Pesällinen pyöreitä puita lämmittää hitaammin eli pienemmällä teholla. Puut palavat kuitenkin paljon pidempään. Lisäksi puuta tuntuisi sopivan enemmän pesälliseen kun niitä puita ei ole halkaistu.
 Nyt kysynkin että paraneeko polton hyötysuhde Sinun kattilallasi jos sen pyöreän puun halkaiset? Omat pesät sellaisia energiasyöppöjä että niissä ei eroa kyllä tiedä joten aikonen isotkin pöllit polttaa kokonaisina.

Luulisi että puiden sorvaaminen pyöreiksi kuluttaa huimasti energiaa 

Joo, kyllä varpilla paranee. Jos kuorineen paskoneen aisaamatonta puuta polttelet   Semmoset pökäleet palavat kusiaisineen, ja kääpineen toki pidempään.

Pesällinen pyöreitä puita lämmittää hitaammin eli pienemmällä teholla. Puut palavat kuitenkin paljon pidempään. Lisäksi puuta tuntuisi sopivan enemmän pesälliseen kun niitä puita ei ole halkaistu.
 Nyt kysynkin että paraneeko polton hyötysuhde Sinun kattilallasi jos sen pyöreän puun halkaiset? Omat pesät sellaisia energiasyöppöjä että niissä ei eroa kyllä tiedä joten aikonen isotkin pöllit polttaa kokonaisina.

Mitkä arvot ovat kiinteitä? Sama pesä ja puuraaka-aine kosteuksineen? Kumman haluat tulokseksi; polton hyötysuhteen vai nettoenergian/pesällinen? 

Lainaus käyttäjältä: rene - 23.12.10 - klo:20:25

Pesällinen pyöreitä puita lämmittää hitaammin eli pienemmällä teholla. Puut palavat kuitenkin paljon pidempään. Lisäksi puuta tuntuisi sopivan enemmän pesälliseen kun niitä puita ei ole halkaistu.
 Nyt kysynkin että paraneeko polton hyötysuhde Sinun kattilallasi jos sen pyöreän puun halkaiset? Omat pesät sellaisia energiasyöppöjä että niissä ei eroa kyllä tiedä joten aikonen isotkin pöllit polttaa kokonaisina.

Mitkä arvot ovat kiinteitä? Sama pesä ja puuraaka-aine kosteuksineen? Kumman haluat tulokseksi; polton hyötysuhteen vai nettoenergian/pesällinen? 

Sama puu ja sama kosteus. Ja todellakin polton hyötysuhde kun sen lämpöenergian suurelta osin kuitenkin haluan hyödyksi.
 Tietysti heti tuoreena halotut puut kuivaa äkkiä ja halkomattomat ei. Vaan jos kuivaneesta rankapinosta pätkii paloja niin kannattaako niitä loukuttaa halki, vai  saako lämpöä liki saman ilmankin.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 24.12.10 - klo:02:07

Lainaus käyttäjältä: rene - 23.12.10 - klo:20:25

Pesällinen pyöreitä puita lämmittää hitaammin eli pienemmällä teholla. Puut palavat kuitenkin paljon pidempään. Lisäksi puuta tuntuisi sopivan enemmän pesälliseen kun niitä puita ei ole halkaistu.
 Nyt kysynkin että paraneeko polton hyötysuhde Sinun kattilallasi jos sen pyöreän puun halkaiset? Omat pesät sellaisia energiasyöppöjä että niissä ei eroa kyllä tiedä joten aikonen isotkin pöllit polttaa kokonaisina.

Mitkä arvot ovat kiinteitä? Sama pesä ja puuraaka-aine kosteuksineen? Kumman haluat tulokseksi; polton hyötysuhteen vai nettoenergian/pesällinen? 

Sama puu ja sama kosteus. Ja todellakin polton hyötysuhde kun sen lämpöenergian suurelta osin kuitenkin haluan hyödyksi.
 Tietysti heti tuoreena halotut puut kuivaa äkkiä ja halkomattomat ei. Vaan jos kuivaneesta rankapinosta pätkii paloja niin kannattaako niitä loukuttaa halki, vai  saako lämpöä liki saman ilmankin.

