"Olen ollut erittäin pettynyt poliittisiin maa- ja metsätalousministereihin. Monta kertaa on saanut huomata, että metsät eivät äänestä. Sitoutumattomana maa- ja metsätalousministerin tehtäviä hoitanut Kalevi Hemilä oli mies paikallaan. Hänen aikanaan työnteko metsätalouden parissa oli mielekästä".

Kaarle Ouni. Pirkanmaan metsäkeskuksen irtisanoutunut johtaja Metsälehden haastattelussa.

"Olen ollut erittäin pettynyt poliittisiin maa- ja metsätalousministereihin. Monta kertaa on saanut huomata, että metsät eivät äänestä. Sitoutumattomana maa- ja metsätalousministerin tehtäviä hoitanut Kalevi Hemilä oli mies paikallaan. Hänen aikanaan työnteko metsätalouden parissa oli mielekästä".

Kaarle Ouni. Pirkanmaan metsäkeskuksen irtisanoutunut johtaja Metsälehden haastattelussa.

Niinpä! Koko Hemilän ministerikauden ajan MTK hyökkäsi Hemilän kimppuun, päällimmäisenä  syynä poliittinen sitoutumattomuus.

Vanhasen 1. punamultahallituksen maatalousministeri Juha Korkeaoja KESK osoittautui pyöreäksi nollaksi. MTK oli kuitenkin häneen kovasti tyytyväinen. 

Hemilän ministeriaikana MTK:ta veti Esa Härmälä, kepulainen eduskuntavaalien ehdokas männävuosilta, vaalipäällikkönään muuan Matti Vanhanen -> sittemmin paremmin tunnettu sotkuisista naisasioistaan. 

Ouni on muuten viimmeisen päälle asiallinen herra.

Onhan niitä asiallisiakin miehiä

Kyseinen kaveri oli kertoillut jossain tilaisuudessa, että on omia metsiään hoitanut jo pitkään niin, että taimikot perataan 2-3 kertaa. Ensimmäinen perkaus tehdään jo hyvin nuoriin taimikoihin. Kun hän aikanaan esitteli tätä muille, niin häntä pidettiin ihan hulluna. Ouni ei varmaankaan ollut ensimmäinen joka tuon asian keksi, mutta oli kärkijoukoissa hyödyntämässä tuota tietoa.

Tuossa artikkelissa Ouni moittii metsänhoitoyhdistyksiä siitä, että ne ovat sekaantuneet liikaa puukauppaan ja jättäneet varsinaisen taimikonhoitotyön vähemmälle. Ouni ei hiffaa sitä, että muutama vuosi sitten oli sellainen tilanne, että ensiharvennusleimikot eivät kelvanneet millekkään metsäyhtiölle. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin, että yhdistysten oli itse alettava suorittaa harvennuksia. Kyllä Ouni varmaankin tietää taustan asialle, mutta jostain syystä esitti asian näin.

Kyseinen kaveri oli kertoillut jossain tilaisuudessa, että on omia metsiään hoitanut jo pitkään niin, että taimikot perataan 2-3 kertaa. Ensimmäinen perkaus tehdään jo hyvin nuoriin taimikoihin. Kun hän aikanaan esitteli tätä muille, niin häntä pidettiin ihan hulluna. Ouni ei varmaankaan ollut ensimmäinen joka tuon asian keksi, mutta oli kärkijoukoissa hyödyntämässä tuota tietoa.

Tuossa artikkelissa Ouni moittii metsänhoitoyhdistyksiä siitä, että ne ovat sekaantuneet liikaa puukauppaan ja jättäneet varsinaisen taimikonhoitotyön vähemmälle. Ouni ei hiffaa sitä, että muutama vuosi sitten oli sellainen tilanne, että ensiharvennusleimikot eivät kelvanneet millekkään metsäyhtiölle. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin, että yhdistysten oli itse alettava suorittaa harvennuksia. Kyllä Ouni varmaankin tietää taustan asialle, mutta jostain syystä esitti asian näin.

  Eihän tuo pidä paikkaansa. Kaikki ensiharvennuskohteet on menny kaupaksi. Kirjoituksesta näkyy selvästi se asia, että MHY:t ei ole hoitaneet heillä jo nimeesä olevaa velvoitetta. Nimittäin metsänhoitoa.
MHY:t ovat todellakin puuttuneet liikaa metsän myyntiin. Ymmärrettävää se onkin. valtakirjakaupat tuo euroja. Tähän valtakirjaan pitäisi myyjän liittää sopimus uuden metsän hoidosta samaan hintaan
  Joskus 25v sitten MHY:t olivat vielä metsänhoitoyhdistyksiä, nyt ne on MTK:n jäsenhankintaorganisaatioita

Täytyy olla paikallisia eroja. Kyllä meilläpäin oli taannoin aika vaikeaa...

