Seuraava teksti on litterointi ohjelmasta
Ulkolinja: Euron totuuden hetki 11.1.2011
SIV
Ohjelman alussa kerrotaan, että USAssa luotiin keinotekoinen arvopaperi SIV (Special Investmen Vechicle).
SIV:llä luotiin helppo keino luoda rahaa.
Ohjelmassa näytetään, miten Ranskan valtionvarainministeriö hankki tietokoneella puolessa tunnissa 8 miljardia euroa lainaa.
Puolituntinen kului tarkasteluun, siihen, millä ehdoilla kukin sijoittaja rahaa lainaisi. Lopullinen hyväksymispäätös syntyi silmän räpäyksessä painamalla tietokoneen enteriä.
Ranskan hankkimaa velkarahaa synnytettiin pörssihallissa.
Velkaraha on bittejä, jotka virtaavat iloisesti pankista toiseen.
Rahaa on kadonnut
EKP:n johtokunta oli 9.8.2007 koolla, koska hälytyskellot olivat soineet. Eurojärjestelmä oli vararikossa.
Ligviditeettiä ei ollut, euron arvo laski.
Euroalueen liikepankkeihin oli nimittäin syntynyt 92 miljardin euron vaje.
Tästä seurasi, että iloinen bittivirta oli lakannut. Seurasi paniikki.
EKP:n johtokunta päätti ensimmäistä kertaa euron historian aikana kahden ja puolen tunnin kokouksen jälkeen jakaa rajattomasti luottoa EKP:n kiinteällä korolla.
Euro-ongelma tuli näin yksinkertaisesti ratkaistua ja raha alkoi jälleen kulkea pankista toiseen iloisena bittivirtana.
Lehman Brothers
Mutta vuoden kuluttua ongelmat palasivat. Syyskuussa 2009 nousi esille Lehman Brothers-pankin konkurssi, joka kylvi paniikkia. Maailman kaikki pankit joutuivat vaikeuksiin.
Teollisuusmaat kaikkialla maailmassa olivat suuressa vaarassa vajota syvään lamaan.
Pankkeja piti tukea ja taloutta aktivoida.
Tästä seurasi, että alkoi valtioiden budjettivajeiden kasvu.
Soros Berliinissä, Kreikan ongelma...
Maaliskuussa 2009 suursijoittaja Georges Soros tuli Berliinin Adlon-hotellin kabinetissa järjestettyyn tilaisuuteen. Sorosin mukaan Euroopan oli puututtava hälyyttävään taloustilanteeseen. Koolla oli saksan valtiovarainministeriön edustajat ja vaikutusvaltaiset Liittopäivä-edustajat.
Pankki- ja talouskriisi aiheuttavat vakavan julkisen talouden kriisin.
Euroaluetta ei hallitse kukaan. Markkinat tajuavat ja rahoittajat hankkiutuvat sijoituksistaan eroon.
Kreikan lainansaanti vaikeutuu. Euroalueen tukimekanismi puuttuu.
Kukaan ei ymmärtänyt Soroksen varoitusta.
Jean-Claude Juncker:
Kreikan kilpailukyky oli laskenut 25 % euroon liittymisestä. Korot olivat olleet 10 vuotta alhaalla.
Alhaiset korot innostivat lainaamaan lisää. Velkamäärä kasvoi vuodesta 2007 30 % eli 9000 miljardiin euroon. Velka kasvaa korkoa 1 triljoona euroa eli 1000’000 miljoonaa euroa joka minuutti.
Huolena olivat SPREADit (valtioiden korkoerot), jotka olivat kohonneet.
BNP-Paribas
Analyytikko Patrick Chauvet
Lontoossa toimii BNP-Paribaksen pääkonttori. Analyytikko Patrick Chauvet kertoo, että vuoden 2009 alussa hälytysvalot alkoivat vilkkua näyttöpäätteellä Kun asia ymmärrettiin, oli ongelma paisunut liikaa.
Ranskan valtiovarainministeriössä oli ilmiötä seurattu jo neljä kuukautta.
