Mielenkiintoista , Oppes !

Tuo harva riviväli olisi omiaan myös luomussa ,niin rikkaruohon torjunta mahdollista haraamalla.

Kylvitkö jollain juurikaskoneella ,vai miten saa menemän noin vähän siementä ?

Lainaus käyttäjältä: oppes - 07.02.11 - klo:22:08

Suomessa häslätään 1000 kilon molemmin puolin,kun kylvetään vähän niinko vasemmall kädell ja 15km/h...vois sitä huolelliestikin viljellä vaikkapa sokerijuurikas tekniikalla ,eli syksyllä muokattuun maahan 48cm riviväli ja 2kg siementä,niin saataisiin täydelliset terveet taimistot ja 1500-3000 kilon sadot.kokeilkaa niin yllätytte.kolme vuotta kokeillut eikä kertaakaan pettynyt.

1500 kiloa sato on kyllä pettymys jopa kevätlajikkeilla 

Samaa mieltä, keskisatonakin heikko vaikka olisi enemmänkin pinta-alaa ja heikkojakin peltoja seassa Keskisatona pitäisi pyrkiä yli kahteen tonnin kevätrypsilläkin, parhailta lohkoilta tavoite pitää olla vähintään kaks ja puoli tonnia hehtaarilta. Eikä tää mitään vttuilua, kuka tavoittelee viljoista keskisatona kolmea ja puolta tonnia... Joillakin lohkoilla rypsiä 1500kg/ha  ihan ok. eikä enempää kannata tavoitellakaan, mutta panoksia helppo suunnata sinne missä potentiaalia. Eikä rypsi kyllä suuria panoksia vaadi, todella vähän. Vaatii enemmänkin oikea aikaisuutta ja siihen hyviä neuvoja lehtiä lukemalla tai joltakin kysymällä. Ei todellakaan rakettitiedettä.


Pitäisi kokeilla seuraavana rypsivuonna 30cm:n riviväliä eli jokatoisesta vantaasta. Syöttö samalla kuin nykyään, olisi siemenmäärä 2.7kg/ha. Viime vuonna lipsahti säätövirheellä ensimmäisille reilulle 10 hehtaarille  toistakymmentä kiloa hehtaarille, olihan komean näköistä oraalla mutta puidessa ei eroa harvempiin kylvöksiin.

Tähän voisi osaajat vetää rypsiteesit esiin. Mitkä ovat ratkaisevimmat tekijät? Maalajit? Ravinteet?
Nimimerkki keskisato ekana vuonna 1200 kg/ha.

Niinpä. Teesit esiin! Eka vuosi 1500kg. Toka vuosi 1000kg. Ilman muuta on kaksi tonnia tähtäimessä, mutta helpommin sanottu kuin tehty

Mulla ei ole tämän päivän osaamista, jotain vuosien takaa. Viitenä vuonna taisin viljellä, keskisato oli parin tonnin pinnassa, ehkä satasen yli.....

Käytin rypsiä lutupeltojen käyttöönotossa, joten jotain ravinnevarastoja oli. Näin siksi, että torjuin juolaan rypsistä samalla, kun ruiskutin rapsikuoriaiset. Se on asia, joka on tehtävä joka vuosi. Kuoriaisia oli aina reilusti yli torjuntakynnyksen. Kahtena viimeisenä vuonna käytin myös sportakia pahkahometta vastaan.

Rypsi onnistuu tai epäonnistuu kylväessä, jälkeenpäin on vähän tehtävissä. Poutivalle maalle en suosittele, kevätkyntö hikevällä maalla onnistuu. Muuten keväällä lautasmuokkaus, jos maa on muokkaamaton. Tasausäestys viikko ennen kylvöä, ajankohta meillä aivan toukokuun lopussa/kesäkuun alussa. Kevyillä mailla, kuten turve ja multa, jyräys ennen kylvöä riittää kylvömuokkaukseksi, raskaammilla mailla huolellinen äestys matalaan ja kylvö/jyräys saman vuorokauden aikana. Lannoituksessa karjanlanta on parasta

Pitäisi kokeilla seuraavana rypsivuonna 30cm:n riviväliä eli jokatoisesta vantaasta. Syöttö samalla kuin nykyään, olisi siemenmäärä 2.7kg/ha. Viime vuonna lipsahti säätövirheellä ensimmäisille reilulle 10 hehtaarille  toistakymmentä kiloa hehtaarille, olihan komean näköistä oraalla mutta puidessa ei eroa harvempiin kylvöksiin.

