Mitä kokoluokkaa suosittelisit 50 ha:n tilalle ja miksi?? Vanha 30 mullin parsinavetta otettaisiin todennäköisesti pois käytöstä.

Jos olette kotieläintilan kirjoissa tuolla karjalla, niin pidätte niin kauan kuin äitee viitsii käydä askareilla.
[/quote]

Osittain, osa kotieläintilan tuista tulee, äiteellä eläkkeeseen viellä kymmenen vuotta niin kyllä se siellä viellä viihtyy, mutta entäs sitten?? SPV parin vuoden päästä.
[/quote]

Sillon kannattaa unohtaa koko mullinpito, jos luopujien varaan pitää laskea työt.
[/quote]

Mitä tommoseen pikku navettaan kahta ihmistä änkemään yhtä aikaa, uudessa tietenkin ite (näin rautalangasta väännettyna!) .

Lainaus käyttäjältä: rene - 16.01.11 - klo:13:09

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.01.11 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 15.01.11 - klo:02:08

jos kerran peltoa on 100 ha niin vähintään 300 mullia..

lämmin kasvattamo ritiläpalkeilla ja makuuluiskilla matalat kuilut ja raappa kuilujen alle. sillon ei tarvi kuivikkeiden ja paskan kans pelata ku levitysaikana. voi keskittyä olennaiseen eli ruokintaan. talvella työaika tulee olemaan n. 2h/päivä.

Paremmin pärjää tolla pinta-alalla kun on vaan 50-100 mullia ?

Joo, näin vaan tahtoo nyt olla asiat    

Ai joo, lapissa ei ehkä mene aivan näin suoraviivaisesti kun eläinyksiköille saa kuitenkin paremmat tuet.

Niiin, mutta vilja onkin sitten ostossa ...

Mä oon päätalon kirjasta lukenu että Taivalkoskella kasvatettiin ohraa. OK, Taivalkoski ei kuulu Lapin lääniin, mut miksei ohran kasvatus onnistuisi nykyään kun on murskesäilöntämahdollisuus. Ei sen tarvitse ihan valmiiksi ehtiä.  Joku Kittilä on tietysti erikseen..

Mä oon päätalon kirjasta lukenu että Taivalkoskella kasvatettiin ohraa. OK, Taivalkoski ei kuulu Lapin lääniin, mut miksei ohran kasvatus onnistuisi nykyään kun on murskesäilöntämahdollisuus. Ei sen tarvitse ihan valmiiksi ehtiä.  Joku Kittilä on tietysti erikseen..

jos hehtolitrapainot on 55/nippanappa 60, niin ei kannata. ei mulli kuorilla kasva. sitten mie en ainakaan halua itele lisää peltotöitä keväisin, siihen sitten velä puintajan epävakaiset säät päälle. ei kiitos. kuitenkin joutuisin osan viljasta ostamaan.

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 16.01.11 - klo:19:11

Mä oon päätalon kirjasta lukenu että Taivalkoskella kasvatettiin ohraa. OK, Taivalkoski ei kuulu Lapin lääniin, mut miksei ohran kasvatus onnistuisi nykyään kun on murskesäilöntämahdollisuus. Ei sen tarvitse ihan valmiiksi ehtiä.  Joku Kittilä on tietysti erikseen..

jos hehtolitrapainot on 55/nippanappa 60, niin ei kannata. ei mulli kuorilla kasva. sitten mie en ainakaan halua itele lisää peltotöitä keväisin, siihen sitten velä puintajan epävakaiset säät päälle. ei kiitos. kuitenkin joutuisin osan viljasta ostamaan.

niin oliko miettiiy bisnestä vai mikä on "kivaa" , kiva ei elätä bisnes ehkä...

silloon ku ohran hinta oli satasen molemmin puolin,oli nättiä ottaa muutama puhelu ja tilata rekallinen syötävää...   viime vuosina on mielenkiinto kummasti kasvanu tuoresäilöntään,pystykauppaan jopa pellon vuokraamiseen viljanviljelyä varte

silloon ku ohran hinta oli satasen molemmin puolin,oli nättiä ottaa muutama puhelu ja tilata rekallinen syötävää...   viime vuosina on mielenkiinto kummasti kasvanu tuoresäilöntään,pystykauppaan jopa pellon vuokraamiseen viljanviljelyä varte

