Savimaassa on tonneittain fosforia hehtaarilla. Maa pitää saada toimivaksi. Oma veikkaukseni on että suomalaisten menneiden vuosien (SKN:llä edelleen) fosforinmättöinto perustuu havaintoihin siitä että suuret käyttömäärät nostavat satotasoa. Nokkelaa, eikö. Mutta sama sato olisi saatu kohtuullisella lannoituksellakin kalkitsemalla pelto sellaiseen kuntoon että ravinteidenotto toimii. Myös maan rakenne ja pieneliötoiminta pitää saada kuntoon, niin johan luonaa.
Maa-aineksen kokonaisfosforimäärästä on vaikea löytää tietoa. Ilmankos ihmiset eivät tunnu sitä tietävän. Siis se liukoinen fosfori jota maanäytteistä tutkitaan on oma juttunsa.
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts118.pdfTaulukosta 1 voi käsittääkseni päätellä että fosforia on 500-1000 mg/savikilo eli 0,5 -1 promillea. Jos peltomaan kiintotiheys on 2,6 kg/l ja huokoisuus 50% on fosforia 20 cm muokkauskerroksessa 1300 - 2600 kg. En minä sitäkään vastusta, että peltoon kierrätetään sama määrä fosforia joka sieltä sadossa poistuu, mutta menneiden vuosikymmenien opit kannattaa päivittää ja laittaa peltojen kaikki kasvutekijät kuntoon. Älkää korvatko kalkitusta lannoituksella.
Mitenkäs SKN saa fosforin laitettua paperilla oikein 
Ite myös samaa mieltä siinä että nykyiset lannoitusrajat köyhdyttää peltoja. Siis keskimäärin... Tila/pelto kohtaisia eroja paljon...
Varsinkin Yaran lannoilla pellot köyhtyy.
maat on hapatettu ja fosfori on happoliukoisessa muodossa.
Sitten ajatetaan/ajetaan kalkkia peltoon
fosforit mitä 50 vuotta on kylvetty peltoon pitää saada jäämään sinne kipsin voimalla.
Lue tuo viestisi uusiksi ja yritä selittää sen logiikka, oikein hitaasti. Linkissäni on selitetty kalkin ja kipsin mekanismeja.
