Törkeintä koko EU-ajalta on ollut  EU:n AB-alueelle määräämien investoititukien poisto MTK:n junttauksen seuurauksena. Ne olivat vastine C-alueen Pohjoiselle tuelle....eikä Korkeaoja palauttanut niitä, vaikka Fischler määräsi...Fischlerin komissaarikausi päättyi heti kohta, ei ehtinyt valvoa palautusta..

Myös MTK:n junttaama AB-alueen nuorten tuottajien tuen poisto oli törkeä teko, C-alueellahan sitä maksetaan edelleenkin.

MTK torppasi silloin myös valtiovarainministeri Niinistön tarjouksen pudottaa maatalous alempaan energiaveroluokkaan. Nyt MTK/kepu yrittää paikata möhläystään energiaveropalautuksilla.

Törkeintä koko EU-ajalta on ollut  EU:n AB-alueelle määräämien investoititukien poisto MTK:n junttauksen seuurauksena. Ne olivat vastine C-alueen Pohjoiselle tuelle....eikä Korkeaoja palauttanut niitä, vaikka Fischler määräsi...Fischlerin komissaarikausi päättyi heti kohta, ei ehtinyt valvoa palautusta..

Myös MTK:n junttaama AB-alueen nuorten tuottajien tuen poisto oli törkeä teko, C-alueellahan sitä maksetaan edelleenkin.

MTK torppasi silloin myös valtiovarainministeri Niinistön tarjouksen pudottaa maatalous alempaan energiaveroluokkaan. Nyt MTK/kepu yrittää paikata möhläystään energiaveropalautuksilla.

offtopic mutta tuntuu kyllä vähän joka kohdassa olevan aivan tuuleen huutoa MTK:n tekemiset/sanomiset..en kyllä koe saavani tosta puljusta mitään. Tais jäädä viimeisin lasku myös viimeiseksi omalta kohdalta

Presidentti Koivisto ja Suomen ainoa virallinen EY-maatalousneuvottelija Esa Härmälä kuohitsivat MTK:n.

HE 135-1994 (Liittymislaki 578/1994)

 Sivu 666:

”Säätämisjärjestys

Ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisessa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräiden säännösten kanssa.

Unionin toimielimille kuuluva säädösvalta perustuu yhteisöjen perustamissopimusten toimielinten tehtäviä ja päätöksentekoa koskeviin määräyksiin. Tämä säädösvalta sisältää yhteisöjen toimivaltaan kuuluvissa kysymyksissä kelpoisuuden antaa sekä Suomessa suoraan sovellettavia oikeussäännöksiä että säännöksiä, jotka velvoittavat suomalaista lainsäätäjää joko antamaan tiettyjä tavoitteita toteutettavia säädöksiä (direktiivi) taikka pidättymään tietynsisältöisten säädösten antamisesta (mm. säädökset, jotka ovat yhteisön säädösten kanssa ristiriidassa, tai yhteiselle politiikalle haitaksi). Järjestely on ristiriidassa hallitusmuodon mukaan eduskunnalle ja tasavallan presidentille kuuluvan säädösvallan kanssa.”
 

Sitten seuraava sitaatti samasta laista, maatalouden päätösvallan luovuttamisesta, sivu 36:

”5.1.3.1. Maatalous

Maatalouspolitiikan tavoitteet ja periaatteet

EY:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet on määritelty EY:n perustamissopimuksessa. Tavoitteita ovat maatalouden tuottavuuden li­sääminen, maatalousväestön kohtuullinen elin­taso, markkinoiden vakauttaminen, elintarvike­huollon turvaaminen sekä kohtuulliset kulutta­jahinnat. EY:lle on annettu yksinomainen toi­mivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden to­teuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa.”


HE 149-1994 (CAPin voimaansaattaminen)


Kohdasta ”1.2. Euroopan yhteisön (EY) yhteinen maatalouspolitiikka ja lainsäädäntö”:

Euroopan yhteisöjen lainsäädäntö

EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty yhteisötasolla.

