EU ensi kertaa Suomen perustuslakiin?
Toiset väittävät, että Suomen eduskunta on hyväksynyt lain, jossa Euroopan unioni kirjoitetaan ensi kertaa Suomen perustuslakiin.
Se ei pidä paikkaansa.
Euroopan unioni kirjoitettiin ensimmäisen kerran Suomen valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ään 31.12.1994!
Tässä on Suomen perustuslain historiikki vuosina 1993, 1994 ja 1999 tapahtuneista perustuslain muutoksista, joilla eduskunnan päätösvalta siirrettiin kansainväliselle toimijalle:
Suomen laki II 1994:
Valtiopäiväjärjestyksestä
4 a luku. Euroopan talousaluetta koskevien yhdentymisasioiden ennakkokäsittely (10.12.1993/1117)
54 a §. (10.12.1993/1117)
Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, josta päätetään Euroopan talousalueen sekakomiteassa tai EFTA -valtioiden pysyvässä komiteassa ja joka Suomessa olisi saatettava voimaan lailla tai joka muutoin vaatisi eduskunnan hyväksymistä. Tällainen asia (yhdentymisasia) otetaan ennakkokäsittelyyn siten kuin tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.
54 b §. (10.12.1993/1117)
Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.
54 c §. (10.12.1993/1117)
Puhemies toimittaa yhdentymisasiassa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän säädösehdotuksineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa. Ennakkokäsittely voi jatkua, kunnes asianomainen kansainvälinen toimielin on päättänyt ennakkokäsittelyn kohteena olevan asian.
Valtioneuvoston on annettava ennakkokäsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista kansainvälisissä toimielimissä sekä ilmoitettava suurelle valiokunnalle hallituksen kanta yhdentymisasiassa.
Suuri valiokunta voi tarvittaessa antaa yhdentymisasiassa lausunnon valtioneuvostolle. Ennakkokäsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo yhdentymisasian laadun vaativan.
Suomen laki II 1995:
4 a luku. Euroopan unionin asioiden käsittely
(31.12.1994/1551)
54 a §. (31.12.1994/1551)
Pääministerin tulee antaa etukäteen suurelle valiokunnalle sekä Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta ulkoasiainvaliokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa esille tulevista asioista.
Pääministerin tulee antaa viipymättä eduskunnalle tai asianomaiselle valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsitellyistä asioista.
Asianomainen valiokunta voi saamiensa tietojenjohdosta tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle.
54b §. (31.12.1994/1551)
Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päättää Euroopan unionin neuvosto ja joka muutoin valtiosäännön perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan. Tällainen asia käsitellään eduskunnassa siten kuin jäljempänä tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään, jollei erityisistä perustuslain säännöksistä muuta johdu.
Samoin käsitellään myös sellainen 1 momentissa tarkoitettu asia, josta Euroopan unionissa päättää komissio tai muu toimielin neuvoston sille siirtämän toimivallan nojalla taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.
54c §. (31.12.1994/1551)
Puhemiesneuvosto voi päättää 54b§:ssä tarkoitetun asian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
54d §. (31.12.1994/1551)
Puhemies toimittaa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän ja sen tarkoittaman ehdotuksen käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa. Jos asia koskee Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kirjelmä ehdotuksineen toimitetaan suuren valiokunnan asemesta käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokunnassa.
Käsittely voi jatkua, myös välillä toimitetuista edustajainvaaleista huolimatta, kunnes asia on päätetty Euroopan unionissa.
Valtioneuvoston on annettava käsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasianvaliokunnalle on myös ilmoitettava valtioneuvoston kanta asiassa. Suuri valiokunta tai ulkoasianvaliokunta voi tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle.
54e §. (31.12.1994/1551)
Suuren valiokunnan tulee pyynnöstään ja muutenkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys asioiden valmisteluista Euroopan unionissa 48§:n 2 momentissa mainittua asiaryhmää lukuun ottamatta. Valiokunta voi tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta kuitenkaan ei tee päätöstä asiasta.
54f §. (31.12.1994/1551)
Euroopan unionin asioiden käsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo asian laadun vaativan.
Ulkoasianvaliokunnan jäseniin nähden on voimassa, mitä 48§:n 4 momentissa säädetään.
54g §. (31.12.1994/1551)
Mitä 54a ja 54f §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti niiden sopimusten, joihin Euroopan unioni perustuu, muuttamista käsittelevässä Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssissa esille tuleviin ja käsiteltyihin asioihin.
Suomen perustuslaki (11.6.1999/731):
8 LUKU
Kansainväliset suhteet
93 § Toimivalta kansainvälisissä asioissa
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.
Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.
94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.
Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.
95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
Valtio sopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella.
Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.
96 § Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun
Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.
Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.
97 § Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.
Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.
--
Kuten edeltä käy ilmi, oli 31.12.1994 säädetty valtiopäiväjärjestys valmiiksi EU-mukautettu perustuslaki.
Eduskunnan hyväksymässä ja tällä hetkellä lepäämässä olevassa lakiesityksessä ei ole kysymys Euroopan unionin mainitsemisesta, vaan Suomen perustuslain globalisoinnista.
Nimittäin Suomen perustuslaki 2000 (11.6.1999/731) pykäliin 94 ja 95 on lisätty teksti "... Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle."