Meneehän ne ensiharvennuskohteetkin hinnallaan kaupaksi, mutta ei aina eräissä osin Suomea. Kyllä MHY:en toimintaa tarvitaan. Tuossa jokunen viikko sitten näin muutaman puukaupan, jotka oli tehty suoraan metsäfirman kanssa, edes metsätaloussuunnitelmaa ei ollut. Olisi ulkopuolista arviota metsäkauppaan pitänyt olla...Tämä oli niitä "huippuhinnan" aikaan tehtyjä kauppoja. Todella hyvistä tukkipuuvaltaisista päätehakkuuleimikoista ei ollut kertynyt puunmyyntituloa yhtään enempää kuin puolentoista vuoden takaisista kaupoista, jopa huononpilaatuisessa leimikossa, määrältään samankokoisessa kaupassa....Alkaa olla katetta erään metsänhoitaja/metsänomistaja/metsäkonealan kouluttajan lehtiartikkelilla puukaupan valvonnasta. Ja nämä kaupat oli tehty aktiivisesti metsäpalvelusopimuksia tarjoavan firman kanssa. Eli puutavaran apteeraus ja eri lajien käyttö avainasemassa....

Meneehän ne ensiharvennuskohteetkin hinnallaan kaupaksi, mutta ei aina eräissä osin Suomea. Kyllä MHY:en toimintaa tarvitaan. Tuossa jokunen viikko sitten näin muutaman puukaupan, jotka oli tehty suoraan metsäfirman kanssa, edes metsätaloussuunnitelmaa ei ollut. Olisi ulkopuolista arviota metsäkauppaan pitänyt olla...Tämä oli niitä "huippuhinnan" aikaan tehtyjä kauppoja. Todella hyvistä tukkipuuvaltaisista päätehakkuuleimikoista ei ollut kertynyt puunmyyntituloa yhtään enempää kuin puolentoista vuoden takaisista kaupoista, jopa huononpilaatuisessa leimikossa, määrältään samankokoisessa kaupassa....Alkaa olla katetta erään metsänhoitaja/metsänomistaja/metsäkonealan kouluttajan lehtiartikkelilla puukaupan valvonnasta. Ja nämä kaupat oli tehty aktiivisesti metsäpalvelusopimuksia tarjoavan firman kanssa. Eli puutavaran apteeraus ja eri lajien käyttö avainasemassa....

    Piti laittaa tuo hymiö tuohon jo ensimmäiseksi. Jos sä luulet että metsäfirmat on jotain hyväintekeväisyyslaitoksia niin omapa on luulos.
Mutta jos metsä on tukkipuuasennossa ,niin vaikee siitä on sellupuuta tehdä. Kannattaa aina hieman pitää ostajia varpaillaan. Esim. vaadin tarkistusmittauksen koneelle. Käyn päivittäin katsomassa itse kuinka hakkuu sujuu. Pyydän kuskilta listan hakatuista puista välillä.
   MHY ei tee mitään näistä toimista, ellet itse niitä vaadi. Viimeinen hakkuu mikä tehtiin MHY:n suunnitelman mukaan meni mielestäni petsiilleen. MHY:n "toimihenkilön" mukaan kyllä se siitä toipuu.
  No se jäi viimeiseksi, koska mä osittain elän metsistä. Mulla ei oo varaa sellaiseen asenteeseen, kyllä se siitä

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 01.03.08 - klo:10:57

Meneehän ne ensiharvennuskohteetkin hinnallaan kaupaksi, mutta ei aina eräissä osin Suomea. Kyllä MHY:en toimintaa tarvitaan. Tuossa jokunen viikko sitten näin muutaman puukaupan, jotka oli tehty suoraan metsäfirman kanssa, edes metsätaloussuunnitelmaa ei ollut. Olisi ulkopuolista arviota metsäkauppaan pitänyt olla...Tämä oli niitä "huippuhinnan" aikaan tehtyjä kauppoja. Todella hyvistä tukkipuuvaltaisista päätehakkuuleimikoista ei ollut kertynyt puunmyyntituloa yhtään enempää kuin puolentoista vuoden takaisista kaupoista, jopa huononpilaatuisessa leimikossa, määrältään samankokoisessa kaupassa....Alkaa olla katetta erään metsänhoitaja/metsänomistaja/metsäkonealan kouluttajan lehtiartikkelilla puukaupan valvonnasta. Ja nämä kaupat oli tehty aktiivisesti metsäpalvelusopimuksia tarjoavan firman kanssa. Eli puutavaran apteeraus ja eri lajien käyttö avainasemassa....

