Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SomeBody77 - 15.12.10 - klo:13:11
-
Onkos moni muu lukenut Maatilan Pellervosta (12/2010) lannoitus vertailujutun Suomen ja Ruotsin välillä? Olitte tai ette - kerron silti. ;)
Jutun mukaan ruotsalaiset saavat keskimäärin 30% korkeampia kuiva-ainesatoja hehtaarilta kuin meikäläiset - koskee siis kaikkia kasveja. Silti ruotsalaiset käyttävät 6kg typpeä vähemmän, fosforia saman verran ja kaliumia huomattavasti vähemmän.
Jutussa oli lähetetty Ruotsiin analysoitavaksi maanäyte lannoitus ja kalkitus suositusta varten. Sama näyte oli puolitettu ja analysoitu myös Suomessa. Satotasoarvio (tavoite) ohralle laitettiin neljään tonniin per hehtaari. Suomalainen suositus oli 26kgP/ha ja ruotsalainen 10kgP/ha! :o Kaliumin kanssa oli ero oli vielä suurempi, Suomi 51kgK/ha, Ruotsi 15kgK/ha. Typen osalta oltiin sentään yksimielisiä 80kgN/ha. Omasta mielestäni ero melkoinen sekä taloudellisesti, että ympäristön kannalta.
Jutussa kerrottiin, että fosforin osalta ero selittyy osin sillä, että suomalaisissa lannoitteissa käytettävän fosforin matalammasta liukoisuudesta. Suomessa lannoitteissa on 60% vesiliukoista fosforia ja Ruotsissa 70%. Ero kuulostaa äkkiseltään pieneltä, mutta suomalaisia lannoitussuosituksia noudattamalla Suomen peltoihin laitetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kiloa turhaa fosforia vuodessa! Mielenkiintoista olisi tietää paljonko tuosta määrästä kulkeutuu vesistöön ja muuttuu vesiliukoiseksi...
Eli kysymys kuuluu: Pilaako Yara Itämeren...? ??? ??? ??? ??? ??? ???
-
Eikös noissa ulkomaan apulannoissa ole se fosfori nimen omaan paremmin liukoista kuin "suomalaisessa"?
-
Eikös noissa ulkomaan apulannoissa ole se fosfori nimen omaan paremmin liukoista kuin "suomalaisessa"?
On on, mutta heikkojen happojen avulla loppukin muuttuu vesiliukoiseksi jossain vaihees, mutta tapahtuuko se pellossa vai Itämeressä? ???
-
Se on täysin mahdollista, että osa apulannoista on liuennut vasta puintien jälkeen. Saa ihmetellä sitä rehevyyttä mikä pellolla loppusyksyllä vallitsee. Kaikenkokoiset puintitappiojyvät ovat yllättävän elinvoimaisia, vaikka luulisi päinvastoin niiden olevan hyvin kituvia. Ja ilmankos se juolavehnäkin vihoittaa niin rehvakkaasti. Meillä on ollut tämä yksi vallitseva toimija markkinoilla ja sen myötä yksi totuus siitä kuinka asiat ovat. Ehkä tässä pikku hiljaa alkaa muitakin näkemyksiä tulla, kun ulkomailta tuodut apulannat yleistyvät.
-
Juttua en ole lukenut, mutta Ruotsin pääsialliset viljelyalueet sijoittuvat aivan eri leveyksille mitä Suomen, eli Tukholman alapuolelle. Sillä sitä vasta merkitystä onkin.
-
Se on täysin mahdollista, että osa apulannoista on liuennut vasta puintien jälkeen. Saa ihmetellä sitä rehevyyttä mikä pellolla loppusyksyllä vallitsee. Kaikenkokoiset puintitappiojyvät ovat yllättävän elinvoimaisia, vaikka luulisi päinvastoin niiden olevan hyvin kituvia. Ja ilmankos se juolavehnäkin vihoittaa niin rehvakkaasti. Meillä on ollut tämä yksi vallitseva toimija markkinoilla ja sen myötä yksi totuus siitä kuinka asiat ovat. Ehkä tässä pikku hiljaa alkaa muitakin näkemyksiä tulla, kun ulkomailta tuodut apulannat yleistyvät.
Eikö kylmikselle tule Leipä Leveämmäksi lehteä?