EY:n yhteistä maatalouspolitiikkaa säännellään pääasiassa asetuksilla, mutta myös direktiiveillä ja päätöksillä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa sääntelevät asetukset sekä niiden nojalla annetut päätökset ovat jäsenyyden toteutuessa sellaisenaan Suomea sitovia ja tulevat ilman erillistä voimaanpanoa välittömästi sovellettaviksi.”


--

Huom!
Yllä olevan tekstin ymmärtämisen omaavalle Aulikselle tiedoksi:
 
Eduskunta ei ole säätänyt kumpaakaan yllä olevaa lakia (HE 135-1994 ja HE 149-1994) voimaan Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Oikeuskansleri Aalto suojeli ulkopolitiikasta määrännyttä presidentti Koivistoa

Oikeuskansleri Jorma S Aalto sai loppuvuonna 1994 useita kanteluita, jotka hän niputti yhteen vastaukseen 16.12.1994 Dnro 857/1/94.

Kanteluissa oli kysytty, voiko hallitus ja eduskunta suorituttaa kansanäänestyksen asiassa, jota ei ole olemassa eli ns. neuvotellusta sopimuksesta.

10.10.1994 päivätyssä kantelussa oli pyydetty selvittämään, oliko kansanäänestystä toimitettaessa kaikilta osin saavutettu sellainen lopullinen liittymissopimus, josta äänestys lain mukaan olisi voitu toimeenpanna. Kansanäänestyksen tulosta oli myös pyydetty mitätöitäväksi.

 

OIKEUSKANSLERI AALLON VASTAUS


Kohdassa 6.3. Kansanäänestyksestä, sivulla 8, oikeuskansleri vastaa mm:

 "Kansanäänestyksen toimittaminen perustuu eduskunnan hyväksymään lakiin (578/94). Sen 3 §:n mukaan kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys:

"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?".

 Mitä ns. maatalouden kansalliseen tukipakettiin tässä yhteydessä tulee, niin hallituksen esityksessä (HE nro 135/1994 vp.) on selostettu neuvottelutulosta mm. maatalouden osalta. Sen mukaan neuvottelut olivat 12.4.1994 virallisestikin päättyneet. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan 31.10.1994 päivätyn mietinnön (UaVM 9/1994 vp.) mukaan maatalouden tukijärjestelmien periaatteista oli päästy sopimukseen EU:n komission kanssa ja tukien käytöstä oli so***** virkamiestasolla.

Sillä seikalla, että Suomella ja EU:lla mahdollisesti oli vielä joitain sopimukseen liittyviä eriäviä näkemyksiä maatalouden tuen osalta asioista, joihin lopulliset ratkaisut olivat saatavissa vasta jäsenyyden jälkeen, ei ole merkitystä kansanäänestyksen toimeenpanon laillisuuden kannalta.

Kansanäänestyksen osalta en ole havainnut tässä käsitellyissä kantelukirjoituksissa esitetyillä perusteilla viranomaisten menetelleen hallitusmuodon tai muidenkaan säännösten vastaisesti."

Ehdotan että käännetään tukijärjestelmä ylösalaisin 16 vuodeksi. AB alueelle c-alueen tuet kyseisinä vuosina ja c-alueele ab-tuet. Vain näin tapahtuneet vääryydet saadaan oikaistua.

Antti Kuosmanenkirjoittaa kirjassaan: Suomen tie EU:n jäseneksi.

Luku 5.3. Neuvotteluorganisaatiot

Sitaatti sivulta 35:

"Laajempien yhteiskunnallisten piirien informoimista varten oli lisäksi koottu integraationeuvottelukunta, jossa oli jäseninä yhteiskunnan eri alojen instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen johtoa aina puolueista kirkkoihin asti."

--

MTK ja STTK olivat yhteiskunnan instuutioina mukana integraationeuvottelukunnassa?