    Piti laittaa tuo hymiö tuohon jo ensimmäiseksi. Jos sä luulet että metsäfirmat on jotain hyväintekeväisyyslaitoksia niin omapa on luulos.
Mutta jos metsä on tukkipuuasennossa ,niin vaikee siitä on sellupuuta tehdä. Kannattaa aina hieman pitää ostajia varpaillaan. Esim. vaadin tarkistusmittauksen koneelle. Käyn päivittäin katsomassa itse kuinka hakkuu sujuu. Pyydän kuskilta listan hakatuista puista välillä.
   MHY ei tee mitään näistä toimista, ellet itse niitä vaadi. Viimeinen hakkuu mikä tehtiin MHY:n suunnitelman mukaan meni mielestäni petsiilleen. MHY:n "toimihenkilön" mukaan kyllä se siitä toipuu.
  No se jäi viimeiseksi, koska mä osittain elän metsistä. Mulla ei oo varaa sellaiseen asenteeseen, kyllä se siitä

En minä hyväntekeväisyysfirmoina näitä pidäkään....Kyse onkin just siitä tuudittautumisesta, että kun olen tämä sopimusmetsänmyyjä, minua ei kuseteta yhtään...Muistan yhden entisen firman metsätalousinssin, joka ei ollut edes puunmyyjänä uskollinen firmalle, jossa oli töissä...   Pahimmalta näytti kerrankin entisen metsurin metsässä, kun tukkirunkoja tehtiin surutta kakkoskuusilahoksi, vaikka tarvetta ei olisi ollut kuin parin 30 cm tyvipölkyn sahaukseeen ja kallista tyvirunkoa sekä latvaosaa olisi ollut hyödynnettävissä yhä enempi tukiksi. Se oli entisen työnantajan yleinen tapa toimia. Koneyrittäjillä homma on yleensä mittauksen osalta kunnossa, ei mittaamattomista kuutioista tuloa tule. Mutta lajivalikoimalla, apteerauksella ja laatuvaatimuksilla tehdään tänä päivänä päätehakkuuleimikon tili. Paremmat hinnat kauppasopimuksessa ei kerro edes kaikkea...Eli kyse ei ole pelkästään mistään tarkistusmitasta, vaan tietämättömille kaupunkilaismetsänomistajille arviotietoa eri puulajien saannosta puukaupassa. Eihän se totuus ole, mutta suuntaa antavaa tietoa...En kiellä Sepe, etteikö Mhy tekisi virheitä....

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.03.08 - klo:09:45

Kyseinen kaveri oli kertoillut jossain tilaisuudessa, että on omia metsiään hoitanut jo pitkään niin, että taimikot perataan 2-3 kertaa. Ensimmäinen perkaus tehdään jo hyvin nuoriin taimikoihin. Kun hän aikanaan esitteli tätä muille, niin häntä pidettiin ihan hulluna. Ouni ei varmaankaan ollut ensimmäinen joka tuon asian keksi, mutta oli kärkijoukoissa hyödyntämässä tuota tietoa.

Tuossa artikkelissa Ouni moittii metsänhoitoyhdistyksiä siitä, että ne ovat sekaantuneet liikaa puukauppaan ja jättäneet varsinaisen taimikonhoitotyön vähemmälle. Ouni ei hiffaa sitä, että muutama vuosi sitten oli sellainen tilanne, että ensiharvennusleimikot eivät kelvanneet millekkään metsäyhtiölle. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin, että yhdistysten oli itse alettava suorittaa harvennuksia. Kyllä Ouni varmaankin tietää taustan asialle, mutta jostain syystä esitti asian näin.