Jotkut ymmärsivät, millaisessa vaarassa Kreikka ja koko euroalue on.
EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet:
20.3.2009 EKP:n pääjohtaja kertoi, että sijoittajat alkoivat karttaa Kreikkaa lainoituksessa.
Kreikka ja koko euroalue oli vaarassa ja vaikutukset olivat johtamassa vararikkoon, jolloin mietittiin keinoja euron pelastamiseksi.
Maastrichtin sopimus kieltää avun antamisen, mutta riskit olivat niin suuret, että avun antaminen katsottiin ainoaksi keinoksi pelastaa euro.
Saksan valtiovarainministeri
Peer Steinbruck
Markkinoille oli annettava viesti. Viestin antoi 20.3. 2009 valtiovarainministeri Peer Steinbruck, joka piti rauhoittavan puheen. Euroalue huolehtii euron vakaudesta ja uskottavuudesta. On vain teoreettisia tapauksia. Yhdelläkään euroalueen maista ei ole vaikeuksia hoitaa maksujaan ja rahoittaa julkista velkaansa.
Tilanne rauhoittui vähäksi aikaa.
Brysselin salainen kokous
29.3.2009 olivat Ranskan ja Saksan johtajat, EU-komissio, EKP ja euromaiden puheenjohtaja Jean-Claude Juncker salaa koolla.
Kaikki eivät olleet mukana. Keskustelu hoidettiin puhelimitse.
Ranskan valtiovarainministeri Christine Lagarde vahvisti TVG-junassa paluumatkalla Brysselistä Pariisiin valtiovarainministerien salaisen tapaamisen.
Tapaamisessa ei pohdittu vain Kreikan tilannetta, vaan ligviditeettikriisin mahdollisuutta, suvereerien valtioiden ja pankkien maksukykykriisiä.
Lagarde kertoi käyneensä Kreikassa ja saaneensa ministeriltä käsinkirjoitetun paperilapun Kreikan julkisen sektorin säästötoimista.
”Tämä ei voi olla totta!” lausahti Lagarde.
Olimme ymmärtäneet likaa Kreikan vaaleja. Säästöpäätöksiä ei vaadittu. Vaalien jälkeen selvisi, kuinka vastuuttomasti Kreikka oli väärentänyt tietojaan.
SAVUA UURNISTA 10/2009
Kreikan valtiovarainministeri
Georges Papaconstantinou:
Vaalien jälkee huomattiin, että järjestelmä oli mätä. Joka päivä tuli esille uutta. Vaje tiedettiin 6 %:ksi BKT:stä, mutta se lisääntyi; 13.6 %!
Phillippe Mills, johtaja Agence France-Tresor, Valtion velanhoitotoimistosta
-Voiko mihinkään enää luottaa?
Barclay’s Capital France
Laurence Boone, pääekonomisti:
Kreikka oli kaunistellut tietojaan. Paniikki iski. Tappioiden määrää ei pystytty arvioimaan. Velat kasvoivat 150 %:iin BKT:stä. 4 %:n korko ei ole sama kuin 15 %.
Laurence Boone:
Kreikassa on suuri harmaa talous. 15 vuotta Kreikka on valehdellut tietojaan. Huomattiin, ettei ”eurojärjestelmä ollut niin varma kuin oli luultu”.
Euro-statia ei päästetty kunnolla tutkimaan tilejä.
EU-parlamentin finanssikriisin tiedottaja
Pervenche Beres:
Vuoden 2009 luottoluokitusyrityksistä alkoi tulla huolestuttavia viestejä. Kreikan luottoluokitusta päätettiin laskea ja päästettiin markkinat toimimaan euroalueen sisällä.
MARKKINOIDEN HYÖKKÄYS
Patrick Chauvet:
Luottoluokitusyritykset valvovat yritysten, yhteisöjen ja valtioiden luotettavuutta.
Kreikan luottoluokitus laski. Kreikka ei enää kelvannut sijoittajalle. Kaikki halusivat Kreikan lainoista eroon. Oli pakko myydä.
