijat ja kapea-alaiset tutkijat on isoissa asiakokonaisuuksissa lähes säännönmukaisesti väärässä. Tämän selitti kerran se yksi applea seurannut insinööri, joka oli asiantuntijoita paljon tarkempi applea koskevissa ennusteissaan. Syy siihen oli se, että ns asiantuntijat omasivat tietoa, joka ei ole kaikkien saatavilla ja laittoivat sille aivan liikaa painoarvoa. Seurauksena se, että nämä asiantuntijat olivat lähes säännönmukaisesti väärässä, kun taas julkisen yleistason tietovirran varassa analyysinsä tehnyt, heuristisesti lahjakas analysoi huomattavasti tarkemmin. Hän ei sulje pois mutu-tietoa eikä suodata mitään asiantuntemuksen läpi, vaan pitää kaikkea dataa samanarvoisena. Intuitio ratkaisee. Ja pitää olla se lahjakkuus. Sitä ei opeteta aaltoyliopistossa eikä kaikista ole siihen.....

Epätarkkuusperiaate toteutuu

Asiantuntijat ja kapea-alaiset tutkijat on isoissa asiakokonaisuuksissa lähes säännönmukaisesti väärässä. Tämän selitti kerran se yksi applea seurannut insinööri, joka oli asiantuntijoita paljon tarkempi applea koskevissa ennusteissaan. Syy siihen oli se, että ns asiantuntijat omasivat tietoa, joka ei ole kaikkien saatavilla ja laittoivat sille aivan liikaa painoarvoa. Seurauksena se, että nämä asiantuntijat olivat lähes säännönmukaisesti väärässä, kun taas julkisen yleistason tietovirran varassa analyysinsä tehnyt, heuristisesti lahjakas analysoi huomattavasti tarkemmin. Hän ei sulje pois mutu-tietoa eikä suodata mitään asiantuntemuksen läpi, vaan pitää kaikkea dataa samanarvoisena. Intuitio ratkaisee. Ja pitää olla se lahjakkuus. Sitä ei opeteta aaltoyliopistossa eikä kaikista ole siihen.....

Epätarkkuusperiaate toteutuu

Paatunut persu.

Paatunut persu.

Nonii, argumentit loppuu siinä henkisen kapasiteetin kanssa yhtaikaa.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 27.02.11 - klo:11:48

Paatunut persu.

Nonii, argumentit loppuu siinä henkisen kapasiteetin kanssa yhtaikaa.

Sitä kutsutaan fakki-idiotismiksi, kapean alan erikoistuntemus saa aikaan kuvitelman, että tietää asiasta enempi kuin tietääkään, monet muut oman tieteenalan ulkopuolella olevat asiat jää silloin huomioimatta.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 27.02.11 - klo:11:48

Paatunut persu.

Nonii, argumentit loppuu siinä henkisen kapasiteetin kanssa yhtaikaa.

Kapasiteetti on rajallinen, kaikkea ei voi itse tietää, siksi luotan maailman tiedeyhteisön enemmistönäkeyksiin.

Kapasiteetti on rajallinen, kaikkea ei voi itse tietää, siksi luotan maailman tiedeyhteisön enemmistönäkeyksiin.

Minä luotan ennemmin niihin, joilla on jotain näyttöä eikä vaan oppiarvoja. Opetettu on eri asia kuin osaaja. Tieto on eri asia kuin siitä johdettu johtopäätös. Tiedeyhteisö tekee perustutkimusta ja tuottaa raakadataa, analyysit tekee ne, jotka siihen kykenee. Ei ne, jotka siihen on opetettu.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.02.11 - klo:11:52

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 27.02.11 - klo:11:48

Paatunut persu.

Nonii, argumentit loppuu siinä henkisen kapasiteetin kanssa yhtaikaa.

Kapasiteetti on rajallinen, kaikkea ei voi itse tietää, siksi luotan maailman tiedeyhteisön enemmistönäkeyksiin.

