Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: tossu - 02.03.08 - klo:18:55
-
Raivataanko vielä muualla kuin pohjois-savossa peltoa?
-
http://www.nba.fi/kuvat_iso/7bf37fb4.jpg
Tost on yritetty mutta käy pirusti jyrsimen päälle.
-
http://www.nba.fi/kuvat_iso/7bf37fb4.jpg
Tost on yritetty mutta käy pirusti jyrsimen päälle.
Aniitti vois säästää jyrsintä ;D
-
Kyllä C-3 raivataan tulevana kesänä..
-
Naapuri oli löytänyt metsänkeskeltä 1,5 ha raivauskelpoista
-
tossa kylällä on ainakin 3 tilalla kone pellonraivuulla!
-
http://www.geocities.com/cd_kansia/pellonpohjaa.jpg
Kyl tääl pirkanmaan lounaiskulmassa ainaki ois tarkotus reipas 5hehtaarii kuokkii pelloks. Muutama vuos sitten olin koko touhua vastaan mut niin se mieli muuttuu...
-
tarkoitus olis ens kesänä nelisen hehtaaria raivata nevaa peltojen vierestä. Puuta on päällä sen verran että ehkä puolet kustannuksista tulee niistä. Entä tiedä onko järkee vai ei?
-
Mulla on 25ha tulossa ensikesänä
-
3 hehtaaria olis vielä raivauskelpoista, laskuojan puuttuminen hiukka jarruttaa. Ei vihtis naapurisopua rikkoa laskuojan paikkaa tinkaamalla.
-
Hyvin vähäistä on raivaamiset mutta kuitenkin jotakin, mulla jäi syksyllä 7ha työmaa kesken oman kylän laitamilla. Varmasti raivattaisiin jos olisi omistuksessa sopivaa pohjaa,raivauskelpoiset alat raivattu ja loput joko sijainniltaan huonoja/pieniä tai pohjaa ei myydä/vaihdeta.
Tällä hetkellä menossa tilusjärjestelyjä joissa paljon myös raivioita. Lohkokoko kasvaa huimasti ja kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä sivullisen silmin.
Raivausintoa laannuttaa myös tarpeiden täyttyminen tällä hetkellä,13 vuotta ollut aikaa raivata joten paljon on tapahtunut vaikkapa 20ha vuodessa raivaamalla. Jatkossa alkaa pieniä tiloja putoamaan pelistä pois,ehkä maata tulee myyntiin siedettävällä hinnallakin ja jopa omalta rajalta. Raivaaminen kannattanut huonommillakin viljanhinnoilla ilman tukea kun pellon hinnat järkyttävän korkeita,myytävät pellot pieniä määriä siellä täällä pikkulohkoissa.
On mullakin muutama paikka metsien keskellä jonne voisi saada 1-3ha lohkoja. Ei mitään järkeä tehdä tuollaisia tilkkuja hirvien evääksi.
-
kyllähän tuota pitäs ens kesäks saada taas nelisen hehtaaria lisää peltoa viljelyyn 8)
-
Hyvin vähäistä on raivaamiset mutta kuitenkin jotakin, mulla jäi syksyllä 7ha työmaa kesken oman kylän laitamilla. Varmasti raivattaisiin jos olisi omistuksessa sopivaa pohjaa,raivauskelpoiset alat raivattu ja loput joko sijainniltaan huonoja/pieniä tai pohjaa ei myydä/vaihdeta.
Tällä hetkellä menossa tilusjärjestelyjä joissa paljon myös raivioita. Lohkokoko kasvaa huimasti ja kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä sivullisen silmin.
Raivausintoa laannuttaa myös tarpeiden täyttyminen tällä hetkellä,13 vuotta ollut aikaa raivata joten paljon on tapahtunut vaikkapa 20ha vuodessa raivaamalla. Jatkossa alkaa pieniä tiloja putoamaan pelistä pois,ehkä maata tulee myyntiin siedettävällä hinnallakin ja jopa omalta rajalta. Raivaaminen kannattanut huonommillakin viljanhinnoilla ilman tukea kun pellon hinnat järkyttävän korkeita,myytävät pellot pieniä määriä siellä täällä pikkulohkoissa.
On mullakin muutama paikka metsien keskellä jonne voisi saada 1-3ha lohkoja. Ei mitään järkeä tehdä tuollaisia tilkkuja hirvien evääksi.
Itellä on tuo 3ha tilkku peltotien varrella, joten sivussa hoitaisi, kun menee 20 hehtaarin lohkolle.
-
Mitäpä se muuten maksaa pellonraivaus keskimäärin hehtaarille?
-
Kyllä sitä aina jotain pikkuraivioita tulee tehtyä, lähinnä sen vuoksi että saa lohkojen muotoa parannettua. Tällä hetkellä tuollainen 1 ha:n työmaa menossa, kyllähän sitä raivais vaikka kuinka kun vaan olis sopivaa pohjaa, tuntuu vaan siltä että kaikki pehmoinen maa on jo löydetty...
-
Itselläni olisi myös haaveissa muutaman hehtaarin raivaukset. Kuinka käytännön järjestelyt toimivat noissa teidän raivauksissanne? Tukiahan niihin ei helpolla saa, vai saako. Tilatukea voisi kysellä TE-keskusksesta ja loput sitten jonotuslistoille. Ymmärsinkö oikein? Entä saako mitä vaan raivata pelloksi. Olen ymmärtänyt, että peltojen keskellä olevia metsäsaarekkeita ei saisi hävittää. Samoin kuin ns. hyväkuntoiset ladot, koska eikös nämä kuulu nykyään täydentävien ehtojen piiriin elikkä kulttuurimaisemaa jne. Jos aloittaa pellon raivaamisen, niin pitääkö siinä käyttää esim. TE-keskuksen kaveria tai maaseutusihteeriä paikalla arvioimassa tilannetta.