Georges Papaconstantinou:
Kreikan ongelma kasvoi Kreikkaa suuremmaksi, euroalueen ongelmaksi. Euroalueen rakenteen ja järjestelmän ongelmaksi.
Kreikasta tuli euron heikoin lenkki.
Patric Chauvet:
Pakko myydä. Ei ostajia.
Laurence Boone:
Pitäisikö euroalueen maksaa vai ei?
Osa pankeista alkoi epäillä takaisin maksua, oli maksaja Kreikka tai EU-maa.
EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet kertoi, että lokakuussa 2009 selvisi, että Kreikka oli vääristellyt tilastonsa julkisen sektorin vajeesta.
Ranskan valtiovarainministeri
Christine Lagarde:
Kreikan alijäämäisyys kasvoi kolmeen otteeseen; 6, 11 ja 13 % BKT:stä
Pelättiin, että luurankoja löytyy lisää kaapista. Luottamus oli mennyt.
Liikepankki Goldman Sacks, sekä Paulsonin ja Soroksen Hedge-rahastot alkoivat keinotella vuoden 2009 lopulla euron ja dollarin kursseilla.
EURO TULESSA
Ruumiita syntyi kun spekuloijat määräsivät tahdin. Myivät euroja kurssin laskemiseksi ja alkoivat ostaa CPS:iä (Credit Defauld Swaps). CPS on eräänlainen vakuutus, joka perustuu Kreikan lainan arvottomuuteen ja joka saa epäilemään koko euroaluetta.
Sijoittaja Theodore Mangellos (Papandreun lähipiirin mies):
1. CPS
Mangellos ei pidä amerikkalaislain luottoriskijohdannaisista (CPS), joka kehitettiin vuosina 1997-98. Vuonna 2000 CPS-lakia muutettiin niin, että vakuutuksen sai ilman lainaa. Mangellos kertoo vakuutuksen olevan sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti merkityksettömän. Se vastaa vakuutusta jonka voi ottaa naapurin talon palamisen varalta, eli ei ole minkään arvoinen.
2. Huhut hämmentämään euroa
Financial Times julkaisi huhu-uutisen: China eyes cut in euro Exposure.
Huhussa Kiina kieltäytyi ostamasta 25 miljardin Kreikka-lainaa.
Lisäksi huhu kertoi, että Kiina haluaa eroon euroista.
Seuraus: Huhut hermostuttivat markkinat.
Pervenche Beres:
Markkinat hermostuivat ja odottivat merkkejä, joita ei tullut.
Markkinoiden ainoa keino oli liikkua ja etsiä heikkoa lenkkiä kansainvälisten valuuttojen tasolta; jeni, Kiinan valuutta, dollari ja euro.
Lagarde:
Ei ollut kyse iskusta Kreikkaa vastaan, vaan koko euroalue oli vaarassa.
Ranskan presidentti tajusi heti tilanteen.
Ylimääräinen EN-kokous
Eurooppaneuvosto kokoontui 11.2.2010 ylimääräiseen kokouksen Brysseliin.
Piti tehdä tiukat toimet euron pelastamiseksi.
Neljän päivän kuluttua Jean-Claude Juncker piti puheen.
Tarvittaessa jäsenmaat ryhtyvät päättäväisiin toimiin.
Pervenche Beres:
Kauniita sanoja, mutta markkinoita ei harhauteta.
Patric Chauvet:
Häärättiin sinne, tänne. Helvetinmoinen syöksykierre alkoi.
Papaconstantinou:
Taisteltiin aikaa vastaan. Tilanne paheni.
Tukitoimia ennen kuin vararikko koittaisi.
Toukokuussa tuli sulku. Kreikka ei saanut lainaa.
Kreikalle on annettava tuke.
Saksa kiristää ruuvia
Maaliskuussa 2010
Maastrichtin sopimuksen vakaussääntöjä ei saa kiertää. Saksan kansa nousisi valuuttaunionia vastaan.
Lagarde: Sääntöjä muutettava.
Trichet:
Ymmärrän harkinta-aikaa. Saksan hallituksen pyynnöstä osallistuin Saksan liittopäiville.