Mitään helvetin enemmistönäkemystä ei ole olemassa, on vain toistensa kanssa ristiriidassa olevia näkemyksiä ....
GMO on suurten yhtiöiden etu ja ne tehtailee semmosia tutkimuksia jotka on niiden etujen mukaista.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 27.02.11 - klo:11:58

Kapasiteetti on rajallinen, kaikkea ei voi itse tietää, siksi luotan maailman tiedeyhteisön enemmistönäkeyksiin.

Minä luotan ennemmin niihin, joilla on jotain näyttöä eikä vaan oppiarvoja. Opetettu on eri asia kuin osaaja. Tieto on eri asia kuin siitä johdettu johtopäätös. Tiedeyhteisö tekee perustutkimusta ja tuottaa raakadataa, analyysit tekee ne, jotka siihen kykenee. Ei ne, jotka siihen on opetettu.

Oppiarvoilla ja näytöillä tapaa kuitenkin useammin kuin harvemmin olemaan yhteisiä tekijöitä. Tietenkin kritiikkiä pitää olla mutta ei nyt sentään periaate voi olla että tutkijoiden enemmistö olisi useimmiten väärässä, vaikka noin yksi applea seurannut insinööri olisikin päätellyt.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.02.11 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 27.02.11 - klo:11:58

Kapasiteetti on rajallinen, kaikkea ei voi itse tietää, siksi luotan maailman tiedeyhteisön enemmistönäkeyksiin.

Minä luotan ennemmin niihin, joilla on jotain näyttöä eikä vaan oppiarvoja. Opetettu on eri asia kuin osaaja. Tieto on eri asia kuin siitä johdettu johtopäätös. Tiedeyhteisö tekee perustutkimusta ja tuottaa raakadataa, analyysit tekee ne, jotka siihen kykenee. Ei ne, jotka siihen on opetettu.

Oppiarvoilla ja näytöillä tapaa kuitenkin useammin kuin harvemmin olemaan yhteisiä tekijöitä. Tietenkin kritiikkiä pitää olla mutta ei nyt sentään periaate voi olla että tutkijoiden enemmistö olisi useimmiten väärässä, vaikka noin yksi applea seurannut insinööri olisikin päätellyt.

Mitään yhtenäistä "enemmistökantaa" tai "foorumia" ei ole olemassa ?

Jännä juttu, apilaskin argumentoi samalla tasolla kuin herjaamansa J. Tammisola. Siitä ei oikein rakentavaa keskustelua synny.

Muuten olisin itse Aatamin kanssa samoilla linjoilla. GMO-kysymyksessä jo vuosikymmenen sitten havaittiin selvä linjaero: enemmän laboratorio-orientoituneet tutkijat olivat gmo:n mahdollisuuksista ja hyödyntämisestä selvästi myönteisemmällä kannalla kuin ekosysteemi/luonto -orientoituneet. Ja kyse ei ollut oppiarvoista, vaan näkökulmasta.

Jos teet työtä labrassa niiden geenien siirron kanssa, niin homma toimii ihan OK. Saat haluamiasi tuloksia (geeniekspressio ym.) ja systeemi on "hanskassa". Käytännön viljelystä, tai edes geeni- ja populaatioekologiasta tämä porukka tietää yleensä aika vähän. Sen sijaan taas agroekosysteemisuuntautuneet tutkijat pohtivat sen uuden ominaisuuden vaikutuksia koko tuotantosysteemiin. Mitään varmaa tietoa sieltä ei varsinkaan etukäteen tule, ainoastaan todennäköisyyksiä. Varsinkin tässä kysymyksessä varmat vastaukset tulevat aina liian myöhään - on luotettava malleihin, todennäköisyyksiin ja muihin aika vaikeisiin juttuihin.

Otetaanpa pieni analogia vaikka prostituutioon.

Kahden aikuisen ihmisen vapaaehtoinen sukupuolinen kanssakäyminen ei ole luonnontieteellinen eikä lääketieteellinen ongelma. Mahdolliset riskit on helppo teknisesti eliminoida. Turvallista ja harmitonta toimintaa, jonka vaikutukset eivät leviä kauaksi.

