Eilen oli jossain lehdessä tieto että rypsi ei viihdy tiivistyneellä maalla. Myös rypsin maan rakennetta parantava vaikutus kumottiin.

Hienoa että tällaiset myytit kumotaan. Käytännössähän tämä on tiedetty on pitkään  Vaan aina tuota kuvitelmaa elätellään, koneita isonnetaan ja aina vaan märemmille pelloille lähdetään kylvämään 

Tämäkin asia minun piti ihan itse kokeilla omilla pelloillani ennenkuin homma selvisi. Lautasmuokkaajalla aukaisin keväällä sängen ja siihen kylvö. Niin kauan meni hyvin, kunnes saapuivat heinäkuun helteet. Meinasi kuukahtaa koko kasvusto. Siinä samalla tuli tehtyä juuristotutkimuksia ja havaitsin tämän nyt kaikkien tunteman tosiasian. Just sinä kesänä alkoi muutenkin media heräillä ja tänä päivänä nämä käsitykset on jo aivan eri luokkaa mitä silloin.

Tämmöisten juttujen takia olenkin alkanut suhtautua melko skeptisesti median kirjoittelemiin juttuihin.

Tänään tuli muuten uusi K-maatalouden huumoripläjäys. Nyt on "uusi" huippuohra XANADU nähnyt päivänvalon. Eikun siemenkaupoille

Tämäkin asia minun piti ihan itse kokeilla omilla pelloillani ennenkuin homma selvisi. Lautasmuokkaajalla aukaisin keväällä sängen ja siihen kylvö. Niin kauan meni hyvin, kunnes saapuivat heinäkuun helteet. Meinasi kuukahtaa koko kasvusto. Siinä samalla tuli tehtyä juuristotutkimuksia ja havaitsin tämän nyt kaikkien tunteman tosiasian. Just sinä kesänä alkoi muutenkin media heräillä ja tänä päivänä nämä käsitykset on jo aivan eri luokkaa mitä silloin.

Tämmöisten juttujen takia olenkin alkanut suhtautua melko skeptisesti median kirjoittelemiin juttuihin.

Tänään tuli muuten uusi K-maatalouden huumoripläjäys. Nyt on "uusi" huippuohra XANADU nähnyt päivänvalon. Eikun siemenkaupoille

  Entäs jos olisit kokeillut suorakylvöä?..

  HE-VA sub-till vaan pellolle ja lautasmuokkarin aiheuttamaa jankkoa murustamaan...   

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 20.01.11 - klo:12:57

Tämäkin asia minun piti ihan itse kokeilla omilla pelloillani ennenkuin homma selvisi. Lautasmuokkaajalla aukaisin keväällä sängen ja siihen kylvö. Niin kauan meni hyvin, kunnes saapuivat heinäkuun helteet. Meinasi kuukahtaa koko kasvusto. Siinä samalla tuli tehtyä juuristotutkimuksia ja havaitsin tämän nyt kaikkien tunteman tosiasian. Just sinä kesänä alkoi muutenkin media heräillä ja tänä päivänä nämä käsitykset on jo aivan eri luokkaa mitä silloin.

Tämmöisten juttujen takia olenkin alkanut suhtautua melko skeptisesti median kirjoittelemiin juttuihin.

Tänään tuli muuten uusi K-maatalouden huumoripläjäys. Nyt on "uusi" huippuohra XANADU nähnyt päivänvalon. Eikun siemenkaupoille

  Entäs jos olisit kokeillut suorakylvöä?..

Tiiviillä savimailla en näe näillä kokemuksilla onnistumisen edellytyksiä

Tanskassa syysrypsi kylvetään 40cm muokattuun peltoon...rypsrapsin juuristo varmaankin ylläpitää muokatun maan rakennetta.

Tanskassa syysrypsi kylvetään 40cm muokattuun peltoon...rypsrapsin juuristo varmaankin ylläpitää muokatun maan rakennetta.

-> Tai ainakin pystyy kasvamaan tuohon syvyyteen.

Suomessa taistellaan rypsi suorakylvöllä märkään ja kylmään maahan ja sitten ihmetellään niitä 1000 kilon satoja 
Porkkanalla on muuten hyvä kokeilla maan tiivistymistä. Jos porkkana kasvaa 30 senttiseksi niin asia on kunnossa. Kokeilkaa tätä  Jos porkkanasta tulee sellainen 5-10 senttinen 3 haarainen pallo niin sitten homma on "ehkä pielessä"

Tiiviillä savimailla en näe näillä kokemuksilla onnistumisen edellytyksiä
[/quote]

  No eipä ole minullekkaan tullut mieleenkään edes hankkia niitä kokemuksia.
 Jotkuthan kyllä väittävät että kun riittävän kauvan kylvelee suoraan niin maan rakenne paranee...