--

Vielä sitaatti samalta sivulta:

"Neuvottelukunnalla ei ollutkaan mitään tekemistä neuvottelutavoitteiden asettamisen tai itse neuvottelujen kanssa. Se oli sielunhoito-organisaatio. Samaa tarkoitusta palveli jonkinlaisena jäänteenä varhaisemmilta ETAakin edeltäneiltä ajoilta henkiin jäänyt niin sanottu laajennettu valmistelujaosto, jota vain ei ilmeisesti ollut hoksattu tai hennottu lakkauttaa. Siinä oli pitkälti samojen tahojen edustajia kuin varsinaisissa valmistelujaostoissakin."

niin, on se mahtava päättäjä tuo mtk kun saa noin paljon aikaan!   ei edes sttk ole saanut maata noin paljon muuttavia sopimuksia aikaan saati sak!         luusereita koko porukat!   mtk rules!!!!!!

b]EY:lle on annettu yksinomainen toi­mivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden to­teuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa[/b].”

 Niinhän sitä moni luulee. Jos EU liittymissopimusta noudatettaisiin ,niin yhtään raiviota ei olis raivattu
Tää raivaaminen on kansallinen päätös. Raivataanko peltoa Saksassa

"EY:lle on annettu yksinomainen toi­mivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden to­teuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa.”

Niinhän sitä moni luulee. Jos EU liittymissopimusta noudatettaisiin ,niin yhtään raiviota ei olis raivattu
Tää raivaaminen on kansallinen päätös. Raivataanko peltoa Saksassa

Hyvä, kun muistutit!

C-alueen tuotannon kasvattaminen on kielletty liittymissopimuksessa.

Suomen ainoana EY-/EU-maatalousneuvottelijana ja maatalousartiklojen kirjoittajana toiminut Esa Härmälä tiesi, että 142-tuet ovat poistuvia eli siirtymäkauden tukia, joten ilmeisesti halusi hyvittää C-aluetta.

On muuten ihmeellistä, että raivioihin ei ole puututtu muualla kuin Vesilahden isännän kirjoituksissa.

"EY:lle on annettu yksinomainen toi­mivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden to­teuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa.”

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 01.02.11 - klo:19:49

Niinhän sitä moni luulee. Jos EU liittymissopimusta noudatettaisiin ,niin yhtään raiviota ei olis raivattu
Tää raivaaminen on kansallinen päätös. Raivataanko peltoa Saksassa

Hyvä, kun muistutit!

C-alueen tuotannon kasvattaminen on kielletty liittymissopimuksessa.

Suomen ainoana EY-/EU-maatalousneuvottelijana ja maatalousartiklojen kirjoittajana toiminut Esa Härmälä tiesi, että 142-tuet ovat poistuvia eli siirtymäkauden tukia, joten ilmeisesti halusi hyvittää C-aluetta.

On muuten ihmeellistä, että raivioihin ei ole puututtu muualla kuin Vesilahden isännän kirjoituksissa.

Raivataan sitä etelässäkin , täällä se vain ei ole syntiä .

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 01.02.11 - klo:20:48

"EY:lle on annettu yksinomainen toi­mivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden to­teuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa.”

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 01.02.11 - klo:19:49

Niinhän sitä moni luulee. Jos EU liittymissopimusta noudatettaisiin ,niin yhtään raiviota ei olis raivattu
Tää raivaaminen on kansallinen päätös. Raivataanko peltoa Saksassa

Hyvä, kun muistutit!

C-alueen tuotannon kasvattaminen on kielletty liittymissopimuksessa.

Suomen ainoana EY-/EU-maatalousneuvottelijana ja maatalousartiklojen kirjoittajana toiminut Esa Härmälä tiesi, että 142-tuet ovat poistuvia eli siirtymäkauden tukia, joten ilmeisesti halusi hyvittää C-aluetta.

On muuten ihmeellistä, että raivioihin ei ole puututtu muualla kuin Vesilahden isännän kirjoituksissa.

Raivataan sitä etelässäkin , täällä se vain ei ole syntiä .

Niin, ite asiassa nykykonein pellonraivaushan on ihan kivaa. Näkee työnjälkensä kourien mutaantumatta. Jyrsimällä tai kaivukonemenetelmällä kantoharaa käyttäen. Kyl niillä on tekemisen meininki jotka raivaavat, hatunnoston paikka.