Ei niitä halkaiste tarvitse, kunhan kuoren rikkoo jollain, että se pääsee kuivamaan. Sellaista optimi polttokosteuteen kuivunutta rankapinoa ei ole olemassakaan. Siihen kuorelliseen puuhun jää väkisten kosteutta, ja lahoaminen alkaa.

Lainaus käyttäjältä: rene - 24.12.10 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 24.12.10 - klo:02:07

Lainaus käyttäjältä: rene - 23.12.10 - klo:20:25

Pesällinen pyöreitä puita lämmittää hitaammin eli pienemmällä teholla. Puut palavat kuitenkin paljon pidempään. Lisäksi puuta tuntuisi sopivan enemmän pesälliseen kun niitä puita ei ole halkaistu.
 Nyt kysynkin että paraneeko polton hyötysuhde Sinun kattilallasi jos sen pyöreän puun halkaiset? Omat pesät sellaisia energiasyöppöjä että niissä ei eroa kyllä tiedä joten aikonen isotkin pöllit polttaa kokonaisina.

Mitkä arvot ovat kiinteitä? Sama pesä ja puuraaka-aine kosteuksineen? Kumman haluat tulokseksi; polton hyötysuhteen vai nettoenergian/pesällinen? 

Sama puu ja sama kosteus. Ja todellakin polton hyötysuhde kun sen lämpöenergian suurelta osin kuitenkin haluan hyödyksi.
 Tietysti heti tuoreena halotut puut kuivaa äkkiä ja halkomattomat ei. Vaan jos kuivaneesta rankapinosta pätkii paloja niin kannattaako niitä loukuttaa halki, vai  saako lämpöä liki saman ilmankin.

Ei niitä halkaiste tarvitse, kunhan kuoren rikkoo jollain, että se pääsee kuivamaan. Sellaista optimi polttokosteuteen kuivunutta rankapinoa ei ole olemassakaan. Siihen kuorelliseen puuhun jää väkisten kosteutta, ja lahoaminen alkaa.

Näin kyllä on. Aina sitä enemmän on kosteutta ehjissä puissa ja se tuntuisi ottavan rajusti hyötysuhteeseen jos tuoreena pyöreitä puita polttaa. Halottuina nekin palaa ihan ok.
 Pajalle mietin tekeväni kuution peltikontista sellaisen puusäiliön että saisi kuumennettua vetet pois, ei ihan sata astetta piisaa   Tuo tapahtuisi siten että ikavoten lämminilmakehittimen eteen siirtäisin tuon kontin lämpenemään kun alkaa lämpö piisata. Tuollaiseen konttiin voisi tehdä sitten metrin puita vaikka metsästä

Kuivailin ihan työkseni klapuja tuolla ikavotella joku vuosi sitten, tuhtikärryssä verkosta välipohja ja sinne pikkuluukusta puhaltelin kuumaa, plussa keleillä viikossa tuli 15 mottia kuivia klapuja, mutta pakkasten tullessa alkoi pressun alta ja laidoilta hiota ja laidoille tiivistyi kosteutta, keskellä kuivia puita. Asia lienee korjattavissa lämpöeristetyllä kontilla, lämmitin odottaa tuolla hallin nurkassa inspiraatiota.

Kuivailin ihan työkseni klapuja tuolla ikavotella joku vuosi sitten, tuhtikärryssä verkosta välipohja ja sinne pikkuluukusta puhaltelin kuumaa, plussa keleillä viikossa tuli 15 mottia kuivia klapuja, mutta pakkasten tullessa alkoi pressun alta ja laidoilta hiota ja laidoille tiivistyi kosteutta, keskellä kuivia puita. Asia lienee korjattavissa lämpöeristetyllä kontilla, lämmitin odottaa tuolla hallin nurkassa inspiraatiota.

Minulla on vähän eri ajatus mielessäni. Tarkoitus on siis kuumentaa kontti sisältöineen johonkin 120 asteen paikkeille. 50kw:n ikavotella. Isompia puita joutuisi varmaan puhaltaa 3 viikkoa jos pelkästään puhaltamalla kuivaisi.

Jos puuaines olis samanarvoista polttoarvoltaan, niin pyöreä puu vois olla edullisempi siinä tapauksessa että tulisija/lämmönlähde ei pystyisi lyhyemmälla polttoajalla ottamaan talteen kaikkea palamisesta tulevaa lämpöenergiaa. Eli lämpö menis hukkaan savukaasujen mukana.