Itse olen siirtynyt "joka toiseen" vantaaseen pysyvästi. Junkkarilla tulee 25 senttinen riviväli, joka on ihan paikallaan. Siemenmäärää itsellänikin olisi vielä varaa pudottaa -tavoite ollut n. 4 kg/ha, vähemmälläkin pärjäisi.
Tuossa harvennetussa rivivälissä pääsee rypsi kasvamaan puumaisemmaksi ja mahdollisesti kasvusto tuulettuu paremmin kuin tiheässä.

Tähän voisi osaajat vetää rypsiteesit esiin. Mitkä ovat ratkaisevimmat tekijät? Maalajit? Ravinteet?
Nimimerkki keskisato ekana vuonna 1200 kg/ha.

En pidä itseäni osaajana kun en ole tuohon kahden tonnin keskisatoon omilla pelloilla päässyt. kierrossa ihan kaikki lutakot. Viime kesänä rypsiä yli 40% pinta-alasta, edellisinä vuosina hieman vähemmän Tänä vuonna lähellä nollaa.

Tärkeimpänä kai pellon kasvukunto, mikäli pellosta saa viljaa viis tonnia hehtaarilta, kaks tonnia rypsiä pitäisi onnistua normivuonna.

Kylvö oikeaan aikaan,harvaan, rypsit nopeasti idättävään maahan. Rypsit pitää saada itämään nopeammin kuin rikat. Viime kesänä oli harvinaisesti kesken kylvöjen 20-22.5, yleensä viimeisenä kesäkuun puolella/vaihteessa. Kosteuden säilyttäminen tuonne saakka haasteellista, hietamailla kevätkyntö.

 Ötökät varman päälle ruiskuttaen, ensimmäinen kerta kun rypsi aloittelee kukkavarren kasvua/nuppuja alkaa näkymään. Ötököitä ei tartte paljoa olla, kunhan on viitteitä että ovat tulossa Tai sanotaan että ruiskuttaa vaikkei mitään näkyisikään, on ne siellä
Muutaman päivän päästä ehkä uusintaruiskutus, mieluummin varman päälle pelaten. Ainekustannus mitätön, työ maksaa enemmän mutta näillä tehdään sato.
Silloin kun oli rehuntekoakin samaan aikaan, ötökät sai pirusti tuhoa aikaan muutamassa päivässä, lähes kukkivan kasvuston ruiskuttaminen kuoriaismerestä ihan liian myöhäistä. Rypsi kasvaa tajuttoman nopeaan tuossa, Juhannuksen vietto saa pikantin mausteen mikäli silloin ruiskutettava. Tai sitten viettää juhlat huoletta ja tyytyy reippaasti huonompaan satoon

Seuraavana onkin puinti, siemenet talteen puimurilla eikä takaisin pellon kiertoon

Pellon kasvukunto ->kylvöaika-> ötökät.

Eli ei mitään ihmeitä, ihan samalla tavoin kuin yleensä neuvotaan, tuossa vain lyhennettynä ja yksinkertaistettuna.

Seurasin muutama vuosi sitten yhden isännän rypsin viljelyä. Vappuna kylvi ensimmäisenä kylmään maahan, hermoili että ei muka muuten ehdi valmistua. No kirvat sen sitten söi toukokuun puolessa välissä, kun ei torjunut niitä. Joutui kylvämään uudestaan ja hätäili kovan sateen edelle. Maa tietysti kuorettui pahasti eikä mitään noussut pinnalle. Joutui kylvämään vielä kolmanteen kertaan ja se sitten onnistui, joten kuten kun uskoi, että kyllä ne kirvat täytyy torjua ja muutenkin panostaa asiaan. Syksyllä manasi, että kyllä se rypsin viljely on semmosta hommaa kun kolmeen kertaan täytyy kylvää eikä sittenkään tule juuri mitään. Ei ole sen jälkeen näyttänyt viljelevän rypsiä, pitäytyy ohrassa vuodesta toiseen.