Kuten huomaatte olen aivan ulalla, mutta senpä takia asioista kysynkin...
-
Oma lupa,paras lupa. Eli siitä vain raivaamaan,metsän ollessa kyseessä riittää metsänkäyttöilmoitus ja sitten keväällä perustat U-1,U-2 jne. lohkot joille tukihaussa haetaan automaattisesti tunnukset. Seuraavana vuonna ne on listoilla virallisilla numeroilla mutta tukikelpoisuudeltaan vajaina.
Maataloussihteeriä tms. ei tartte raivaamisella vaivata,pinta-ala kannattaa mitata tarkasti ja vähentää reilusti esim. kantopenkkoja ym. pinta-alasta niin ei tule napinaa tarkastuksissa.
Latoja,kivikasoja,metsäsaarekkeitahan ei saisi raivata tai muuttaa pelloksi. Päättele ite mikä oikeen ja mikä väärin,älä ainakaan keltään suojelijalta kysele jonkin ladon perään että saako hajottaa ;D Myyt ladon jollekin tarvitsijalle,saat rahaa että viljelytoimet helpottuu :)
Jos omasta mielestä tuntuu suojelukelpoiselta/erikoisemmalta kohteelta,esim. kylän peltojen ainoa metsäsaareke,ehkä ei kannata omin luvin parantaa olosuhteita.
-
Metsäsaarekkeet ja vanhat ladot on ongelmallisia. Ne olisi pitänyt ehdottomasti hoitaa aikoinaan pois kuvioista. Tuommoiset kiviset saarekkeet ovat jääneet kun ei niitä oikein traktorikaivinkoneella ole saanut selvitettyä kohtuullisella vaivalla. Nykyisellä telakonekalustolla ei enää mikään ongelma. Hiukan haastavaksi tämä homma on mennyt näiden suojelujuttujen puolesta. Mutta metsän puolelta pellon ottamista ei sitten estä mikään. Jonkinlainen voitto sekin.
-
Kyllä noita peltosaarekkeita voi vieläkin poistaa. Ilmoitus vaan kunnan maaseutusihteerille tai millä nimikkeellä sitten onkin. Sitten jos niissä kasvaa joku kataja puska tms. niin voi olla parempi jättää.
-
Joku jo aiemmin kysyikin, paljonko toteutuneet kustannukset yksikköä kohden mahtaa keskimäärin olla? Siis pelkästään raivauskustannus vs. pellon hankintahinta, ilman tukivaikutusta. Mahtaako kunnostusjyrsin pyöriä satasella per tunti verottomana?
-
Kyllä noita peltosaarekkeita voi vieläkin poistaa. Ilmoitus vaan kunnan maaseutusihteerille tai millä nimikkeellä sitten onkin. Sitten jos niissä kasvaa joku kataja puska tms. niin voi olla parempi jättää.
Ei vaan poistaa sen katajapuskan ihan ensimmääsenä tai sanoo pikkupojille, jotta tua olis jousipyssyvärkkiä...
-
Minulla on sellainen käsitys, että pellonraivaus maksaa noin 1000e/ha jyrsimellä tehtynä. Olen yhden ison raivion nähnyt tehtävän tällä menetelmällä ja mielestäni jälki oli erittäin hyvä.
-
Minulla on sellainen käsitys, että pellonraivaus maksaa noin 1000e/ha jyrsimellä tehtynä. Olen yhden ison raivion nähnyt tehtävän tällä menetelmällä ja mielestäni jälki oli erittäin hyvä.
No ei oo kallista!
-
Minulla on sellainen käsitys, että pellonraivaus maksaa noin 1000e/ha jyrsimellä tehtynä. Olen yhden ison raivion nähnyt tehtävän tällä menetelmällä ja mielestäni jälki oli erittäin hyvä.
No ei oo kallista!
Oikein hyvä lohko menee pelkällä ruuvauksella, mut peruskalkitukseen taitaa sit upota tonni jos toinenkin...
-
yks kaveri lupas 1500e/ha tehdä suosta kylvökelpoista peltoa. pitää vain olla 20 ha tai yli..
-
Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
-
Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..
-
Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..
Aiheuttaako tämä närästystä vanhojen vuokranantajien osalta, jotka eivät asiaa ymmärrä? :)
-
Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..
Aiheuttaako tämä närästystä vanhojen vuokranantajien osalta, jotka eivät asiaa ymmärrä? :)
Varmasti, kun pellon arvo laskee. Tai sitten se harmittaa seuraavaa vuokraviljelijää, kun ei saa tukia ja maksaa silti normi hinnan. Jos ei kelpaa niin kyllä se lehtikuusi ja visakoivu tuottaa enempi. Niin minä ainakin tekisin... ::)
-
Täällä Kanta-hämeessä moto pui pari aukkoa ja nyt olis kaivinkone tulossa kiviä tönkimään ja ojia kaivelemaan,kaura olis tarkotus kylvää vielä tänä keväänä.
Aukot 1,5ha ja 0,7ha kumpikin rajautuu peltoon
-
Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..
Aiheuttaako tämä närästystä vanhojen vuokranantajien osalta, jotka eivät asiaa ymmärrä? :)
Varmasti, kun pellon arvo laskee. Tai sitten se harmittaa seuraavaa vuokraviljelijää, kun ei saa tukia ja maksaa silti normi hinnan. Jos ei kelpaa niin kyllä se lehtikuusi ja visakoivu tuottaa enempi. Niin minä ainakin tekisin... ::)
mutta sinähän ne vuokraoikeudet oot sinne hankkinu/sulle ne kuuluu..
-
Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..