Taitaa olla niin että ohjeeseen "rypsi kannattaa kylvää hyvin lämmenneeseen maahan" kannattaa vielä laittaa yksi sana : kynnettyyn

Tuon rypsin viljelyn kannattavuuden kanssa on vaan vähän niin ja näin. Tähän aikaan vuodesta ostajat yleensä pelottelevat viljan ylituotannolla ja tyrkyttävät joka rakoon ölkjykasveja - rypsiä ja rapsia. Niiden tuotto vaan ei tahdo piisata Etelä-Suomessa vehnälle. Kannattaa myös muistaa että teollisuus vähensi koko viime syksyn  Matif hinnasta enemmän mitä aiemmin. Eli perushintatarjous oli matiff -10%. Aiempina satovuosina se oli 2%. Kyse on alituotantokasvista! Aiak hyvät myyntipuheet heillä, eikö!

Ei ole kovin vaikeaa veikata että sama toistuu hinnoittelussa myös ensi syksynä.

Paasaan tästä sen takia, että minusta on varsin paljon eroa, onko Suomessa jollain ostajalla perushinta -10€/t vai -50 €/t pienempi mitä lähimmän kuukauden matif noteeraus.  Jos myyt rekan rypsiä niin se tekee aika paljon!

Kylmiksen laskuopin mukaan 500e/tonni on jotain todella hyvää. Viljelen rypsiä monesta muustakin syystä kuin pelkästään hinnan vuoksi. Kasvinvuorotus, alhaiset kuivauskustannukset, tilan tarve jne. on plussaa rypsille. Vehnä on aika tautinen kasvi ja ongelmia on tiedossa pitkäaikaisessa monoviljelyssä. Ainakin itse suhtaudun varauksella tiheään vehnäkiertoon. Mutta nämä on tietysti minun näkemyksiäni.

Kylmiksen laskuopin mukaan 500e/tonni on jotain todella hyvää. Viljelen rypsiä monesta muustakin syystä kuin pelkästään hinnan vuoksi. Kasvinvuorotus, alhaiset kuivauskustannukset, tilan tarve jne. on plussaa rypsille. Vehnä on aika tautinen kasvi ja ongelmia on tiedossa pitkäaikaisessa monoviljelyssä. Ainakin itse suhtaudun varauksella tiheään vehnäkiertoon. Mutta nämä on tietysti minun näkemyksiäni.

Mun laskuopilla: Huomenna vien rypsiä 25tonnia a´ 491€ =12275€
Tuo summa on saatu 25tn/ 1.7tnha= 14,7 ha: alalta.

Sama ala olisi tuottanut leipävehnää 14.7ha* 4.6tn/ha= 67.62tn
Tuolta alalta vehnästä tuloa 67.62tn* 213€/tn=14403€

Laskelmissa toteuneet keskisadot. Eli vehnä tuotti/olisi tuottanut 145 euroa enemmän TULOA hehtaarille.

Kustannuksia vehnän osalta: piti lannoittaa enemmän, raskaampi kasvinsuojelu, enemmän kuivauskustannuksia ts. lähes kolme kuivaajallista kun rypsit mahtui lähes yhteen kuivaajalliseen samalta pinta-alalta,samoin siilotilaa vei vähemmän. Rahtia lähes kolme kertaa enemmän hehtaarille. Vehnän korkeampi hinta hukkunee näihin kustannuksiin, tarkemmin laskematta.

Tämän laskelman tein extempporee, välittämättä laatulisistä ym. ja tämän hetken hinnoilla, vertailun vuoksi pohtimatta sen kummemmin mihin tulokseen pitäisi päästä
 Näköjään rypsi kannattaa näilläkin hintasuhteilla, vaikkei hintaeroa olekaan "vaadittua" kolminkertaista vrt. vehnä. Yllättävää, ja vielä tärkeimpänä hyvä esikasviarvo

Tähän saakka on harmittanut kun vehnää oli suunnilleen yllämainittu ala, rypsiä lähes nelinkertaisesti. Enää ei harmita ja onneksi tuota mustaa kultaa vielä jonkinverran jemmassa, mukavaa viedä traktorilla ja pienellä kärryllä alvillisena yli 7000€:n kuormia bulkkitavaraa

Niinjoo, myytti on tosiaan ollut ihmeellinen, rypsin juurihan kasvaa vaaterissa jo tiivistyneellä turvemaalla

Täytyy kompata kylmiksen laskuoppia. Rypsin viljelyn kannattavuutta arvioidessa itse tuotteesta saatava hinta on vain osa kokonaisuutta, minulle ainakin on hyvin merkittävää että;
- rypsin kylvö- ja korjuuajankohta ei ola sama kuin viljoilla --> pienen konekapasiteetin tehokkaampi käyttö
- Rypsi on hyvä esikasvi
- Rypsin sänki on varsin helppoa muokata vasta keväällä
- Sänkipeitteisyysvaatimuksista ja rypsin myöhäisemmästä kylvöajankodasta johtuen on vesitalouden kannalta edullisempaa pitää rypsille kylvettäviä lohkoja talven yli sängellä.
- Fusilade tappaa juolan ja hukkiksen, hukkis on mulla kyllä vain de facto.
- pienelläkin puimurilla puidaan rypsiä vaan aika melkoisesti päivän aikana
- Saati sitten varastotarve, tosi täppäri tekee pyöreää siiloa ympärille, mutta laskemalla selviää vähemmällä.
- Ja se että rypsin juuri ei ulotu syvälle ja murra jankkoa, ei ole rypsin vika. Se on isännän vika.

