Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.03.11 - klo:20:15

Lainaus käyttäjältä: apemies - 01.03.11 - klo:18:41

Lainaus käyttäjältä: suomileijona - 01.03.11 - klo:16:08

Lainaus käyttäjältä: apemies - 26.02.11 - klo:12:14

Hyväksi todetulla taktiikalla mennään eli perusta lietteellä. Keväällä yaralaista kaveriksi ja toiselle sadolle a-rehun lannotetta

laitakko toiselle satolle lietettä yhtään. paljonko menee ekalle satolle.

***Vähän lohkosta riippuen. Etälohkoille n.40 tn joko keväällä tai kakkossadolle. Lähilohkoille n.40 keväällä ja n.30 kakkossadolle

Mites noi määrät käy yhteen nitraattidirektiivin kanssa?  Taisi 50m3 max per vuosi naudanlietteellä. 

***Täytyy tarkistaa kirjanpidosta kun pääsen hiihtolomalta kotiin. Veikkaan et ihan kohdillaan on kirjanpito 

Olin muuten väärässä. Ei tuo 70m3 tuota taulukkolannalla kuin 126kgN. Mistähän mulle on jäänyt tuo 50m3 päähän.

Uunituoreet MTT tulokset kourassa lietteen multauksesta nurmelle 2010: Analysoitu, Vredolla mullattu lietteen typen hyöty = apulannasta hyödynnetty typpi kg. Eli jos laittaa esim. 90 kg typpeä lietteen muodossa tai esim.NPK lannoitteena, sama ry-sato hehtaarilta + hyvät sr-analyysit molemmilla. Letkulevityksellä sama 90 kg, niin puuttui jo 25% sadosta. Siitä voidaan jo päätellä miten käy viuhkalevityksen ry-sadolle.  Voin lähettää tulokset jos joku haluaa tutustua.

2011 kesällä jatketaan hyväksyttyjen multausmenetelmien erojen tutkimuksella, bomech, yksi-kiekko, yksi-kiekko kartio, kaksoiskiekko jne. Käytännössä siis multaimet laitetaan riviin, Agronic, Joskin, Bomech, muita mitä löytyy ja Vredo. Sitten katsotaan miten käy typelle, ry-sadolle, sr-analyysille (vhbi, jne.), kuiva-aineen riskille joutua rehuun ym, eri maalajeissa märissä ja kuivissa olosuhteissa. Ei ole tällä alalla varaa olla merkkiuskollinen, näistä edullisin & varmin menetelmä voittakoon. Sen verran olen kuitenkin ennakkoon jo vedonlyönnin kannalta asiaa lähestynyt, että toinen Vredon traileri on tulossa kevääksi. Eli kapasiteettia on reilusti ja uusia kohteita haetaan vielä maaliskuun ajan, vink vink.

Yleisesti on huomattu että jos jakaa tilan viljelypinta-alan lietekuutioilla/vuosi, niin harva ylittää 40 tn/ha? (Laskennallinen nitraattiraja ylittyy vasta jotain 56tn/ha kulmilla, MTT) On kuitenkin nurmilohkoja ja KASVU-nurmilohkoja, eli kun lohkon ph:t, vesitalous ym tekijät on kunnossa, niin hyväsatoisille lohkoille enempi lietettä ja heikommille vähempi. Takaan ja allekirjoitan, ettei huonoja tuloksia. Yleistä on lisäksi 100 kg salttulisä/korjuukerta, niin tulee tavaraa.
 
Fosforin kannalta typen haihdunta on olennaista, koska fosfori ei haihdu. Haihtunut typpi rajoittaa satoa ja näin fosforiakaan ei kulu kuin satotason mukaan. Kun taas typpi jää kasville käyttöön ja siten satotaso nousee, niin fosforiakin kuluu enemmän. Vastaavasti edellä mainittu letkulevitys jättää 25% sadon fosforia enemmän peltoon kuin mullattu liete tai vs. korjattava ostotypellä.

Mielenkiinnosta, ynnätkääpä tilan vuotuinen lietemäärä ja koko viljelypinta-alalla jakoon, paljonko tekee hehtaarille?