-
Kylmikselle tulee lähes kaikki mahdolliset kotimaiset maatalousalan julkaisut. Mm. Mtk:n maito-alan raportti, vaikka torpassa ei ole lehmää nähty vuosiin. Ongelma on kuitenkin siinä, että kaikkea ei ehdi lukemaan perusteellisesti. Jos siinä on ollut jotain järkevää, niin voit tiivistää sen mulle ;D
-
Kylmikselle tulee lähes kaikki mahdolliset kotimaiset maatalousalan julkaisut. Mm. Mtk:n maito-alan raportti, vaikka torpassa ei ole lehmää nähty vuosiin. Ongelma on kuitenkin siinä, että kaikkea ei ehdi lukemaan perusteellisesti. Jos siinä on ollut jotain järkevää, niin voit tiivistää sen mulle ;D
Lannoituksen ABC. Tiiät kyllä tämän tynnyriteorian?
-
Mää vähän epäilen, että en tiedä. Valaise lisää.
-
Mää vähän epäilen, että en tiedä. Valaise lisää.
No ei ihme ettei belinda kasva....
http://www.farmit.net/kasvinviljely/lannoitus
-
Aloituksesta: Hyvin mielenkiintoista :o
Toteutuksesta: Suomessakin saa hyviä satoja ruokkimalla maata max 12 fosforikilolla/vuosi.
-
Aloituksesta: Hyvin mielenkiintoista :o
Toteutuksesta: Suomessakin saa hyviä satoja ruokkimalla maata max 12 fosforikilolla/vuosi.
Pittee olla vihreet neliöt pohjina...
-
Aloituksesta: Hyvin mielenkiintoista :o
Toteutuksesta: Suomessakin saa hyviä satoja ruokkimalla maata max 12 fosforikilolla/vuosi.
Pittee olla vihreet neliöt pohjina...
12-15kg on tuntunut riittävän luokassa hyvä ja korkea pH, mutta enpä ole uskaltanut pienempää koettaa.
-
Aloituksesta: Hyvin mielenkiintoista :o
Toteutuksesta: Suomessakin saa hyviä satoja ruokkimalla maata max 12 fosforikilolla/vuosi.
Pittee olla vihreet neliöt pohjina...
12-15kg on tuntunut riittävän luokassa hyvä ja korkea pH, mutta enpä ole uskaltanut pienempää koettaa.
Fosfosia pitää antaa vuodesta toiseen, lajikkeesta tai kasvista riippumatta, vähintään 30kg/ha.
-
Mää vähän epäilen, että en tiedä. Valaise lisää.
No ei ihme ettei belinda kasva....
http://www.farmit.net/kasvinviljely/lannoitus
Jaa se oli tää juttu. No, just tuli uudet maanäytteet (kalliit) kaikilla hivenaine+boori lisillä. Että kyllä noita perusjuttuja tulee seurailtua. Kolmasosa lannoitteista tulevalle kaudelle hivenpitoisia lannoitteita :-*
-
Fosfosia pitää antaa vuodesta toiseen, lajikkeesta tai kasvista riippumatta, vähintään 30kg/ha.
[/quote]
Ja maailma pelastuu >:( Täysin satotasoista ja maista riippuva asia. Viime vuonna lannotteissa ei paskan lisäksi yhtään fosforia ja satotaso täysin normaali. Entäpä tämä pellervolehdessä ollut urealla lannoittaja. Homma toimi hänellä ihan hyvin toistaiseksi...
-
Fosfosia pitää antaa vuodesta toiseen, lajikkeesta tai kasvista riippumatta, vähintään 30kg/ha.
Ja maailma pelastuu >:( Täysin satotasoista ja maista riippuva asia. Viime vuonna lannotteissa ei paskan lisäksi yhtään fosforia ja satotaso täysin normaali. Entäpä tämä pellervolehdessä ollut urealla lannoittaja. Homma toimi hänellä ihan hyvin toistaiseksi...
[/quote]
Niin kauan kun hesalaisten lumia kipataan satama-altaaseen ja ihmisen paskajätettä käytetään viherrakentamiseen, meillä menee just sen verran typpee ja fosforia kun kasvit vaatii, eikä minkään pelletaulukon mukaan. Kuka sitä maata köyhdyttää vapaaehtoisesti? >:(
-
Mitenkäs SKN saa fosforin laitettua paperilla oikein ??? Ite myös samaa mieltä siinä että nykyiset lannoitusrajat köyhdyttää peltoja. Siis keskimäärin... Tila/pelto kohtaisia eroja paljon...
-
Mitenkäs SKN saa fosforin laitettua paperilla oikein ??? Ite myös samaa mieltä siinä että nykyiset lannoitusrajat köyhdyttää peltoja. Siis keskimäärin... Tila/pelto kohtaisia eroja paljon...
Varsinkin Yaran lannoilla pellot köyhtyy.