Eikä tarvinnut edes soitella, kun kaikennäköistä tarjottiin. Raisiolla ym. raakattiin kuormia julmasti "harmaa väri" "tunkkainen haju" "haljenneita jyviä"...Autolle kun oli so***** lannoitteenlastaus vielä samalle päivälle, niin avulias sonninkasvattaja saattoi ravistaa hihasta itseään miellyttävän hinnan ja "myöntää kippausajan". Sitten alkoi germaani tarvita mallasta, niin kaikki kelpasi mitä satamaan saatiin, eikä paljon nuuhkittu.

Lainaus käyttäjältä: rene - 16.01.11 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: rene - 16.01.11 - klo:13:09

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.01.11 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 15.01.11 - klo:02:08

jos kerran peltoa on 100 ha niin vähintään 300 mullia..

lämmin kasvattamo ritiläpalkeilla ja makuuluiskilla matalat kuilut ja raappa kuilujen alle. sillon ei tarvi kuivikkeiden ja paskan kans pelata ku levitysaikana. voi keskittyä olennaiseen eli ruokintaan. talvella työaika tulee olemaan n. 2h/päivä.

Paremmin pärjää tolla pinta-alalla kun on vaan 50-100 mullia ?

Joo, näin vaan tahtoo nyt olla asiat    

Ai joo, lapissa ei ehkä mene aivan näin suoraviivaisesti kun eläinyksiköille saa kuitenkin paremmat tuet.

selittäkää mulle vielä kerran miten tää tukioptimointi ny oikein menee... Eikös se peltopinta-ala tuota yhtä paljon tukia oli se näennäis tai normiviljelyssa ero on onko luomussa vai tavanomaisessa... Sen sijaan tukiin ainakin toistaiseksi vaikuttaa montako ey:tä talossa on joten eikös silloin eläintiheyden nostolla ole vaikutusta tukipottiin... häh

eikös se ole kallein hehtaari josta saadaan sato jolle ei ole käyttöä...

Täällä etelässä tukioptimointi menee niin, että korkein tuki hehtaaria/eläintä kohti tulee eläintiheydellä 0,5 luomueläinyksikköä per hehtaari, jos jää alle tulee tappiota, jos menee yli tulee tappiota

Tolla "laajaperäisyydellä" kaikki eväät tulee käyttöön, mutta ostaa ei tartte ku kivennäiset, ku viljat ja jopa kuivikkeetkin löytyy omilta pelloilta ja riistalaidunta reilun tonnin tuella vielä se 15 prossaa

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 16.01.11 - klo:15:54

Lainaus käyttäjältä: rene - 16.01.11 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: rene - 16.01.11 - klo:13:09

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.01.11 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 15.01.11 - klo:02:08

jos kerran peltoa on 100 ha niin vähintään 300 mullia..

lämmin kasvattamo ritiläpalkeilla ja makuuluiskilla matalat kuilut ja raappa kuilujen alle. sillon ei tarvi kuivikkeiden ja paskan kans pelata ku levitysaikana. voi keskittyä olennaiseen eli ruokintaan. talvella työaika tulee olemaan n. 2h/päivä.

Paremmin pärjää tolla pinta-alalla kun on vaan 50-100 mullia ?

Joo, näin vaan tahtoo nyt olla asiat    

Ai joo, lapissa ei ehkä mene aivan näin suoraviivaisesti kun eläinyksiköille saa kuitenkin paremmat tuet.

selittäkää mulle vielä kerran miten tää tukioptimointi ny oikein menee... Eikös se peltopinta-ala tuota yhtä paljon tukia oli se näennäis tai normiviljelyssa ero on onko luomussa vai tavanomaisessa... Sen sijaan tukiin ainakin toistaiseksi vaikuttaa montako ey:tä talossa on joten eikös silloin eläintiheyden nostolla ole vaikutusta tukipottiin... häh

eikös se ole kallein hehtaari josta saadaan sato jolle ei ole käyttöä...