Lainaus käyttäjältä: apemies - 01.03.11 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.03.11 - klo:20:15

Lainaus käyttäjältä: apemies - 01.03.11 - klo:18:41

Lainaus käyttäjältä: suomileijona - 01.03.11 - klo:16:08

Lainaus käyttäjältä: apemies - 26.02.11 - klo:12:14

Hyväksi todetulla taktiikalla mennään eli perusta lietteellä. Keväällä yaralaista kaveriksi ja toiselle sadolle a-rehun lannotetta

laitakko toiselle satolle lietettä yhtään. paljonko menee ekalle satolle.

***Vähän lohkosta riippuen. Etälohkoille n.40 tn joko keväällä tai kakkossadolle. Lähilohkoille n.40 keväällä ja n.30 kakkossadolle

Mites noi määrät käy yhteen nitraattidirektiivin kanssa?  Taisi 50m3 max per vuosi naudanlietteellä. 

***Täytyy tarkistaa kirjanpidosta kun pääsen hiihtolomalta kotiin. Veikkaan et ihan kohdillaan on kirjanpito 

Olin muuten väärässä. Ei tuo 70m3 tuota taulukkolannalla kuin 126kgN. Mistähän mulle on jäänyt tuo 50m3 päähän.

Et sinä aivan väärässä ollut. Nitraattidirektiivin 170 kg/ha typpeä lasketaan kokonaistypestä. Naudalla tämä tarkoittaa noin 50.5 tn/ha ja sialla noin 40 tn/ha, tämä nimenomaan kalenteri vuoden aikana. Säilörehulle saa käyttää typpeä 250 kg/ha, mutta direktiivi ei saa ylittyä lietteellä, joten sitä voi täydentää sallulla. Tuossa taas tulee ainakin itellä fosforit täyteen, joten en ole lisänny typpeä teollisesti. tuossa kannattaa muistaa se 15 kg/ha fosforin poikkeus jos käytetään pelkkää paskaa. Saa korjata jos olen väärässä.

Pikku vinkkinä tiloille joilla on lannan sijoittelu ongelma. Lisätkää hieman vettä näytteeseen, avot ja jopa 70tn/ha saa uppoamaan.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.03.11 - klo:20:49

Lainaus käyttäjältä: apemies - 01.03.11 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.03.11 - klo:20:15

Lainaus käyttäjältä: apemies - 01.03.11 - klo:18:41

Lainaus käyttäjältä: suomileijona - 01.03.11 - klo:16:08

Lainaus käyttäjältä: apemies - 26.02.11 - klo:12:14

Hyväksi todetulla taktiikalla mennään eli perusta lietteellä. Keväällä yaralaista kaveriksi ja toiselle sadolle a-rehun lannotetta

laitakko toiselle satolle lietettä yhtään. paljonko menee ekalle satolle.

***Vähän lohkosta riippuen. Etälohkoille n.40 tn joko keväällä tai kakkossadolle. Lähilohkoille n.40 keväällä ja n.30 kakkossadolle

Mites noi määrät käy yhteen nitraattidirektiivin kanssa?  Taisi 50m3 max per vuosi naudanlietteellä. 

***Täytyy tarkistaa kirjanpidosta kun pääsen hiihtolomalta kotiin. Veikkaan et ihan kohdillaan on kirjanpito 

Olin muuten väärässä. Ei tuo 70m3 tuota taulukkolannalla kuin 126kgN. Mistähän mulle on jäänyt tuo 50m3 päähän.

Et sinä aivan väärässä ollut. Nitraattidirektiivin 170 kg/ha typpeä lasketaan kokonaistypestä. Naudalla tämä tarkoittaa noin 50.5 tn/ha ja sialla noin 40 tn/ha, tämä nimenomaan kalenteri vuoden aikana. Säilörehulle saa käyttää typpeä 250 kg/ha, mutta direktiivi ei saa ylittyä lietteellä, joten sitä voi täydentää sallulla. Tuossa taas tulee ainakin itellä fosforit täyteen, joten en ole lisänny typpeä teollisesti. tuossa kannattaa muistaa se 15 kg/ha fosforin poikkeus jos käytetään pelkkää paskaa. Saa korjata jos olen väärässä.