Ojan toisella puolella toinen isäntä kylvi kesäkuun ensimmäisellä viikolla rypsinsä ja otti vuosikymmenen parhaan sadon, ilman kirvaruiskutusta. Ja puivat samaan aikaan. Tämä vinkiksi, että kannattaa tutustua huolella asiaan ja käydä pellolla katsomassa. ijasja2 sen tuolla jo totesikin "Vaatii enemmänkin oikea aikaisuutta ja siihen hyviä neuvoja lehtiä lukemalla tai joltakin kysymällä. Ei todellakaan rakettitiedettä."

Lainaus käyttäjältä: oppes - 07.02.11 - klo:22:08

Suomessa häslätään 1000 kilon molemmin puolin,kun kylvetään vähän niinko vasemmall kädell ja 15km/h...vois sitä huolelliestikin viljellä vaikkapa sokerijuurikas tekniikalla ,eli syksyllä muokattuun maahan 48cm riviväli ja 2kg siementä,niin saataisiin täydelliset terveet taimistot ja 1500-3000 kilon sadot.kokeilkaa niin yllätytte.kolme vuotta kokeillut eikä kertaakaan pettynyt.

1500 kiloa sato on kyllä pettymys jopa kevätlajikkeilla 

kyll viime kevään väkisin kylvön ja rutikuivan heinä-elokuun jälkeen riitää rypsille, kun calerakin vei 200kg..
mutt rapsit yli 2....

Mielenkiintoista , Oppes !

Tuo harva riviväli olisi omiaan myös luomussa ,niin rikkaruohon torjunta mahdollista haraamalla.

Kylvitkö jollain juurikaskoneella ,vai miten saa menemän noin vähän siementä ?

tume mono jossa lantun kolopyörät rypsillä ja rapsia jurttipyörällä jossa kolot kitattu umpeen menee 4-5kg,pienemmät siemenmäärät lisäämällä itämätöntä siementä joukkoon .(pienempää rypsin siementä valuu enemmän ).Lähes kaikki siemenet taimettuvat alle viikossa ,koska kylvetty äestyspohjan päälle.harattu,joka onnistuu 37,5-50cm rivivälillä.sopii myös luomuun.

Ja sitte vielä muutama mehiläispesä hehtaari kohden  


Kasvi mehiläiskuntia / ha pölytystarve mehiläispölytyksen aikaansaama sadonlisäys, %
__________________________________________________________________
rapsi 2 - 3 itsepölytys,tuulip. 5 - 10% Poll.med bin 1988 16-20% Ruotsi 2008
rypsi 2 - 3 ristipölytys 10 - 15% Korpela 1988 (+ öljyp. nousee, laatu paranee)

Mielenkiintoista , Oppes !

Tuo harva riviväli olisi omiaan myös luomussa ,niin rikkaruohon torjunta mahdollista haraamalla.

Kylvitkö jollain juurikaskoneella ,vai miten saa menemän noin vähän siementä ?

Tuon 2kg/ha saa menemään ihan tavallisella Jukollakin.
Perinteisesti joka vantaalla kylväessä on käytetty 4-5kg/ha ja joka toisen vantaan kun sulkee...

Lainaus käyttäjältä: lassiala - 08.02.11 - klo:09:47

Mielenkiintoista , Oppes !

Tuo harva riviväli olisi omiaan myös luomussa ,niin rikkaruohon torjunta mahdollista haraamalla.

Kylvitkö jollain juurikaskoneella ,vai miten saa menemän noin vähän siementä ?

Tuon 2kg/ha saa menemään ihan tavallisella Jukollakin.
Perinteisesti joka vantaalla kylväessä on käytetty 4-5kg/ha ja joka toisen vantaan kun sulkee...

;)saa saa ,muttase jippo onkin siinä että savimaillakin joka siemen itää ja taimettuu ,sillä jos äestetään 4cm kokkareauralla 2cm pois ,kylvö äestyspohjan pintaan, jyräys ,1cm löysää maata päälle,niin taimettuu täydellisesti n.6 päivässä.Taimet kasvavat tummina väkevän lannoiterivin vieressä.
Turhaa näpertelyä tuo joka toisella vantaalla.joka kolmas ja neljäs olisi jo harattavissa.myös lannoite vantaita kiinni. Suurempi riviväli pitää pahkahomeen loitolla, koska kasvusto pysyy kuivana ja tuulettuu ja jos vielä haraa niin pahkahomeen sielun elämä häiriintyy vielä lisää.