Me ollaan lakattu ostamasta keltään hiehoja kun kaikki myyvät niin huonoja. Luulin että meillä on huonot elukat että pitäis ostaa muilta parempia, mutta siinä kävikin niin että nämä omat "huonot" olikin parempia kuin yksikään "hyvä" osto. Jotenkin kertoo siitä että joko ihmisillä on jalostus ihan hukassa tai sitten niille huonoille ei vaan osata käyttää lihasonnia (yleisin syy). Jos yleisellä tasolla eläinaineksen laatu ei kiinnosta niin me ollaan tuhon omia koko tuotantosuunta! Eli tarvis saada se TUOTOS JA RAKENNE samaan lehmään! Mä en halua vaan sitä toista vaan tarvitaan kumpikin sekä LYPSETTÄVYYS. Muuta ei sitten tarviskaan jalostaa.
Jalostusmaailman ainoa tavoite on tuotos. Pakostakin siinä sivussa pukkaa erinnäinen kappalemäärä hiehoja jotka oikealla jalostuksella olisi saatu kestäviksi ja pitkäikäisiksi lypsikeiksi. Teurashiehoa on nautanetit pullollaan niin kauan kuin lypsikkien keskipoikimakertojen määrä ja hieman pienempi keskituotos ja pitkä ikä eivät merkitse kenellekään yhtään mitään. Että ei muuta kuin väkirehuprosenttia nostamaan. 
Maitopuolella olisi paljon opittavaa emolehmäpuolelta.
Se oliskin ollut parempi jos olisivat edes lypsäneet, mutta kun ei ollut niillä edes maitoa, niin olis ehkä sietänyt ne rakenne, luonne, lypsyhitaus, solu- ym ongelmat.
Sitten se vielä että minkä tähden jatkuvasti intetään tuota samaa että kun on vaan tuotosta jalostettu. Jos oltais nyt 60-luvulla se olis totta, mutta herätkää nyt on vuosi 2011 ja viimeiset 20 vuotta on jo jalostettu jotain muutakin. Tuotos TÄYTYY olla mukana, jos maitotuotos ei maidontuottajaa yhtään kiinnosta niin sitten kannattaa vaihtaa lihakarjaan tai mennnä liukuhihnalle töihin. Nykyisessä NTM-jalostuksessa on vain yksi vika, siinä on mukana paljon sellaisia terveysominaisuuksia, poikimaindeksejä ym. jotka eivät suoranaisesti periydy. Meillä on kaksi asiaa millä me voidaan vaikuttaa lehmän kestävyyteen ja hyvyyteen, 1. jalostus ja 2. ympäristö (siis olosuhteet, hoito jne..). Kun puhutaan ominaisuuksista jotka PERIYTYY hyvin niin niiden ottaminen jalostuksessa huomioon eniten olisi kaikkein tehokkainta jalostusta, parhaiten periytyy eri tuotos- ja rakenneominaisuudet. Kun puhutaan ominaisuuksista jotka ovat lähes täysin ympäristöstä kiinni, kun esim. hedelmällisyys, utareterveys ja poikimisten sujuminen, vasikkakuolleisuus niin näiden jättäminen jalostuksessa taka-alalle olisi järkevämpää. Miettikääpäs itse; jos ominaisuuteen vaikuttaa ympäristö 90 % ja perimä 10 % niin kumpaa asiaa olisi järkevämpi kohentaa, sitä ympäristöä vai jalostusta? Käyttöominaisuuksista vuoto ja lypsettävyys ovat taas sellaisia joihin vaikuttaa perimä enemmän kuin ympäristö ja ne kannattaa pitää jalostuksessa tehokkkaammin kuin esim. luonne ja kestävyys joiden periytyminen on heikompaa. Vuotokin on osittain hormonaalinen vika ja osittain rakennevika vedinkanavassa.