Ensin viljeliät ajaa nuppi punaisena apulantaa peltoon, sitten kirotaan että kun ei vilja kasva kun maat on hapatettu ja fosfori on happoliukoisessa muodossa. Sitten ajatetaan/ajetaan kalkkia peltoon niin että lompakko huutaa hoosiannaa kun rahat lentää Yaran kassaan. Nyt sitten fosforit mitä 50 vuotta on kylvetty peltoon pitää saada jäämään sinne kipsin voimalla.
Tigoteamin apulannassa oli fosfori ja typpi on lähes kokonaan vesiliukoisessa muodossa.
-
Savimaassa on tonneittain fosforia hehtaarilla. Maa pitää saada toimivaksi. Oma veikkaukseni on että suomalaisten menneiden vuosien (SKN:llä edelleen) fosforinmättöinto perustuu havaintoihin siitä että suuret käyttömäärät nostavat satotasoa. Nokkelaa, eikö. Mutta sama sato olisi saatu kohtuullisella lannoituksellakin kalkitsemalla pelto sellaiseen kuntoon että ravinteidenotto toimii. Myös maan rakenne ja pieneliötoiminta pitää saada kuntoon, niin johan luonaa.
Maa-aineksen kokonaisfosforimäärästä on vaikea löytää tietoa. Ilmankos ihmiset eivät tunnu sitä tietävän. Siis se liukoinen fosfori jota maanäytteistä tutkitaan on oma juttunsa.
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts118.pdf
Taulukosta 1 voi käsittääkseni päätellä että fosforia on 500-1000 mg/savikilo eli 0,5 -1 promillea. Jos peltomaan kiintotiheys on 2,6 kg/l ja huokoisuus 50% on fosforia 20 cm muokkauskerroksessa 1300 - 2600 kg. En minä sitäkään vastusta, että peltoon kierrätetään sama määrä fosforia joka sieltä sadossa poistuu, mutta menneiden vuosikymmenien opit kannattaa päivittää ja laittaa peltojen kaikki kasvutekijät kuntoon. Älkää korvatko kalkitusta lannoituksella.
Mitenkäs SKN saa fosforin laitettua paperilla oikein ??? Ite myös samaa mieltä siinä että nykyiset lannoitusrajat köyhdyttää peltoja. Siis keskimäärin... Tila/pelto kohtaisia eroja paljon...
Varsinkin Yaran lannoilla pellot köyhtyy.
maat on hapatettu ja fosfori on happoliukoisessa muodossa.
Sitten ajatetaan/ajetaan kalkkia peltoon
fosforit mitä 50 vuotta on kylvetty peltoon pitää saada jäämään sinne kipsin voimalla.
Lue tuo viestisi uusiksi ja yritä selittää sen logiikka, oikein hitaasti. Linkissäni on selitetty kalkin ja kipsin mekanismeja.
-
Mitenkäs SKN saa fosforin laitettua paperilla oikein ??? Ite myös samaa mieltä siinä että nykyiset lannoitusrajat köyhdyttää peltoja. Siis keskimäärin... Tila/pelto kohtaisia eroja paljon...
Kun on viljelyksessä paljon eri kasveja. Esim. suojaviljalle voi antaa lahjakkaasti fosforia ja hömppäheinääkin saa lannoittaa.
-
Mutta sama sato olisi saatu kohtuullisella lannoituksellakin kalkitsemalla pelto sellaiseen kuntoon että ravinteidenotto toimii. Myös maan rakenne ja pieneliötoiminta pitää saada kuntoon, niin johan luonaa.
Nii, kalkitus kuuluu peruslannoitukseen kuten fosforikin. Ei kai sitä joka vuosi anneta övereitä fosforilla? Salttuvuosiakin pitää olla. Pääasiassa tuntuu jyväkoko suurenevan huomattavasti kun maassa on tarpeeksi fosforia.
Kai sinäkin muistat aikaa ennen luomua??? Vai onko kaikki jo pyyhkiytynyt mielestä, ilmaisen ilmatypen huumassa?
-
Mutta sama sato olisi saatu kohtuullisella lannoituksellakin kalkitsemalla pelto sellaiseen kuntoon että ravinteidenotto toimii. Myös maan rakenne ja pieneliötoiminta pitää saada kuntoon, niin johan luonaa.
Nii, kalkitus kuuluu peruslannoitukseen kuten fosforikin. Ei kai sitä joka vuosi anneta övereitä fosforilla? Salttuvuosiakin pitää olla. Pääasiassa tuntuu jyväkoko suurenevan huomattavasti kun maassa on tarpeeksi fosforia.
