Lainaus käyttäjältä: kylmis - 08.01.16 - klo:12:20

Missä se raja menee raivioilla? Jos pellon raivaamiskuluja ei voi vähentää verotuksessa, niin mites salaojitus. Onko vähennyskelpoista?

Käsittääkseni on vähennyskelpoinen. 

On vähennyskelpoinen ja myös salaojitustukikelpoinen, kun on ollut tukianonnassa merkittynä pelloksi. Vaikkei olisikaan tukikelpoista muuten.

Ok. Hyvä tietää.

Paljon tilatukioikeuden markkinahinta myynti/vuokraus tilanteessa c2p? Tukea saa sen 160€/ha.

Paljon tilatukioikeuden markkinahinta myynti/vuokraus tilanteessa c2p? Tukea saa sen 160€/ha.

No siitä voisi saada osviittaa, paljonko aikanaan on niistä joutunut pulittamaan. Jonkin näköinen inflaatiokorjaus ja hinta olisi siinä. Jos spekuloida ajattelee niin hinta voi olla vaikka 10 v kertyvien tukisunmien  yhteenlaskettu kertakorvaus. En tiedä, ostaisiko kukaan sellaisella hinnalla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 11.05.18 - klo:18:52

Paljon tilatukioikeuden markkinahinta myynti/vuokraus tilanteessa c2p? Tukea saa sen 160€/ha.

No siitä voisi saada osviittaa, paljonko aikanaan on niistä joutunut pulittamaan. Jonkin näköinen inflaatiokorjaus ja hinta olisi siinä. Jos spekuloida ajattelee niin hinta voi olla vaikka 10 v kertyvien tukisunmien  yhteenlaskettu kertakorvaus. En tiedä, ostaisiko kukaan sellaisella hinnalla.

-SS-

Tuli tilakaupassa aikoinaan ja nyt jäi pois peltoja joissa käytin.  olis kymmenkunta ha jouten.

Vuoden, max kahden, tuet nuista on täälläpäin maksettu.

Vuoden, max kahden, tuet nuista on täälläpäin maksettu.

komppaan peuramiestä. Ainakaan oma kaleidoskooppini ei noiden kanssa näe kuin maksimissaan ohjelmakauden mittaisen tulevaisuuden. Ja se on kohta lopuillaan.

Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista. Saati jos lisätään raivaamisen kulut miinus puolelle. Täytyy ihannoida raivaajien sokeaa uskoa asiaansa.

Mitattiin jälkikasvun kanssa eräs metsikkökuvio vapun kunniaksi. Kasvu oli ollut viimeisenä 10v kaudella 19 mottia vuoteen ja kasvu on ollut tukkipuuta. Ei tuohon pellolla kyllä pääse.

Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista. Saati jos lisätään raivaamisen kulut miinus puolelle. Täytyy ihannoida raivaajien sokeaa uskoa asiaansa.

Mitattiin jälkikasvun kanssa eräs metsikkökuvio vapun kunniaksi. Kasvu oli ollut viimeisenä 10v kaudella 19 mottia vuoteen ja kasvu on ollut tukkipuuta. Ei tuohon pellolla kyllä pääse.

 Entä päätehakkuun jälkeen jos uudistuskuluilla muuttuu pelloksi?

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 12.05.18 - klo:08:09

Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista. Saati jos lisätään raivaamisen kulut miinus puolelle. Täytyy ihannoida raivaajien sokeaa uskoa asiaansa.

Mitattiin jälkikasvun kanssa eräs metsikkökuvio vapun kunniaksi. Kasvu oli ollut viimeisenä 10v kaudella 19 mottia vuoteen ja kasvu on ollut tukkipuuta. Ei tuohon pellolla kyllä pääse.

 Entä päätehakkuun jälkeen jos uudistuskuluilla muuttuu pelloksi?

Jos lähellä, eli tulee edullisemmaksi viljellä, kuin kauempana sijaitseva vuokrapelto, niin silloin siinä on ajatusta.

>Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista.

No ei siinä kauaa tarvitse enää odotella ,että tuet sulavat pois vanhoiltakin tukipelloilta.Mikä on tuolloin tuettomien raivioiden tilanne verrattuna vanhoihin peltoihin?Oletan että niitä kohtaan kuullu marinaa edelleenkin. Metsän tuotto on vaan niin naurettavaa uudistamisien ja verotuksen jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 12.05.18 - klo:08:09

Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista. Saati jos lisätään raivaamisen kulut miinus puolelle. Täytyy ihannoida raivaajien sokeaa uskoa asiaansa.

Mitattiin jälkikasvun kanssa eräs metsikkökuvio vapun kunniaksi. Kasvu oli ollut viimeisenä 10v kaudella 19 mottia vuoteen ja kasvu on ollut tukkipuuta. Ei tuohon pellolla kyllä pääse.

 Entä päätehakkuun jälkeen jos uudistuskuluilla muuttuu pelloksi?

Olen tuotakin harkinnut. Nurmella yli 8000 ka sadolla / vuosi voisi jotenkin pärjätä. Viljalla ei mitään mahdollisuusksia.
Kun metsäpinta ala säilyy samana voi hakkuukierrossa olla vakiomäärä pinta-alaa.
Sitäpitsi kyse ei ole aivan kivettömästä maapohjasta ja maalaji on tiukkaa savihiesua.