Pikku vinkkinä tiloille joilla on lannan sijoittelu ongelma. Lisätkää hieman vettä näytteeseen, avot ja jopa 70tn/ha saa uppoamaan.

Fosforittomalla lannoitteella saa täydentää tuota 15 kg karjatilan poikkeusta.

Nyt on kokemuksia levityksestä, kun on ekat säkit käytetty. Vaikuttais olevan "liukkaampaa" palluraa kuin Y, johtuuko rakeiden pienemmästä koosta?

Parissa ensimmäisessä pussissa oli vähän isompia klimppejä, lopuissa ei mitään.

Hiukan pöllähteli tuulessa, mutta ei voi jauhoiseksi moittia. Valkoinen on se on ollut levitin Y:nkin jälkeen.

Vaikutuksesta ei vielä havaintoja, aamuinen sade varmaan sulatti jo hiput. Y on ollut hitaanpaa häviämään näkyvistä?

Nyt on kokemuksia levityksestä, kun on ekat säkit käytetty. Vaikuttais olevan "liukkaampaa" palluraa kuin Y, johtuuko rakeiden pienemmästä koosta?

Parissa ensimmäisessä pussissa oli vähän isompia klimppejä, lopuissa ei mitään.

Hiukan pöllähteli tuulessa, mutta ei voi jauhoiseksi moittia. Valkoinen on se on ollut levitin Y:nkin jälkeen.

Vaikutuksesta ei vielä havaintoja, aamuinen sade varmaan sulatti jo hiput. Y on ollut hitaanpaa häviämään näkyvistä?

  A-rehun tavara tulee mullekkin nyt vaihtoehdoksi ensi kesään. Viimeiset säkit ajettu tänäiltana etälohkoille, tavara oli historiallista merkkiä Kemira GrowHow, valmistuspäivämäärä 10102007 ja suurin osa oli Yaraa vpv 21072010. Kai noille korkorahat sai näillä korkotasoilla.

Uunituoreet MTT tulokset kourassa lietteen multauksesta nurmelle 2010: Analysoitu, Vredolla mullattu lietteen typen hyöty = apulannasta hyödynnetty typpi kg. Eli jos laittaa esim. 90 kg typpeä lietteen muodossa tai esim.NPK lannoitteena, sama ry-sato hehtaarilta + hyvät sr-analyysit molemmilla. Letkulevityksellä sama 90 kg, niin puuttui jo 25% sadosta. Siitä voidaan jo päätellä miten käy viuhkalevityksen ry-sadolle.  Voin lähettää tulokset jos joku haluaa tutustua.

2011 kesällä jatketaan hyväksyttyjen multausmenetelmien erojen tutkimuksella, bomech, yksi-kiekko, yksi-kiekko kartio, kaksoiskiekko jne. Käytännössä siis multaimet laitetaan riviin, Agronic, Joskin, Bomech, muita mitä löytyy ja Vredo. Sitten katsotaan miten käy typelle, ry-sadolle, sr-analyysille (vhbi, jne.), kuiva-aineen riskille joutua rehuun ym, eri maalajeissa märissä ja kuivissa olosuhteissa. Ei ole tällä alalla varaa olla merkkiuskollinen, näistä edullisin & varmin menetelmä voittakoon. Sen verran olen kuitenkin ennakkoon jo vedonlyönnin kannalta asiaa lähestynyt, että toinen Vredon traileri on tulossa kevääksi. Eli kapasiteettia on reilusti ja uusia kohteita haetaan vielä maaliskuun ajan, vink vink.

Onkos tästä nyt mitään uutta kerrottavaa??

Lainaus käyttäjältä: Koneasema - 01.03.11 - klo:22:54

Uunituoreet MTT tulokset kourassa lietteen multauksesta nurmelle 2010: Analysoitu, Vredolla mullattu lietteen typen hyöty = apulannasta hyödynnetty typpi kg. Eli jos laittaa esim. 90 kg typpeä lietteen muodossa tai esim.NPK lannoitteena, sama ry-sato hehtaarilta + hyvät sr-analyysit molemmilla. Letkulevityksellä sama 90 kg, niin puuttui jo 25% sadosta. Siitä voidaan jo päätellä miten käy viuhkalevityksen ry-sadolle.  Voin lähettää tulokset jos joku haluaa tutustua.