Paras eläin on se, jolla saadaan pellot kotieläintilan tuille. Näennäispelloille on LHP, suojavyöhyke, turvemaiden nurmiviljely, tehostettu fosforin vähentäminen, laajaperäinen nurmivilejly, lietteen sijoittaminen.....vaikka mitä. Yhteiskunta teeskentelee haluavansa naudanlihaa, mutta paljon parempi kysyntä on tällä hetkellä ympäristövaikutuksilla, niinpä niistä myös maksetaan.

Olet asian ytimessä, vaikka nimimerkki toista väittääkin

Tukioptimointi=voiton maksimointi

Lainaus käyttäjältä: jps - 13.01.11 - klo:23:46

Lainaus käyttäjältä: tatti8881 - 13.01.11 - klo:23:31

jospa semmonen löytys ko kaikki vaan latistanu tähän mennesä 

*** Onko neuvontakin päivittänyt tietonsa ajan tasalle, aivan ihailtavaa realismia havaittavissa.

Tuohon alkuperäiseen viestiin ja kokoluokkaan vielä, jos peltoa n. 100ha, niin asia ok, mutta jos alle 50ha, niin en kyllä itse ainakaan tekisi.

Miks tehdä mullinavetta, tuon kokoinen, jos peltoa noin 100ha? Tulot ja menot kasvaa, sekä varsinkin työmäärä vrt. pelkkä kasvitila. Ei kummoisiakaan sivuansioita ja saman tuoton saa kuin mulleilla. Jopa enemmänkin kun unohtaa ne elukat...

Nimimerkillä laskelmia on tehty vinopino, ja teuraston laskelmissakaan ei ihmeisiin päästy 200-320 elukan loppukasvattamolla. Optiona tuplaaminen, jolla olisi jo voitettu pelkkä kasvitila. Toki peltoa hieman enemmän ja muutakin puuhastelua hieman.

Ellei ProAgrian neuvoja saa kannattamaan ts. tyrmää, silloin asiaa voi pitää haudattuna. Teurastamolla kannattaa teettää laskelmia samoilla spekseillä, näkee kuinka paljon eroavat.
Omissa laskelmissa ei suuriakaan eroja, molemmat oli suhteellisen realistisia, LSO ja ProAgrialla ollut huippuneuvoja laskelmien tekijöinä.

 Eilen pyöriteltiin aan edustajan kanssa lukuja näytöllä. Vaihtoehtoisina skenaarioina oli nykyisen yksikön (200) laajentaminen 320 tai 520 loppukasvatuspaikkaan. Lopputulos oli se että nykyisellä hintasuhteella kaiken on mentävä nappiin että hommasta jäisi vaatimaton palkka työlle ja korvaus sijoitetulle pääomalle 10v. maksuajalla. Ei oikein houkuttele.

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 16.01.11 - klo:15:45

Kyllä se on parempi olla luuseri, kun virheinvestoinnin tehnyt luuseri

Voi se siltä susta näyttää. Minusta se näyttäs siltä, että toinen on yrittäny ja toinen vaan ollu. Arka/laiska/mukavuudenhaluinen/palkansaajahenkinen/mitä näitä nyt onkaan. Jos asioita kehitetään ja rakenteita muutetaan, joku epäonnistuu aina ja pakosti. Ei epäonnistuminen ole häpeä, vaan se ettei yrittänyt!!

Mun mielestä tässä ja tossa toisessa mulliketjussa on sellainen henki, että jotain pitää jo olla jos aikoo maatalouteen ja varsinkin lihapuolelle tulla. Tähän viittaa se, että osa kuvittelee oman pellon ja oman työn olevan ilmaista ts. omilta pelloilta tulee halpaa/ilmaista rehua. Tämäntyylinen hiljaisen kuittauksen menetelmä takaa sen, ettei tuotteen hinta pääse nousemaan lähitulevaisuudessakaan. Kun osaa tuotantokustannuksista ei ole tai niitä ei tunnusteta, ei ne voi noustakaan

Täyttä asiaa.
Juttelin tässä teutastamon päällikölle että pellolle on olemassa myöskin vaihtoetoisia käyttömuotoja kuin lihaksi jalostaminen, eipä juuri kommentoinut