Aiheuttaako tämä närästystä vanhojen vuokranantajien osalta, jotka eivät asiaa ymmärrä? :)
Varmasti, kun pellon arvo laskee. Tai sitten se harmittaa seuraavaa vuokraviljelijää, kun ei saa tukia ja maksaa silti normi hinnan. Jos ei kelpaa niin kyllä se lehtikuusi ja visakoivu tuottaa enempi. Niin minä ainakin tekisin... ::)
mutta sinähän ne vuokraoikeudet oot sinne hankkinu/sulle ne kuuluu..
Tavallaan on sekin pellon vuokraajakin hankkinut ne joka ei ole EU-aikana viljellyt, eikä nostanut tukia. Jos se olis pistänyt pellon metsäksi lopettaessaan, niin ei se ala olisi kenenkään tukioikeuksissa. Henkilökohtaisesti vastustan jyrkästi tukien siirtämistä pois pellosta ilman maanomistajan suostumusta. Kuuluu mielestäni samaan sarjaan, kun aikanaan myivät hyvän tonttimaan hinnalla kaatopaikkojen päällisiä. Sitten alkoi tulla syöpää ja muuta kivaa... Eli petos mikä petos. Saa vapaasti loukkaantua!
-
Itselläni olisi myös haaveissa muutaman hehtaarin raivaukset. Kuinka käytännön järjestelyt toimivat noissa teidän raivauksissanne? Tukiahan niihin ei helpolla saa, vai saako. Tilatukea voisi kysellä TE-keskusksesta ja loput sitten jonotuslistoille. Ymmärsinkö oikein? Entä saako mitä vaan raivata pelloksi. Olen ymmärtänyt, että peltojen keskellä olevia metsäsaarekkeita ei saisi hävittää. Samoin kuin ns. hyväkuntoiset ladot, koska eikös nämä kuulu nykyään täydentävien ehtojen piiriin elikkä kulttuurimaisemaa jne. Jos aloittaa pellon raivaamisen, niin pitääkö siinä käyttää esim. TE-keskuksen kaveria tai maaseutusihteeriä paikalla arvioimassa tilannetta.
Kuten huomaatte olen aivan ulalla, mutta senpä takia asioista kysynkin...
Ei muuta kuin moto käymään. Nykyään vievät puut, kannot ja risutkin. Siitä vielä maksetaan joka lajista erikseen, itsellä tulee 7 hehtaaria uuta peltoa n.1-1,5 kilometrin päähän talous keskuksesta. Olisi enää tarkoitus soittaa jyrsin jyrsimään ja telakone kaivamaan ojia niin avot, tulipä hyvä peto! Kalkitus tietysti asialista jossain vaiheessa ja vähän hiven lantaa perään. Eikä maksa 8000€/hehtaari
-
eikös tukien mukana pidä siirtyä vastaava määrä maata. voihan niitä tukia siirrellä mutta vuokrasuhteen päätyttyä siirtyy tuet pellon mukana.tilatuesta on sovittava eikseen. ennen 2006 tehdyt sopimukset on asia erikseen
-
Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
Suuresti vaan edelleen ihmettelen kuinka 1995 kiveenhakatuiksi ilmoitettu vuoden 1992 viljelyvaatimus CAP-tukien ehtona jossain vaiheessa "katosi". Kukahan osaisi selittää missä tehtiin sellainen päätös jolla lisäalaa ruvettiin ottamaan tukien piiriin? Ja vielä tarkemmin sellainen poliittinen päätös! >:(
Tilatukioikeuksiin liittyen meillä onnistuttiin ryssimään koko uudistuksen perusta: Brysselin tarkoitus oli nimenomaisesti purkaa tukioikeuksien kapitalisoitumista maahan, ja sitä kautta maatalouselinkeinon ulkopuolelle.
Tällä järjestelyllä tuen nostamiseen olisi kylläkin tarvinnut vuokrata peltopohja, mutta tukioikeudet olisivat olleet viljelijäkohtaisia. Unionin intressissä kun ei ole tukea maanomistusta, vaan elintarvikkeiden tuotantoa. Itse asiassahan jo 1992 viljelyvaatimus teki saman tempun niille maille jotka eivät olleet syystä tai toisesta tuolloin viljelyssä, vaan ei siitä kukaan tuolloin älähtänyt!
-
Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..
Aiheuttaako tämä närästystä vanhojen vuokranantajien osalta, jotka eivät asiaa ymmärrä? :)
Varmasti, kun pellon arvo laskee. Tai sitten se harmittaa seuraavaa vuokraviljelijää, kun ei saa tukia ja maksaa silti normi hinnan. Jos ei kelpaa niin kyllä se lehtikuusi ja visakoivu tuottaa enempi. Niin minä ainakin tekisin... ::)
mutta sinähän ne vuokraoikeudet oot sinne hankkinu/sulle ne kuuluu..
Tavallaan on sekin pellon vuokraajakin hankkinut ne joka ei ole EU-aikana viljellyt, eikä nostanut tukia. Jos se olis pistänyt pellon metsäksi lopettaessaan, niin ei se ala olisi kenenkään tukioikeuksissa. Henkilökohtaisesti vastustan jyrkästi tukien siirtämistä pois pellosta ilman maanomistajan suostumusta. Kuuluu mielestäni samaan sarjaan, kun aikanaan myivät hyvän tonttimaan hinnalla kaatopaikkojen päällisiä. Sitten alkoi tulla syöpää ja muuta kivaa... Eli petos mikä petos. Saa vapaasti loukkaantua!
tilatukioikeudet EI kuulu vuokranantajalle.
-
tilatukioikeudet EI kuulu vuokranantajalle.
Sehän se onkin järjestelmän erikoisuus, joka osittain juontaa juurensa oikeastaan siitä, että muualla EU:n alueella on käytössä hyvinkin paljon pidemmät vuokrasopimukset (20-30 vuotta) kuin tää meillä... .
