Väestön kasvu ja tulevaisuuden ruokapula on nähty pelastukseksi Suomenkin maataloudelle jo pidemmän aikaa. Mitä enemmän tutustuu kasvinviljelyn potentiaaliin eri puolilla maailmaa, alkaa tuntumaan kyseisen mantran käyttö hyvinkin onnistuneeksi viljelijöiden narraamiseksi. Jos ruoasta on todellista pulaa, viljelyalan lisäämisellä otollisilla kasvualueilla, lannoituksella ja kasvinsuojelun lisäämisellä ruoantuotanto pystytään kaksinkertaistamaan helposti. Nykyinen hyvin matala ruoan hinta tekee sen vain kannattamattomaksi ja yksin varastoimiskustannukset viljakasveilla nousevat kohtuuttomiksi sadon arvoon nähden.

Matalat hinnat, heikko kannattavuus ja varastoinnin kalleus aiheuttaa suuria hintavaihteluita. Nämä voimakkaat hintavaihtelut antavat parhaat tuotot eri raaka-ainejohdannaisilla keinotteleville pankkiireille. Matalat varastotasot aiheuttavat suuria hintaheilahteluja, jos merkittävillä tuotantoalueilla joudutaan kohtaamaan satoa turmelevia luonnonoloja, mutta hintatason noustessa tarjonta korjaa hintatason nopeasti lähelle lähtötasoa.

Yhteiskunnan ja markkinavoimien tarkoitus ei ole koskaan ollut alkutuottajan rikastuttaminen  Tulotason ylläpitoon vaaditaan 5%:n tehostaminen (laajentaminen tai pihtailu) joka vuosi 

Sikataloudessa hintojen on luvattu nousevan viimeistään aina kolmenkuukauden päästä. Ne onkin ollu kustannukset jotka on varmimmin nousseet ja tuottajahinnat  on pysyneet samassa tai laskeneet niinkuin vuoden vaihteessa -3 senttiä.

Tuo on tuttu juttu, niin oli jo silloin -08 kun lahtasin koko porukan..

Sikataloudessa hintojen on luvattu nousevan viimeistään aina kolmenkuukauden päästä. Ne onkin ollu kustannukset jotka on varmimmin nousseet ja tuottajahinnat  on pysyneet samassa tai laskeneet niinkuin vuoden vaihteessa -3 senttiä.

Raastavia ketkaisuja, sanoi sikatilallinen, vastuullisen saappaan jälki takamuksilla.

Tällähetkellä on laajaperäisen tuotannon alueella mahdollista panoksia lisäämällä nostaa satotasoa, jos tuotteen arvo kasvaisi. Tulevisuudessa lannoitemineraaleista tulee pula ja kallistuva energia vaikuttaa typpilannoitteen hintaan.

Yhteiskunnan ja markkinavoimien tarkoitus ei ole koskaan ollut alkutuottajan rikastuttaminen  Tulotason ylläpitoon vaaditaan 5%:n tehostaminen (laajentaminen tai pihtailu) joka vuosi 

  Alkutuotanto on aina hyvä avainsana kun leikkauksen kohteita täytyy keksiä...   

Brasilian maatalous on hyvä esimerkki tehostamisesta. Maassa taitaa olla suuruusluokkaa 70 milj. ha peltoa ja uutta otetaan käyttöön toista miljoonaa hehtaaria vuodessa. Hyvän kasvupotentiaalin omaavaa maata yli 500 milj.ha, eikä niitä poikia taida ilmastomuutokset paljon hetkauttaa, jos raaka-aineilla on hintaa. Maa on muuttunut elintarvikkeiden tuojasta todella merkittäväksi viejäksi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

maailman ruoka pula on kaikkien tekopyhien perusteluiden äiti..

Kyllä maailmassa on koko ajan ruokapulaa ja ollut ties kuinka kauan.
Ratkaiseva tekijä on se että kuka siitä pystyy tarpeeksi maksamaan meille suomalaisille kohtuullisen korkean elinkustannuksen omaaville viljelijöille.
Kyllä maailmassa aina nälkää on ja tulee olemaan..

maailman ruoka pula on kaikkien tekopyhien perusteluiden äiti..