Kerroin liittopäiväedustajille, että nyt on kiire.
Maaliskuussa 2010 Dysseldorf’in lasisessa kaupungintalossa
Saksan Eurooppaministeri (Nordrein-Festfalen) Angelica Schwell-Dyren
Taisteli Kreikan pelastamiseksi.
Angela Merkel 17.3.2010 piti tiukan puheen:
Takaamme yhdessä. Euroalue ei ole vain rauhan, vaan myös vakauden yhteisö.
Papaconstantinou:
Muut sanovat: -Ette tee tarpeeksi!
Stop gap.
Joku takaa, ettei Kreikka mene konkurssiin.
Lagarde:
Stop and go.
Muitakin heikkoja lenkkejä on, aika on rahaa.
Laurence Boone:
Heikkoja lenkkejä: Espanja, Portugali ja Irlanti.
MAKSOI MITÄ MAKSOI
Huhtikuussa 2010 Sarkozin ja Merkelin välit parantuivat.
Olli Rehn: Washingtonin G7-maiden kokous
Rehn:
Kreikan lainan loppusuora tapahtui Washingtonissa torstaina 22.4.2010. G 7-maat koolla. Tunnelma oli vakava. Ryhdyttiin nopeasti ja määrätietoisesti toimiin.
Usa ei ollut vahingoniloinen Euroopan tilanteesta.
Aluksi Kreikka oli vastahankainen mekanismin aktivoimiseen. Tiukat neuvottelut.
Valtiovarainministerit:
EU 80 miljardia
IMF 30 miljardia
Pankkilevottomuus Kreikassa, kolme kuoli.
Kului neljä päivää – perjantaina 7.5.2010: Puolustusmekanismi saatava maanantaiksi, maksoi mitä maksoi.
Maailman markkinat hermostuneina, kaikki seurasivat. Vakava tilanne.
Lagarde:
9.-10.5. Puhelimen nappi korvassa koko ajan.
Välillä raportoitava G7-maille. Avoin puhelinkeskustelu.
Onko EU:n oma vaiko hallituksien asia?
SU 9.5. klo 6-7 Merkel ja Sarkozy sopivat EVVR:stä
Ladattu pistooli: Rahaa pöydälle!
EU 440 mrd €
IMF 220 mrd €
Komissio 60 mrd €
jo lainattu 110 mrd €
------------------------------
Yhteensä 830 mrd €
Trichet:
"Tämä merkitsi 27,7 %:a BKT:stä molemmin puolin Atlanttia.
Eikä niitä demokraattisessa järjestelmässä hyväksyttäisi toista kertaa."
Siis:
Eikä niitä demokraattisessa järjestelmässä hyväksyttäisi toista kertaa." !!
Syyskuun puolivälistä 2008 lähtien ollut ongelma ratkaistiin.
10.5. Obama kyseli tilannetta.
Kiitosta;
Nopeaa ja päättävästä toimintaa Euroopassa!
ENTÄ NYT?
Theodore Mangellos:
Vuonna 2008 pankit käytännössä vararikossa.
Miljardeja pelastamiseen. Valtiot mukana.
Pankit jatkavat.
Boonuksia pankkien johtajille.
Vyön kiristystä kansalaisille.
Trichet:
Pankeille uusia sääntöjä, ettei tule uusia kuplia ja katastrofeja.
Pervenche Beres:
Paperini nähtiin provokatiivisena.
Liikepankki Goldmann-Sachs neuvoi: Osta velkakirjoja.
Pervenche Beres'in mielipide:
Goldmann-Sachs ei saa harjoittaa tällaista toimintaa.
Michel Aglietta:
Riittävää kasvua ei tule vajeen pienentämiseen.
--
ARTE GEIE / ALEGRIA / 2010
Suomalaisia mukana ohjelman teossa:
Riitta Torikka
Remerciements Leena Lehtonen
En copriduction avea
TV1
Riitta Pihjajamäki
Viimeksi muokattu: 28.01.11 - klo:10:40 kirjoittanut Jorma Jaakkola