-
Tottakai muuallakin raivataan ja niin pitääkin. Hyvä keino hillitsemään edes vähän pellonhinnan nousua alueellisesti. Vielä kun kaikki raiviot hyväksyttäisiin täysin tukikelpoisiksi. Peltotukipotin saisi jakaa uudelleen raiviot mukaan otettuna. Raivaajat kuitenkin pääsääntöisesti päätoimisia kotieläintilallisia.
saahan ne ku siirtää vuokramailta tuet omille pelloille..
Aiheuttaako tämä närästystä vanhojen vuokranantajien osalta, jotka eivät asiaa ymmärrä? :)
Varmasti, kun pellon arvo laskee. Tai sitten se harmittaa seuraavaa vuokraviljelijää, kun ei saa tukia ja maksaa silti normi hinnan. Jos ei kelpaa niin kyllä se lehtikuusi ja visakoivu tuottaa enempi. Niin minä ainakin tekisin... ::)
mutta sinähän ne vuokraoikeudet oot sinne hankkinu/sulle ne kuuluu..
Tavallaan on sekin pellon vuokraajakin hankkinut ne joka ei ole EU-aikana viljellyt, eikä nostanut tukia. Jos se olis pistänyt pellon metsäksi lopettaessaan, niin ei se ala olisi kenenkään tukioikeuksissa. Henkilökohtaisesti vastustan jyrkästi tukien siirtämistä pois pellosta ilman maanomistajan suostumusta. Kuuluu mielestäni samaan sarjaan, kun aikanaan myivät hyvän tonttimaan hinnalla kaatopaikkojen päällisiä. Sitten alkoi tulla syöpää ja muuta kivaa... Eli petos mikä petos. Saa vapaasti loukkaantua!
tilatukioikeudet EI kuulu vuokranantajalle.
Kepulaista sosialisointia...siirretään osa pellon arvosta vuokraajalle...korvauksetta. On vastoin Suomen perustuslakia, mutta EU-laki käveli ylitse..... ministeri korkeaoja KESK oli hyväksymässä tätä Suomeen täysin soveltumatonta sosialisointia >:( >:( äijä kun ei ymmärtänyt mistään mitään.
-
Kuvitellaan tilanne että itse vuokraatte peltoja, joihin teillä on tilatuki. Ryöstääkö vuokralainen teidän tukenne? Itse jatkatte tulevaisuudessa viljelyä.
-
Kuvitellaan tilanne että itse vuokraatte peltoja, joihin teillä on tilatuki.
***Ei tilatuki vaan tilatukioikeus.
Ryöstääkö vuokralainen teidän tukenne?
***Viljelijälle kuuluu tilatuki. Pellon omistaja saa vuokraa.
Itse jatkatte tulevaisuudessa viljelyä.
***Kansallisesta varannosta voi anoa tilatukioikeudet siinä tilanteessa.
-
Kuvitellaan tilanne että itse vuokraatte peltoja, joihin teillä on tilatuki.
***Ei tilatuki vaan tilatukioikeus.
Ryöstääkö vuokralainen teidän tukenne?
***Viljelijälle kuuluu tilatuki. Pellon omistaja saa vuokraa.
Itse jatkatte tulevaisuudessa viljelyä.
***Kansallisesta varannosta voi anoa tilatukioikeudet siinä tilanteessa.
Jos vuokranantajalle on vahvistettu tilatukioikeus niin sitä ei pellon mukana tarvi vuokraajalle luovuttaa vaan senkin voi vuokrata jolloin se palautuu sopimuksen päättyessä. Ainut ongelma on noi ennen elokuuta 2006 tehdyt pitkät sopimukset, sen jälkeenhän tuon tilatuen on voinut kirjata sopimukseen.
-
Onko kenelläkään kokemusta siitä kuinka tuo "kansallinen varanto" toimii. Elikkä onko joutunut hakemaan tuolta tukioikeuksia. Ja mikähän mahtaa olla kansallisen varannon koko tällä hetkellä.
-
Onko kenelläkään kokemusta siitä kuinka tuo "kansallinen varanto" toimii. Elikkä onko joutunut hakemaan tuolta tukioikeuksia. Ja mikähän mahtaa olla kansallisen varannon koko tällä hetkellä.
Ilmeisesti sieltä ei jaeta raivioille, muutakuin tilusjärjestely tilanteissa. Silloinkin ainoastaan jos pinta-alaa joudutaan korvaamaan raiviolla.
-
Kepulaista sosialisointia...siirretään osa pellon arvosta vuokraajalle...korvauksetta. On vastoin Suomen perustuslakia, mutta EU-laki käveli ylitse..... ministeri korkeaoja KESK oli hyväksymässä tätä Suomeen täysin soveltumatonta sosialisointia >:( >:( äijä kun ei ymmärtänyt mistään mitään.
tilatukioikeus ei ole osa pellon arvoa, koska tuki itsessään on irroitettu tuotannosta. Vain kaltaisesi isänmaalliset taantumuksellispelleilijät väittävät, että perustuslailla olisi jotain tekemistä asian kanssa. Siinä olet oikeassa, että tilatukiuudistus ryssittiin tekemällä siitä "oikeudenmukaisuuden" nimissä "tasapuolinen", eli pyrittiin kaikin keinoin tekemään tyhjäksi tuen irroittaminen tuotannosta.
Mutta tuskin sulle tätä kannattaa kertoa, et sä ymmärrä kuitenkaan.
-
vuokra suhteen päätyttyä jos itellä ei ole viljelykelposta maata.
mihin työnnätte sen tilatukioikeuden kansalliseen varantoon
vai myytte pellon omistajalle.käsittääkseni kauppatavaraa.
en vain edelleenkään ymmärrä mitä tarkoittaa se että pitää
siirtyä tukien mukana vastaava määrä maata.
-
Kuvitellaan tilanne että itse vuokraatte peltoja, joihin teillä on tilatuki. Ryöstääkö vuokralainen teidän tukenne? Itse jatkatte tulevaisuudessa viljelyä.