2011 kesällä jatketaan hyväksyttyjen multausmenetelmien erojen tutkimuksella, bomech, yksi-kiekko, yksi-kiekko kartio, kaksoiskiekko jne. Käytännössä siis multaimet laitetaan riviin, Agronic, Joskin, Bomech, muita mitä löytyy ja Vredo. Sitten katsotaan miten käy typelle, ry-sadolle, sr-analyysille (vhbi, jne.), kuiva-aineen riskille joutua rehuun ym, eri maalajeissa märissä ja kuivissa olosuhteissa. Ei ole tällä alalla varaa olla merkkiuskollinen, näistä edullisin & varmin menetelmä voittakoon. Sen verran olen kuitenkin ennakkoon jo vedonlyönnin kannalta asiaa lähestynyt, että toinen Vredon traileri on tulossa kevääksi. Eli kapasiteettia on reilusti ja uusia kohteita haetaan vielä maaliskuun ajan, vink vink.

Onkos tästä nyt mitään uutta kerrottavaa??

mikä kone upposi syvimmälle?

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 03.11.12 - klo:16:12

Lainaus käyttäjältä: Koneasema - 01.03.11 - klo:22:54

Uunituoreet MTT tulokset kourassa lietteen multauksesta nurmelle 2010: Analysoitu, Vredolla mullattu lietteen typen hyöty = apulannasta hyödynnetty typpi kg. Eli jos laittaa esim. 90 kg typpeä lietteen muodossa tai esim.NPK lannoitteena, sama ry-sato hehtaarilta + hyvät sr-analyysit molemmilla. Letkulevityksellä sama 90 kg, niin puuttui jo 25% sadosta. Siitä voidaan jo päätellä miten käy viuhkalevityksen ry-sadolle.  Voin lähettää tulokset jos joku haluaa tutustua.

2011 kesällä jatketaan hyväksyttyjen multausmenetelmien erojen tutkimuksella, bomech, yksi-kiekko, yksi-kiekko kartio, kaksoiskiekko jne. Käytännössä siis multaimet laitetaan riviin, Agronic, Joskin, Bomech, muita mitä löytyy ja Vredo. Sitten katsotaan miten käy typelle, ry-sadolle, sr-analyysille (vhbi, jne.), kuiva-aineen riskille joutua rehuun ym, eri maalajeissa märissä ja kuivissa olosuhteissa. Ei ole tällä alalla varaa olla merkkiuskollinen, näistä edullisin & varmin menetelmä voittakoon. Sen verran olen kuitenkin ennakkoon jo vedonlyönnin kannalta asiaa lähestynyt, että toinen Vredon traileri on tulossa kevääksi. Eli kapasiteettia on reilusti ja uusia kohteita haetaan vielä maaliskuun ajan, vink vink.

Onkos tästä nyt mitään uutta kerrottavaa??

mikä kone upposi syvimmälle?

Laitettiinko sittenkin rivin sijasta jonoon, ja vaijerit väliin??

Pikku vinkkinä tiloille joilla on lannan sijoittelu ongelma. Lisätkää hieman vettä näytteeseen, avot ja jopa 70tn/ha saa uppoamaan.

Parempi tapa on hoitaa ruokinta sellaiseen kuntoon, ettei turhia ravinteita karkaa

Lainaus käyttäjältä: Mickey - 02.03.11 - klo:07:05

Pikku vinkkinä tiloille joilla on lannan sijoittelu ongelma. Lisätkää hieman vettä näytteeseen, avot ja jopa 70tn/ha saa uppoamaan.

Parempi tapa on hoitaa ruokinta sellaiseen kuntoon, ettei turhia ravinteita karkaa

Tota noin.... onhan se nyt noinkin, että ruokinnalla saa jotain aikaiseksi ja se kannattaa tietysti tehdä. Mutta kun se nyt vaan on niin, että elukat, ja myös me ihmiset, ovat semmoisia otusksia, että typpeä, fosforia ja muuta tulee loppujen lopuksi peräpäästä ja alta aika paljon ulos vaikka miten optimoisi....