Itselläni olisi myös haaveissa muutaman hehtaarin raivaukset. Kuinka käytännön järjestelyt toimivat noissa teidän raivauksissanne? Tukiahan niihin ei helpolla saa, vai saako. Tilatukea voisi kysellä TE-keskusksesta ja loput sitten jonotuslistoille. Ymmärsinkö oikein? Entä saako mitä vaan raivata pelloksi. Olen ymmärtänyt, että peltojen keskellä olevia metsäsaarekkeita ei saisi hävittää. Samoin kuin ns. hyväkuntoiset ladot, koska eikös nämä kuulu nykyään täydentävien ehtojen piiriin elikkä kulttuurimaisemaa jne. Jos aloittaa pellon raivaamisen, niin pitääkö siinä käyttää esim. TE-keskuksen kaveria tai maaseutusihteeriä paikalla arvioimassa tilannetta.

Kuten huomaatte olen aivan ulalla, mutta senpä takia asioista kysynkin...

Oma lupa,paras lupa. Eli siitä vain raivaamaan,metsän ollessa kyseessä riittää metsänkäyttöilmoitus ja sitten keväällä perustat U-1,U-2 jne. lohkot joille tukihaussa haetaan automaattisesti tunnukset. Seuraavana vuonna ne on listoilla virallisilla numeroilla mutta tukikelpoisuudeltaan vajaina.
Maataloussihteeriä tms. ei tartte raivaamisella vaivata,pinta-ala kannattaa mitata tarkasti ja vähentää reilusti esim. kantopenkkoja ym. pinta-alasta niin ei tule napinaa tarkastuksissa.

Latoja,kivikasoja,metsäsaarekkeitahan ei saisi raivata tai muuttaa pelloksi. Päättele ite mikä oikeen ja mikä väärin,älä ainakaan keltään suojelijalta kysele jonkin ladon perään että saako hajottaa Myyt ladon jollekin tarvitsijalle,saat rahaa että viljelytoimet helpottuu
Jos omasta mielestä tuntuu suojelukelpoiselta/erikoisemmalta kohteelta,esim. kylän peltojen ainoa metsäsaareke,ehkä ei kannata omin luvin parantaa olosuhteita.

Metsäsaarekkeet ja vanhat ladot on ongelmallisia. Ne olisi pitänyt ehdottomasti hoitaa aikoinaan pois kuvioista. Tuommoiset kiviset saarekkeet ovat jääneet kun ei niitä oikein traktorikaivinkoneella ole saanut selvitettyä kohtuullisella vaivalla. Nykyisellä telakonekalustolla ei enää mikään ongelma. Hiukan haastavaksi tämä homma on mennyt näiden suojelujuttujen puolesta. Mutta metsän puolelta pellon ottamista ei sitten estä mikään. Jonkinlainen voitto sekin.

Kyllä noita peltosaarekkeita voi vieläkin poistaa. Ilmoitus vaan kunnan maaseutusihteerille tai millä nimikkeellä sitten onkin. Sitten jos niissä kasvaa joku kataja puska tms. niin voi olla parempi jättää.

Joku jo aiemmin kysyikin, paljonko toteutuneet kustannukset yksikköä kohden mahtaa keskimäärin olla? Siis pelkästään raivauskustannus vs. pellon hankintahinta, ilman tukivaikutusta. Mahtaako kunnostusjyrsin pyöriä satasella per tunti verottomana?

Kyllä noita peltosaarekkeita voi vieläkin poistaa. Ilmoitus vaan kunnan maaseutusihteerille tai millä nimikkeellä sitten onkin. Sitten jos niissä kasvaa joku kataja puska tms. niin voi olla parempi jättää.

Ei vaan poistaa sen katajapuskan ihan ensimmääsenä tai sanoo pikkupojille, jotta tua olis jousipyssyvärkkiä...

Minulla on sellainen käsitys, että pellonraivaus maksaa noin 1000e/ha jyrsimellä tehtynä. Olen yhden ison raivion nähnyt tehtävän tällä menetelmällä ja mielestäni jälki oli erittäin hyvä.

Minulla on sellainen käsitys, että pellonraivaus maksaa noin 1000e/ha jyrsimellä tehtynä. Olen yhden ison raivion nähnyt tehtävän tällä menetelmällä ja mielestäni jälki oli erittäin hyvä.

No ei oo kallista!

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.03.08 - klo:20:27

Minulla on sellainen käsitys, että pellonraivaus maksaa noin 1000e/ha jyrsimellä tehtynä. Olen yhden ison raivion nähnyt tehtävän tällä menetelmällä ja mielestäni jälki oli erittäin hyvä.

No ei oo kallista!

Oikein hyvä lohko menee pelkällä ruuvauksella, mut peruskalkitukseen taitaa sit upota tonni jos toinenkin...

yks kaveri lupas 1500e/ha tehdä suosta kylvökelpoista peltoa. pitää vain olla 20 ha tai yli..

Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.

Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.

saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..

Lainaus käyttäjältä: Bönde - 05.03.08 - klo:10:38

Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.

saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..

Aiheuttaako tämä närästystä vanhojen vuokranantajien osalta, jotka eivät asiaa ymmärrä? 

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 05.03.08 - klo:12:26

Lainaus käyttäjältä: Bönde - 05.03.08 - klo:10:38

Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.

saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..

Aiheuttaako tämä närästystä vanhojen vuokranantajien osalta, jotka eivät asiaa ymmärrä? 

Varmasti, kun pellon arvo laskee. Tai sitten se harmittaa seuraavaa vuokraviljelijää, kun ei saa tukia ja maksaa silti normi hinnan. Jos ei kelpaa niin kyllä se lehtikuusi ja visakoivu tuottaa enempi. Niin minä ainakin tekisin... 

Täällä Kanta-hämeessä moto pui pari aukkoa ja nyt olis kaivinkone tulossa kiviä tönkimään ja ojia kaivelemaan,kaura olis tarkotus kylvää vielä tänä keväänä.
Aukot 1,5ha ja 0,7ha kumpikin rajautuu peltoon