Yks vuokralainen ryösti eräänkin peltojen omistajan tuet viimeisen vuokrasopimusvuoden perusteella. Ei pystynyt myymään oikeuksia kun viime kesänä oli se jokin prosenttisääntö jäljellejäävästä tilatukioikeuteen olevasta pinta-alasta pinta-alan vähetessä ( olikohan 80 % ? ) . Itse vuokrasin ko. alueet ilman tukea enkä kyllä kysellytkään entiseltä vuokraajalta oikeuksia. Ja 2 vuotta entisellä vuokraajalla on nyt aikaa etsiä korvaava pinta-ala peltoa tilalle, missä ei ole ennestään tilatukioikeutta. Mitä vähemmän me maksamme näistä tai ylipäänsä ostamme näitä tilatukioikeuksia, sitä enemmän jaetaan sitten kansallisen varannon kautta ja rahastajat jäävät nuolemaan näppejään.....Tässä ei kannata tehdä samanlaisia virheitä kuin maitokiintiökaupassa...Koskaan ei ole varmaa jatkuuko tuet tai miten ne mahdollisesti muuttuvat tulevaisuudessa....
-
Tässä ei kannata tehdä samanlaisia virheitä kuin maitokiintiökaupassa...Koskaan ei ole varmaa jatkuuko tuet tai miten ne mahdollisesti muuttuvat tulevaisuudessa....
****Voit olla varma, että löytyy räkätinhoitaja joka maksaa ittensä kipiäksi tukioikeuksista.
-
eli onko vuokralaisen hommattava toi 80% peltoa vuokratusta alasta.käykö uudisraivaukset.
-
eli onko vuokralaisen hommattava toi 80% peltoa vuokratusta alasta.käykö uudisraivaukset.
Muistelen näin että pellosta luopuvalle joka jatkaa kuitenkin itse viljelyä, piti jäädä 80 %:a edellisen vuoden tukikelpoisesta tilatukeen oikeuttavasta peltoalasta, että pystyi myymään tukioikeuksia.
Vuokralaisella ei ole pinta-alavelvoitetta ja tukioikeuden saa siirtää muistaakseni uudisraivaukselle kunhan pellon kriteerit täyttyy.
-
Tarkoitus on ensi kesä käyttää raivaamiseen. Paperit ovat ministeriössä sisällä ja anomus uudesta tukialueesta. C5.
-
Raivauksen tuloksena on kaiketi peltoa, jossa ei kasva edes vitutus...
-
Kyllähän se raiviopeltokin hintoihinsa tulee ennenkuin sitä voi asumisen helppouden ja viljelyvamuuden suhteen verrata vanhaan peltoon.
-
Kyllähän se raiviopeltokin hintoihinsa tulee ennenkuin sitä voi asumisen helppouden ja viljelyvamuuden suhteen verrata vanhaan peltoon.
Olikos se täs pari vuotta sitten jossain mainosläpyskäs tai ammattilehdes juttua jostakin raiviosta, johon piti pahimpaan paikkaan laittaa peruskalkitukseksi 40tn/ha. Ei tavallinen laskuri piisannu...
-
Olis 5 ha vanhaa peltoa metsänä, ei vielä ihan päätehakkuu kokosta..
Kannattaisko raivata, nuori viljelijä vois tuenki saada..?
Vieres ois viel toinen mokoma omaa peltoa joten lohko kasvais ihan kivasti..
Ei vaan kauheesti enää aikaa varttua metsän kasvamista, tai jää tuet saamatta..
-
Olis 5 ha vanhaa peltoa metsänä, ei vielä ihan päätehakkuu kokosta..
Kannattaisko raivata, nuori viljelijä vois tuenki saada..?
Vieres ois viel toinen mokoma omaa peltoa joten lohko kasvais ihan kivasti..
Ei vaan kauheesti enää aikaa varttua metsän kasvamista, tai jää tuet saamatta..
Luuri äkkiä käteen ja nurin vaan. Rahoilla kaivuri itelle ja pelloksi koko ala!
-
Olis 5 ha vanhaa peltoa metsänä, ei vielä ihan päätehakkuu kokosta..
Kannattaisko raivata, nuori viljelijä vois tuenki saada..?
Vieres ois viel toinen mokoma omaa peltoa joten lohko kasvais ihan kivasti..
Ei vaan kauheesti enää aikaa varttua metsän kasvamista, tai jää tuet saamatta..
Luuri äkkiä käteen ja nurin vaan. Rahoilla kaivuri itelle ja pelloksi koko ala!
Pellonraivaus tulisi lailla kieltää, Suomessa on peltoa liikaa.
-
Jos tuet saa, niin eikun pelloksi. käskee vain SORJONNEN rajatolpalta kuskin kääntyä takaisin.
-
Millä perusteella tohon vois tuet saada? Nimimerkillä itsellä voisi olla sama homma tiedossa..
-
Jos tuet saa, niin eikun pelloksi. käskee vain SORJONNEN rajatolpalta kuskin kääntyä takaisin.
Varo ettei katkee verisuoni, näyttää heittävän pyörä jonkun verran. ;D
-
Millä perusteella tohon vois tuet saada? Nimimerkillä itsellä voisi olla sama homma tiedossa..
Eikö se niin mene et nuori viljelijä saa tuet varannosta ja jos ei riitä niin muodostetaan lisää..?
-
Millä perusteella tohon vois tuet saada? Nimimerkillä itsellä voisi olla sama homma tiedossa..
Eikö se niin mene et nuori viljelijä saa tuet varannosta ja jos ei riitä niin muodostetaan lisää..?
Siis tukioikeuksia voipi saada, veikkaan, muttei ymp/lfakorvauskelpoisuutta?
-
Millä perusteella tohon vois tuet saada? Nimimerkillä itsellä voisi olla sama homma tiedossa..