Nykyaikaisen tehokkaassa "kitupolttokattilassa" puusta saa lämmöt talteen koosta riippumatta. Ohuemmat puut antavat vähemmän lämpöä/pesällinen mutta pesällisen painokin jää pienemmäksi kuin isompia halkoja pesään ladattaessa.

Jos puuaines olis samanarvoista polttoarvoltaan, niin pyöreä puu vois olla edullisempi siinä tapauksessa että tulisija/lämmönlähde ei pystyisi lyhyemmälla polttoajalla ottamaan talteen kaikkea palamisesta tulevaa lämpöenergiaa. Eli lämpö menis hukkaan savukaasujen mukana.

Nykyaikaisen tehokkaassa "kitupolttokattilassa" puusta saa lämmöt talteen koosta riippumatta. Ohuemmat puut antavat vähemmän lämpöä/pesällinen mutta pesällisen painokin jää pienemmäksi kuin isompia halkoja pesään ladattaessa.

Asia on juuri näin 

Minulla on vähän eri ajatus mielessäni. Tarkoitus on siis kuumentaa kontti sisältöineen johonkin 120 asteen paikkeille. 50kw:n ikavotella. Isompia puita joutuisi varmaan puhaltaa 3 viikkoa jos pelkästään puhaltamalla kuivaisi.
[/quote]

Muistaakseni tuossa ikavotessa oli termostaatit asetettu tehdas asetuksena siten ettei yli 80 asteista ilmaa saisi ulos mutta saahan niitä peukaloitua. Tuossa märän puun lämmittämisessä pitää vain huomioida se, että sieltä lähtee sitten vesi liikkeelle, itelläkin aikoinaan oli tuhtikärryn kulmista jääpuikot pakkasella maahan saakka ja lämpöisillä keleillä oikein lirisi, kun puu lähti kuumenemaan ja vesi juoksi laitoijen välistä.

Minulla on vähän eri ajatus mielessäni. Tarkoitus on siis kuumentaa kontti sisältöineen johonkin 120 asteen paikkeille. 50kw:n ikavotella. Isompia puita joutuisi varmaan puhaltaa 3 viikkoa jos pelkästään puhaltamalla kuivaisi.
[/quote]

Muistaakseni tuossa ikavotessa oli termostaatit asetettu tehdas asetuksena siten ettei yli 80 asteista ilmaa saisi ulos mutta saahan niitä peukaloitua. Tuossa märän puun lämmittämisessä pitää vain huomioida se, että sieltä lähtee sitten vesi liikkeelle, itelläkin aikoinaan oli tuhtikärryn kulmista jääpuikot pakkasella maahan saakka ja lämpöisillä keleillä oikein lirisi, kun puu lähti kuumenemaan ja vesi juoksi laitoijen välistä.
[/quote]Ei se ymmärtääkseni ihan noin  ole. Se termostaatti määrää sen missä lämpötilassa puhallin lähtee käyntiin, tuossa minun koneessa max 90 astetta.

Pyöreet puut teillä on perseessä.

Mikään muu kun sorvattu puu ei oo täysin pyöreetä.......

[/quote]Ei se ymmärtääkseni ihan noin  ole. Se termostaatti määrää sen missä lämpötilassa puhallin lähtee käyntiin, tuossa minun koneessa max 90 astetta.
[/quote]

Niitä termostaattejahan on kaksi, toinen säätelee sitä puhallinta mikä puhaltaa palamis ilmaa ja toinen sitten ulos puhallettavan ilman puhallinta ja palamis ilma puhallin lakkaa pyörimästä jos pesän lämpötila nousee liian korkeaksi, mutta molemmille termostaateillehan on säätö, että kyllä sillä varmasti saa lämpötilaa nostettua kunnes se pesä sulaa

Sinällään ihan pätevä värkki se kamiina pidin siinä yhtenä syksynä tulta syyskuusta tammikuun loppuun taukoamatta. Illalla kun kävi kymppiuutisten jälkeen lataamassa ihan täyteen piti yöllä 2 mais käydä uudelleen ja sit sai nukkua aamulla liki seitsemään päivisin saatoin lisäillä tiheämpäänkin, koska kyllä ne loppupään tulet lämmitti enää aika vähän, mutta olennaistahan oli, että se puukasa pysyi kuumana.