Tiiviillä savimailla en näe näillä kokemuksilla onnistumisen edellytyksiä

  No eipä ole minullekkaan tullut mieleenkään edes hankkia niitä kokemuksia.
 Jotkuthan kyllä väittävät että kun riittävän kauvan kylvelee suoraan niin maan rakenne paranee...
[/quote]

Vähän olisin samaa mieltä, ei se välttämättä parane. Suorakylvö ehkä parhaimmillaan savipeltojen kevät kylvössä, jolloin kasvua rajoittavana tekijänä on usein kuivuus. Eikös maailmalla sitä nimenomaan käytetä kuivissa oloissa. Syyskylvöille vesitilan saaminen tärkeää, kyntö paras, suorakylvö huonoin ja kaikenlainen muu maanraapiminen siltä väliltä. Paljon tietysti riippuu maalajista, mutta savimailla uskoisin asian olevan jotensakkiin näin.

Suoritin ennakkoluulotonta syysrypsin "suorakylvöä" viime kesänä. Vuonna 2009 perustetut VL-nurmet kylvettiin Largolle Heinäkuun loppupuolella.
Alkuperäinen suunnitelma oli kyntää, mutta koska en ymmärtänyt vahvan apilakasvuston kyntämisen vaikeutta suunnitelmia piti muuttaa. Kasvusto oli lopetettu glyfosaatilla, ja luvassa oli säätiedotuksen mukaan vesisateita viikonloppuna. Kyntämällä työtä ei olisi saatu likimainkaan tehtyä siihen mennessä, joten päätettiin kylvää siemenet ja lannoitteet pintaa. Ensin tehtiin apulannan levitys ja sitten piensiemen kylvinkone nokalle ja lautasmuokkari perään. Vähän sillä sai ravisteltua apilan varsia ja teki se jopa jonkinlaista uraa maahankin jossain kohdilla Saattoi siinä joku naapurikin ihmetellä mitä toi tekee.
Sitten odoteltiin sitä sadetta. Ei tullut, helteet jatkuivat. Rypsi ei jaksanut kasvaa ja luulin jo että koko homma menee 100% pommiin. Elokuulla osa pelloista oli tullut taimelle, mutta yksi erillään ollut ei näyttänyt kasvavan mitään, joten se päätettiin rikkoa ja kylvää syysvehnälle. Luultavasti nekin vähät jotka selvisivät joutuivat kirppujen suihin.
Toiset pellot onnistuivat paremmin, alku tosin näytti sielläkin surkealta, mutta vähitellen kun sää tyyppi muuttui, alkoi rypsikin kasvaa. Etanoitakin taisi syksyllä olla. Nyt paksun lumipeitteen alla on varsin erikokoisia taimia. Hirvet ja peurat pitivät peltoja loppusyksyllä laitumenaan, saa nähdä kuinka paljon vahinkoa saivat aikaan.

Peltoja ei ole kynnetty kymmeneen vuoteen, ainoastaan lautasmuokattu keväällä, syksyllä kultivoitu, lautasmuokattu tai olleet sängellä. Vähän epäilen kuinka syvälle juuristo jaksaa kasvaa, vähän nostelin syksyllä taimia ja näytti että 5cm kasvoi paksua juurta mutta siihen se sitten loppuikin. Kuvakin olisi, mutta mitenkähän sen tänne saisi?

Jos on viissenttinen juuristo syysviljassa, niin kyllä sen pitäisi riittää kaikissa olosuhteissa seuraavana keväänä/kesänä. Maata ei kuitenkaan enää käsitellä keväällä ja kaikki kosteus mitä maassa on, tulee siellä säilymään.

Jos on viissenttinen juuristo syysviljassa, niin kyllä sen pitäisi riittää kaikissa olosuhteissa seuraavana keväänä/kesänä. Maata ei kuitenkaan enää käsitellä keväällä ja kaikki kosteus mitä maassa on, tulee siellä säilymään.

   Niin,ja sitten jos tulee sateinen kevät niin se ylimääräinen kosteus näkyy jo vetenä pellolla jollei sillä ole enempää kuin se viis senttiä sitä kyntämättömän päällä olevaa kerrosta.
   Sen päälle sitten kova kuiva kevätahava niin onkin tarve muuttaa geenejä jonkun kalliolla kasvavan perimään..