Perustukea nuoret viljelijät saavat hakea 5v aloituksesta varannosta, mutta vain kerran. Jos ei itse kuulu kohderyhmään, niin vuokraus ehdot täyttävälle nuorelle. Ei Korvauskelpoisuutta ymp./ LFA-tukeen.
-
Siihen mennessä kun nyt hakkuita suunnittelevien pellot on kylvökunnossa montaa pykälää on säädetty eri malliin eli ei noiden tukioikeuksien varaan paljoja kannata tässä vaiheessa haaveilla.
Kumma kun vuokramiehen varastamia ei edelleenkään ole saanut varannosta korjattua..huono hallintotapa ja kyvyttömät edunajajat.
nimim.Kannot nypittynä raiviolta 8)
-
Siihen mennessä kun nyt hakkuita suunnittelevien pellot on kylvökunnossa montaa pykälää on säädetty eri malliin eli ei noiden tukioikeuksien varaan paljoja kannata tässä vaiheessa haaveilla.
Kumma kun vuokramiehen varastamia ei edelleenkään ole saanut varannosta korjattua..huono hallintotapa ja kyvyttömät edunajajat.
nimim.Kannot nypittynä raiviolta 8)
Senkin takia kannattaa raivata kun joskus veronmaksajille selviää miksi maksetaan hömppäheinätukea kun tuo toinen ei satokasville saa mitään tuke kun ei ole myöskään höppälehmän tukea.
-
Senkin takia kannattaa raivata kun joskus veronmaksajille selviää miksi maksetaan hömppäheinätukea kun tuo toinen ei satokasville saa mitään tuke kun ei ole myöskään höppälehmän tukea.
Jos veronmaksajille joskus laajemmin selvitetään niin että veronmaksajat myös sen tajuavat että miten kallista on tukien takia pohjoisen tuotanto veronmaksajille niin se voi pellonraivaus loppua lyhyeen... Mutta kun asia on vähän sellainen hys hys ja tosiasiat pidetään piilossa ja keskustelu pyritään estämään.
-
Siihen mennessä kun nyt hakkuita suunnittelevien pellot on kylvökunnossa montaa pykälää on säädetty eri malliin eli ei noiden tukioikeuksien varaan paljoja kannata tässä vaiheessa haaveilla.
Kumma kun vuokramiehen varastamia ei edelleenkään ole saanut varannosta korjattua..huono hallintotapa ja kyvyttömät edunajajat.
nimim.Kannot nypittynä raiviolta 8)
Senkin takia kannattaa raivata kun joskus veronmaksajille selviää miksi maksetaan hömppäheinätukea kun tuo toinen ei satokasville saa mitään tuke kun ei ole myöskään höppälehmän tukea.
Eli kannattaa raivata jotta voi kuluttajille todistaa että satokasvin viljely kannattaa ilman tukia vaikka ei olisi valmiiksi edes peltoa (vaan kannattaa myös kärsiä ne raivauksen kustannukset)?
No kai kuluttaja sitten ymmärtää että ne kaikki tuet voi ainakin pelloilta poistaa kun kannattaa muutenkin.
-
>että miten kallista on tukien takia pohjoisen tuotanto veronmaksajille niin se voi pellonraivaus loppua lyhyeen.
Ihan humppaa sun juttus
-
Kyllä raivaus on mielestäni kannattavaa.Räkämäntyä ja rantalepikkoa pukkaava suistoalue päätyy helposti lisänaturaksi jos hippi sattuu paikalle.Myrsky puiden korjuu antoi minulle sysäyksen raivuuseen kun Biovatin mies tarjosi seuraavaa tukkitili ja isännän puut mulle heille kannot ja risut .oli se hyvä aika kun ei tarvinnut osallistua kannonnostoon.Sitten ruvettiin klapittamaan sitä 200 kiintoa lehtipuuta.Otin telakoneen tekemään karheet metsänpohjantähteistä,erityisesti lepänkanto kompostoituu täysin aumassa.tTänä syksynä kun kannot oli viety tuli kone ,levitti karheet hautasi loput kannot ja kaivoi ojat.kaivuutyöt 2ha alueella kesti 10 päivää.Tilatuen ostin kunnalta(yhden vuoden tuki).Viskurilla olen heitellyt kaurat ja heinät ja ilmoittanut riistapeltona Pelto oli niin halpa että perustuellaki tuottaa paremmin kuin vuokramaat lisäksi talon tase vahvistu kun peltoa tuli lisää.
-
Kysyisin palstan maistereilta eikös saniainen metsänpohjakasvina ole merkki viljavasta maasta ja rehevästä pohjasta,jos näin on oikean palan raivasin.
-
Senkin takia kannattaa raivata kun joskus veronmaksajille selviää miksi maksetaan hömppäheinätukea kun tuo toinen ei satokasville saa mitään tuke kun ei ole myöskään höppälehmän tukea.
Jos veronmaksajille joskus laajemmin selvitetään niin että veronmaksajat myös sen tajuavat että miten kallista on tukien takia pohjoisen tuotanto veronmaksajille niin se voi pellonraivaus loppua lyhyeen... Mutta kun asia on vähän sellainen hys hys ja tosiasiat pidetään piilossa ja keskustelu pyritään estämään.
Samalla selviää se että pohjoisessa viljellään peltoja ilman tukia kun etelässä pidetään vain hömppäheinää.
-
Senkin takia kannattaa raivata kun joskus veronmaksajille selviää miksi maksetaan hömppäheinätukea kun tuo toinen ei satokasville saa mitään tuke kun ei ole myöskään höppälehmän tukea.
Jos veronmaksajille joskus laajemmin selvitetään niin että veronmaksajat myös sen tajuavat että miten kallista on tukien takia pohjoisen tuotanto veronmaksajille niin se voi pellonraivaus loppua lyhyeen... Mutta kun asia on vähän sellainen hys hys ja tosiasiat pidetään piilossa ja keskustelu pyritään estämään.