Kyllä maailmassa on koko ajan ruokapulaa ja ollut ties kuinka kauan.
Ratkaiseva tekijä on se että kuka siitä pystyy tarpeeksi maksamaan meille suomalaisille kohtuullisen korkean elinkustannuksen omaaville viljelijöille.
Kyllä maailmassa aina nälkää on ja tulee olemaan..

ruokapulaa ei ole jokaiselle maailam asukkaalle riittäisi ruokaa joka päivä 2270 kilokaloria mutta se ei ole eliitin pyrkimys vaan keinotella ihmisten hädällä,

tämä tarkoittaa että kaikki ruoka on jatkossa tuotettava itse fosfaatti öljy kallistuvat keinottelun seurauksena erittäin rajusti olemme jatkossa samassa tilanteessa kuin kolmansien maiden tuottajat ellemme toimi nopeasti kestävämmän kehityksen suuntaan,pellot lähellä tilakeskusta säästää polttoainetta viljelysmaan omistamalla vältytään vuokrakeinottelulta (ellei peltoa ole ostettu täppäri hinnoilla).


http://www.youtube.com/watch?v=7BAALOizWY8&feature=relateduskotelkoot aulisanttilat ym et kannattaa jättäytyä halvan tuonti ruuan varaan

Itselleni harvinaisesti, luin sanomalehdestä(!) ,että ostovoima on jälleen noussut  Minkäänlaisia indeksikorotuksia ei vaan ole tässä hommassa  havaittavissa. Maitotili parani, eli korjaantui entiselle tasolleen, käytännössä ei edes inflaatio korjauksen vertaa. Mutta sitten kun itse maksaa vakuutuksia sun muita, niin kappas vaan, kyllä on muistettu laskuun lisätä inflaatiot, ja muut pakkasenpanemat.

Itselleni harvinaisesti, luin sanomalehdestä(!) ,että ostovoima on jälleen noussut  Minkäänlaisia indeksikorotuksia ei vaan ole tässä hommassa  havaittavissa. Maitotili parani, eli korjaantui entiselle tasolleen, käytännössä ei edes inflaatio korjauksen vertaa. Mutta sitten kun itse maksaa vakuutuksia sun muita, niin kappas vaan, kyllä on muistettu laskuun lisätä inflaatiot, ja muut pakkasenpanemat.

odotteles vaan kyl ne indeksikorotusten pilvilinnat pian romahtaa viitatakseni yllä olevaan linkkiin 

Brasilian maatalous on hyvä esimerkki tehostamisesta. Maassa taitaa olla suuruusluokkaa 70 milj. ha peltoa ja uutta otetaan käyttöön toista miljoonaa hehtaaria vuodessa. Hyvän kasvupotentiaalin omaavaa maata yli 500 milj.ha, eikä niitä poikia taida ilmastomuutokset paljon hetkauttaa, jos raaka-aineilla on hintaa. Maa on muuttunut elintarvikkeiden tuojasta todella merkittäväksi viejäksi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

500 milj.ha=2kertaa nykyinen Yhdysvallat+Venäjä,jos tuotantopanoksia käytetään kuin keskieuroopassa,niin kertaa 4.Luonnonolosuhteet on edulliset.

Lainaus käyttäjältä: Rami - 18.01.11 - klo:11:02

Brasilian maatalous on hyvä esimerkki tehostamisesta. Maassa taitaa olla suuruusluokkaa 70 milj. ha peltoa ja uutta otetaan käyttöön toista miljoonaa hehtaaria vuodessa. Hyvän kasvupotentiaalin omaavaa maata yli 500 milj.ha, eikä niitä poikia taida ilmastomuutokset paljon hetkauttaa, jos raaka-aineilla on hintaa. Maa on muuttunut elintarvikkeiden tuojasta todella merkittäväksi viejäksi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

500 milj.ha=2kertaa nykyinen Yhdysvallat+Venäjä,jos tuotantopanoksia käytetään kuin keskieuroopassa,niin kertaa 4.Luonnonolosuhteet on edulliset.

odottele sä raukka vaan lakki kourasa brasiliasta

En tiedä, kumman käskit odotella. Ei tota tarvi odotella, kun sitä näkyy ihan tulevan itsestään tänne kauppoihin.

Ihmettelen lähinnä kymppitonnin pellon hintoja täällä, kun kattelee ikkunasta pihalle(jos lumikinoksen yli näkee). Virossa myydään hyvää maata alle tonnilla ja maata saa myös Brasiliasta spekulointimielessä(johon joudun laskemaan täkäläiset kymppitonnin pellot myös). Kasvu siellä täytyy olla hivenen erilaista, kun kuuntelee Storan tämän päiväistä tehdasinvestoinnin sijoituspäätöstä.