Jostain syystä prosituution liittyy lieveilmiöitä: paritusta, ihmiskauppaa, sukupuolitautien leviämistä, rikollisuutta. Jätän tarkoituksella kristillis-eettiset näkökulmat nyt tämän pohdinnan ulkopuolelle. Prostituution puolustajat syyttävät näistä lieveilmiöistä lainsäädäntöä ja epärationaalisin argumentein perustelevia kansalaisia, joiden vuoksi prostituutiota  rajoitetaan/kielletään. Jos homma olisi laillista, tavallista yritystoimintaa (jota sen haitattomuutensa puolesta pitäisi olla), ei olisi näitä lieveilmiöitäkään.

takaisin geenimuunteluun:

Samankaltaista argumenttien epäsymmetrisyyttä on myös gmo -kysymyksissä. Sekoitetaan itse geenimuunnellun eliön ominaisuudet, sen vaikutukset maatalouskäytäntöihin ja sitä kautta agroekosysteemeihin, ruuantuotannon taloudellisiin ja poliittisiin seurauksiin, patenttilainsäädännön ongelmat ym. Joku pidemmällä pohdinnalla saisi varmaan rakennettua kaikenlaisia jänniä analogioita moniin muihinkin elämänaloihin.

Olen Aatun kanssa samaa mieltä, että päätöksenteossa tarvitaan vähän laajempia näkemyksiä. Ei liikennepolitiikkaakaan saa jättää moottori-insinööreille, maatalouspolitiikkaa agronomeille eikä sosiaalipolitiikkaa sosiaalityöntekijöille. Eikä gmo-kysymystä alan perustutkimusta tekeville laboratoriotutkijoille. Asiantuntijoita on kuultava, monipuolisesti. Sitten tehdään päätöksiä vielä monipuolisemman harkinnan jälkeen.

Petri

Jännä juttu, apilaskin argumentoi samalla tasolla kuin herjaamansa J. Tammisola. Siitä ei oikein rakentavaa keskustelua synny

mitä järkevää argumentointia tarvitaan kun j.tampiosalo tahtoo prostitoida mun peltoni eikö geenimuuntelun haitoista ole jo tarpeeksi tutkittua tietoa gmo hyödyttää vain pientä osaa maailman rikkaimpia rahoittajia jotka eivät itse syö gmo-ruokaa.

mitä järkevää argumentointia tarvitaan kun j.tampiosalo tahtoo prostitoida mun peltoni

No joo, jos otat asian vain itseterapoinnin kannalta.

Petri

Lainaus käyttäjältä: apilas - 27.02.11 - klo:12:59

mitä järkevää argumentointia tarvitaan kun j.tampiosalo tahtoo prostitoida mun peltoni

No joo, jos otat asian vain itseterapoinnin kannalta.

Petri

juu tuskimpa olen ainoa mielipiteineni

Lainaus käyttäjältä: Petri - 27.02.11 - klo:13:33

Lainaus käyttäjältä: apilas - 27.02.11 - klo:12:59

mitä järkevää argumentointia tarvitaan kun j.tampiosalo tahtoo prostitoida mun peltoni

No joo, jos otat asian vain itseterapoinnin kannalta.

Petri

juu tuskimpa olen ainoa mielipiteineni

Saatan olla itse ydinasiasta kanssasi ihan samaa mieltä, mutta en mielelläni peesaa tuollaista argumentointia. Vähän kun aikanaan ennen EU-kansanäänestystä, jolloin toimin jäsenyyttä vastaan. Jäsenyyttä vastaan oli valitettavasti myös monenlaista tuomiopäivän julistajaa, jotka näkivät kenties mitä raamatullisia ennusmerkkejä. Aika moni fiksu ihminen silloin kysyi hiljaisuudessa meikäläiseltä, että "et kai sinä kuulu noihin...".

Petri