Samalla selviää se että pohjoisessa viljellään peltoja ilman tukia kun etelässä pidetään vain hömppäheinää.
Kai siinnä selviää sullekkin missä se viisaus asuu. Viisas pääsee vähemmällä. ;)
-
Siihen mennessä kun nyt hakkuita suunnittelevien pellot on kylvökunnossa montaa pykälää on säädetty eri malliin eli ei noiden tukioikeuksien varaan paljoja kannata tässä vaiheessa haaveilla.
Kumma kun vuokramiehen varastamia ei edelleenkään ole saanut varannosta korjattua..huono hallintotapa ja kyvyttömät edunajajat.
nimim.Kannot nypittynä raiviolta 8)
Eikös viime keväänä saanut tukioikeuksia pelloille jotka ovat joskus kyseisiä tukia saanut.En tiedä mitä tukia koskee.
-
Kuulut jostain että niilekin lohkoille on saanut täydet tukioikeudet mitkä joskus on nautineet pohjoista tukea. Tais myös tulla tuet jos jakoi LFA ja Ympin raivioille ja muutenkin pyöritteli lohkoja tuki hakemuksessa.
-
>Eikös viime keväänä saanut tukioikeuksia pelloille jotka ovat joskus kyseisiä tukia saanut.
Sai kuka sai,mutta ei ollut semmoista kohtaa ollut joka olisi sopinut omaan tilanteeseen.
-
Kuulut jostain että niilekin lohkoille on saanut täydet tukioikeudet mitkä joskus on nautineet pohjoista tukea. Tais myös tulla tuet jos jakoi LFA ja Ympin raivioille ja muutenkin pyöritteli lohkoja tuki hakemuksessa.
Just viime vuonna tipahti täydet tukioikeudet 31ha lohkolle, siinä oli joku juttu mihin liitty 2004 ja 1995 tai jotai. Tilatuet sillä siis oli.
-
Saakohan niitä pellon raivauskustannuksia vähentää verotuksessa jos pykälien mukaan mennään? Omat polttoainekuluthan kyllä menee mutta esim. jyrsinmiehelle maksetut.
-
Saakohan niitä pellon raivauskustannuksia vähentää verotuksessa jos pykälien mukaan mennään? Omat polttoainekuluthan kyllä menee mutta esim. jyrsinmiehelle maksetut.
Ei!
-
Jos laskussa lukee 210 volvo telakone ja tunnit miksei se olisi vähennyskelpoinen.
-
Jos laskussa lukee 210 volvo telakone ja tunnit miksei se olisi vähennyskelpoinen.
Kysykin jyrsinmiehen laskua. En ota kantaa vuokra tai omaan kaivinkoneeseen! ;D
-
Jos laskussa lukee 210 volvo telakone ja tunnit miksei se olisi vähennyskelpoinen.
Kysykin jyrsinmiehen laskua. En ota kantaa vuokra tai omaan kaivinkoneeseen! ;D
Pienissä jyrsinprojekteissa kuulemma lasku kohdistettu valmiin pellon jyrsimiseen :)
-
Jos laskussa lukee 210 volvo telakone ja tunnit miksei se olisi vähennyskelpoinen.
Kysykin jyrsinmiehen laskua. En ota kantaa vuokra tai omaan kaivinkoneeseen! ;D
Pienissä jyrsinprojekteissa kuulemma lasku kohdistettu valmiin pellon jyrsimiseen :)
No se on yleensä paperi tekninen juttu. Kuten se että ojan kaivuu voi olla arvokkaampaa kuin pellon kuokkiminen.
-
Ja eikö ojan kaivuustakin ole vähennyskelpoista vain vanhan ojan perkaaminen. Eiköhän noilla pellontekijöillä ole sen verran mielikuvitusta että saa tekokustannukset vähennyksiin.
-
Jos laskussa lukee 210 volvo telakone ja tunnit miksei se olisi vähennyskelpoinen.
Kysykin jyrsinmiehen laskua. En ota kantaa vuokra tai omaan kaivinkoneeseen! ;D
Pienissä jyrsinprojekteissa kuulemma lasku kohdistettu valmiin pellon jyrsimiseen :)
No se on yleensä paperi tekninen juttu. Kuten se että ojan kaivuu voi olla arvokkaampaa kuin pellon kuokkiminen.
tässä mennään omantunnon mukaan. verotuksen tekeminen on "luottamuksellista". jos sinne laittaa pellonraivauskuluja piilotettuna. on se sama asia, kun sieltä jättäisi jonkun tulon ilmoittamatta. rikollisen leima on vilpin hetkellä otsassa.
-
Ja eikö ojan kaivuustakin ole vähennyskelpoista vain vanhan ojan perkaaminen. Eiköhän noilla pellontekijöillä ole sen verran mielikuvitusta että saa tekokustannukset vähennyksiin.
Piiriojan kaivuuhan on vähennyskelpoista :)
-
No moniko vähentää tunnit traktorista minkä se on yksityitalouden käytössä?
-
Ei taida pellon teettäjät ja tekijät olla pahimpia rikollisia tässä maassa.
-
ALV:n saa vähentää verotuksessa, mutta ei ite pellon raivausta. Siitäkin verottaja voi kiinnostua kun on vähennetty paljon alvia mikä ei ristiinajossa näy.. :-X
-
Missä se raja menee raivioilla? Jos pellon raivaamiskuluja ei voi vähentää verotuksessa, niin mites salaojitus. Onko vähennyskelpoista?
-
Missä se raja menee raivioilla? Jos pellon raivaamiskuluja ei voi vähentää verotuksessa, niin mites salaojitus. Onko vähennyskelpoista?