  Eihän tuo pidä paikkaansa. Kaikki ensiharvennuskohteet on menny kaupaksi. Kirjoituksesta näkyy selvästi se asia, että MHY:t ei ole hoitaneet heillä jo nimeesä olevaa velvoitetta. Nimittäin metsänhoitoa.
MHY:t ovat todellakin puuttuneet liikaa metsän myyntiin. Ymmärrettävää se onkin. valtakirjakaupat tuo euroja. Tähän valtakirjaan pitäisi myyjän liittää sopimus uuden metsän hoidosta samaan hintaan
  Joskus 25v sitten MHY:t olivat vielä metsänhoitoyhdistyksiä, nyt ne on MTK:n jäsenhankintaorganisaatioita

- Sepe puhuu silkkaa asiaa: mhy:/mtk eivät kanna aitoa huolta metsien hoidosta, vaikka mhy-laki aikanaan siihen tarkoitukseen säädettiin.
Yhdistykset pois puukaupasta ja risu- ja harvennussavotoita edistämään. Miten lienee valtakirjakaupat kilpailulainsäädännön näkökulmasta? Saattaa olla, että yhdistysten pamput väsäävät markkinaoikeuteen vastineita lähivuosina.

Ei pidä vähätellä Mhy:en asemaa puukaupassa. Mistä saisimme luotettavaa hintatietoutta toteutuneista puukaupoista ? Metsäfirmoilta  ? Ja kuinka neuvonta yhä enenevässä määrin tulee kohdentaa metsästä etääntyviin kaupunkilaismetsänomistajiin. Näissä risusavotoissa olkoot Mhy:t mukana, mutta edes ensiharvennuksissa toteuttavana osapuolena Mhy ei ole kilpailukykyinen. Ja mitä valtakirjakauppoihin tulee, saman hintatason saa muutenkin. Mutta kai niillä on silti hintatasoon yleisesti merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 01.03.08 - klo:15:10

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 01.03.08 - klo:10:57

..

 

.En kiellä Sepe, etteikö Mhy tekisi virheitä....

  No mä en todellakaan tiedä kuinka lahokuusikoita apteerataan. Ei ole juuri ollut lahoja pinossa. Muutaman tyvitasauspölkyn löysin viimeksi hakatusta 2ha aukosta.
  Siinä olet oikeessa ,ettei viimeisen 10v aikana ole löytynyt tarkistusmittauksissa poikkeamaa joka olis vaatinut toimenpidettä.

Meikä vaan on liikaa oppinut ,ettei kukaan muu aja meikän etua kun minä itse. Miksi pitäisi siis maksaa sellaisesta palvelusta joka pitää kuitenkin itse hoitaa. Viimeinen niitti MHY:n palveluita kohtaan oli se ,kun toimihenkilö sanoi, että laita nuo leimikon merkkausnauhat itse ,kun on lunta niin paljon. Lasku se tuli siitäkin kuitenkin
 
   

Viimeinen niitti MHY:n palveluita kohtaan oli se ,kun toimihenkilö sanoi, että laita nuo leimikon merkkausnauhat itse ,kun on lunta niin paljon. Lasku se tuli siitäkin kuitenkin

No jo on ollu laiska toplokas, oisit laittanu laskun tehystä työstä.

Meikä vaan on liikaa oppinut ,ettei kukaan muu aja meikän etua kun minä itse. Miksi pitäisi siis maksaa sellaisesta palvelusta joka pitää kuitenkin itse hoitaa. Viimeinen niitti MHY:n palveluita kohtaan oli se ,kun toimihenkilö sanoi, että laita nuo leimikon merkkausnauhat itse ,kun on lunta niin paljon. Lasku se tuli siitäkin kuitenkin

Fiksu isäntä rajaa leimikot itse ja nauhoittaa jättöpuita. Yleensä harvennuksella konekuski ottaa isomman puun pois vaikka kyse olisi laatuharvennuksesta.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 01.03.08 - klo:18:50

Meikä vaan on liikaa oppinut ,ettei kukaan muu aja meikän etua kun minä itse. Miksi pitäisi siis maksaa sellaisesta palvelusta joka pitää kuitenkin itse hoitaa. Viimeinen niitti MHY:n palveluita kohtaan oli se ,kun toimihenkilö sanoi, että laita nuo leimikon merkkausnauhat itse ,kun on lunta niin paljon. Lasku se tuli siitäkin kuitenkin

Fiksu isäntä rajaa leimikot itse ja nauhoittaa jättöpuita. Yleensä harvennuksella konekuski ottaa isomman puun pois vaikka kyse olisi laatuharvennuksesta.

  Näin net näkyy Metsäliiton miehet tekevän.Hyvä että tunnustit miksi sitä tukkia toisilla tulee enemmän kuin toisilla.  Että se siitä apteerauksen paremmuudesta.