Käsittääkseni on vähennyskelpoinen. ::)
-
Ei taida pellon teettäjät ja tekijät olla pahimpia rikollisia tässä maassa.
teoriassa mitään rikosta ei tapahdu, vaikka pellon raivauksen vähentäis kokonaan heti verotuksessa, jos makselee pääomavero-% mukaan veroja.
taitaa melkein arvottoman metsäpohjan arvo nousta enemmän kuin raivaus maksaa, kun siitä tulee peltoa. Myydessähän siitä pitää maksaa voitosta vero, josta kulut sitten vähennettäisiin.
-
Missä se raja menee raivioilla? Jos pellon raivaamiskuluja ei voi vähentää verotuksessa, niin mites salaojitus. Onko vähennyskelpoista?
Käsittääkseni on vähennyskelpoinen. ::)
On vähennyskelpoinen ja myös salaojitustukikelpoinen, kun on ollut tukianonnassa merkittynä pelloksi. Vaikkei olisikaan tukikelpoista muuten. :-X
-
Ok. Hyvä tietää.
-
Paljon tilatukioikeuden markkinahinta myynti/vuokraus tilanteessa c2p? Tukea saa sen 160€/ha.
-
Paljon tilatukioikeuden markkinahinta myynti/vuokraus tilanteessa c2p? Tukea saa sen 160€/ha.
No siitä voisi saada osviittaa, paljonko aikanaan on niistä joutunut pulittamaan. Jonkin näköinen inflaatiokorjaus ja hinta olisi siinä. Jos spekuloida ajattelee niin hinta voi olla vaikka 10 v kertyvien tukisunmien yhteenlaskettu kertakorvaus. En tiedä, ostaisiko kukaan sellaisella hinnalla.
-SS-
-
Paljon tilatukioikeuden markkinahinta myynti/vuokraus tilanteessa c2p? Tukea saa sen 160€/ha.
No siitä voisi saada osviittaa, paljonko aikanaan on niistä joutunut pulittamaan. Jonkin näköinen inflaatiokorjaus ja hinta olisi siinä. Jos spekuloida ajattelee niin hinta voi olla vaikka 10 v kertyvien tukisunmien yhteenlaskettu kertakorvaus. En tiedä, ostaisiko kukaan sellaisella hinnalla.
-SS-
Tuli tilakaupassa aikoinaan ja nyt jäi pois peltoja joissa käytin. olis kymmenkunta ha jouten.
-
Vuoden, max kahden, tuet nuista on täälläpäin maksettu.
-
Vuoden, max kahden, tuet nuista on täälläpäin maksettu.
komppaan peuramiestä. Ainakaan oma kaleidoskooppini ei noiden kanssa näe kuin maksimissaan ohjelmakauden mittaisen tulevaisuuden. Ja se on kohta lopuillaan.
-
Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista. Saati jos lisätään raivaamisen kulut miinus puolelle. Täytyy ihannoida raivaajien sokeaa uskoa asiaansa.
Mitattiin jälkikasvun kanssa eräs metsikkökuvio vapun kunniaksi. Kasvu oli ollut viimeisenä 10v kaudella 19 mottia vuoteen ja kasvu on ollut tukkipuuta. Ei tuohon pellolla kyllä pääse.
-
Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista. Saati jos lisätään raivaamisen kulut miinus puolelle. Täytyy ihannoida raivaajien sokeaa uskoa asiaansa.
Mitattiin jälkikasvun kanssa eräs metsikkökuvio vapun kunniaksi. Kasvu oli ollut viimeisenä 10v kaudella 19 mottia vuoteen ja kasvu on ollut tukkipuuta. Ei tuohon pellolla kyllä pääse.
Entä päätehakkuun jälkeen jos uudistuskuluilla muuttuu pelloksi?
-
Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista. Saati jos lisätään raivaamisen kulut miinus puolelle. Täytyy ihannoida raivaajien sokeaa uskoa asiaansa.
Mitattiin jälkikasvun kanssa eräs metsikkökuvio vapun kunniaksi. Kasvu oli ollut viimeisenä 10v kaudella 19 mottia vuoteen ja kasvu on ollut tukkipuuta. Ei tuohon pellolla kyllä pääse.
Entä päätehakkuun jälkeen jos uudistuskuluilla muuttuu pelloksi?
Jos lähellä, eli tulee edullisemmaksi viljellä, kuin kauempana sijaitseva vuokrapelto, niin silloin siinä on ajatusta.
-
>Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista.
No ei siinä kauaa tarvitse enää odotella ,että tuet sulavat pois vanhoiltakin tukipelloilta.Mikä on tuolloin tuettomien raivioiden tilanne verrattuna vanhoihin peltoihin?Oletan että niitä kohtaan kuullu marinaa edelleenkin. Metsän tuotto on vaan niin naurettavaa uudistamisien ja verotuksen jälkeen.
-
Viljely ilman pellosta saatavia tukia, on kyllä suoraan tappiollista. Saati jos lisätään raivaamisen kulut miinus puolelle. Täytyy ihannoida raivaajien sokeaa uskoa asiaansa.
Mitattiin jälkikasvun kanssa eräs metsikkökuvio vapun kunniaksi. Kasvu oli ollut viimeisenä 10v kaudella 19 mottia vuoteen ja kasvu on ollut tukkipuuta. Ei tuohon pellolla kyllä pääse.
Entä päätehakkuun jälkeen jos uudistuskuluilla muuttuu pelloksi?
Olen tuotakin harkinnut. Nurmella yli 8000 ka sadolla / vuosi voisi jotenkin pärjätä. Viljalla ei mitään mahdollisuusksia.
Kun metsäpinta ala säilyy samana voi hakkuukierrossa olla vakiomäärä pinta-alaa.
Sitäpitsi kyse ei ole aivan kivettömästä maapohjasta ja maalaji on tiukkaa savihiesua.