Kai sinäkin muistat aikaa ennen luomua??? Vai onko kaikki jo pyyhkiytynyt mielestä, ilmaisen ilmatypen huumassa?
Oli nurmella viimeiset vuodet. Oletko laskenut mikä on taloudellinen optimitaso lannoitukselle? Ei kukaan maksa komeista kasvustoista mitään, eikä suurista jyvistäkään välttämättä riittävästi bonusta.
-
Mutta sama sato olisi saatu kohtuullisella lannoituksellakin kalkitsemalla pelto sellaiseen kuntoon että ravinteidenotto toimii. Myös maan rakenne ja pieneliötoiminta pitää saada kuntoon, niin johan luonaa.
Nii, kalkitus kuuluu peruslannoitukseen kuten fosforikin. Ei kai sitä joka vuosi anneta övereitä fosforilla? Salttuvuosiakin pitää olla. Pääasiassa tuntuu jyväkoko suurenevan huomattavasti kun maassa on tarpeeksi fosforia.
Kai sinäkin muistat aikaa ennen luomua??? Vai onko kaikki jo pyyhkiytynyt mielestä, ilmaisen ilmatypen huumassa?
Oli nurmella viimeiset vuodet. Oletko laskenut mikä on taloudellinen optimitaso lannoitukselle? Ei kukaan maksa komeista kasvustoista mitään, eikä suurista jyvistäkään välttämättä riittävästi bonusta.
Silmä lepää kun kasvusto on kunnossa ja pulleat painavat jyvät tuo mielihyvää.
-
Tigoteamin apulannassa oli fosfori ja typpi on lähes kokonaan vesiliukoisessa muodossa.
HÖPÖHÖPÖ!! Kaikki liukenee samanlailla. Miten muuten testasit tuon liukenevuuden?
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/12/17/typen-liukenevuudessa-ei-ole-eroja
-
Tigoteamin apulannassa oli fosfori ja typpi on lähes kokonaan vesiliukoisessa muodossa.
HÖPÖHÖPÖ!! Kaikki liukenee samanlailla. Miten muuten testasit tuon liukenevuuden?
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/12/17/typen-liukenevuudessa-ei-ole-eroja
Ai Yarakin on testannut liukenevuutta. ;D
Onkohan tutkialla ollut vapaus tutkia tasapuolisesti kaikkia, vai onkohan ollut uhkaus väärästä tutkimus tuloksesta irtisanominen? ;D
Minä luin tuosta liukenevuudesta maatilan pellervosta.
-
Tigoteamin apulannassa oli fosfori ja typpi on lähes kokonaan vesiliukoisessa muodossa.
HÖPÖHÖPÖ!! Kaikki liukenee samanlailla. Miten muuten testasit tuon liukenevuuden?
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/12/17/typen-liukenevuudessa-ei-ole-eroja
Ai Yarakin on testannut liukenevuutta. ;D
Onkohan tutkialla ollut vapaus tutkia tasapuolisesti kaikkia, vai onkohan ollut uhkaus väärästä tutkimus tuloksesta irtisanominen? ;D
Minä luin tuosta liukenevuudesta maatilan pellervosta.
:D
-
Mun lannoitus ei maksa mitään ens vuonna. Lannat on tänä vuonna maksettu.
:D
-
Mun lannoitus ei maksa mitään ens vuonna. Lannat on tänä vuonna maksettu.
:D
Mun tämän vuoden lannoitus ei maksanu mitään, maksan ens vuonna.... :D :D
-
Mun lannoitus ei maksa mitään ens vuonna. Lannat on tänä vuonna maksettu.
:D
Mun tämän vuoden lannoitus ei maksanu mitään, maksan ens vuonna.... :D :D
No perkele. Mun ei maksa tänä enkä ens vuonna. Oon jo ostanu edellisvuonna.... :D
-
Mun lannoitus ei maksa mitään ens vuonna. Lannat on tänä vuonna maksettu.
:D
Mun tämän vuoden lannoitus ei maksanu mitään, maksan ens vuonna.... :D :D
No perkele. Mun ei maksa tänä enkä ens vuonna. Oon jo ostanu edellisvuonna.... :D
Varo jottei nokikana tee pusseihin pesää ;D
-
Mun lannoitus ei maksa mitään ens vuonna. Lannat on tänä vuonna maksettu.
:D
Mun tämän vuoden lannoitus ei maksanu mitään, maksan ens vuonna.... :D :D
No perkele. Mun ei maksa tänä enkä ens vuonna. Oon jo ostanu edellisvuonna.... :D
Varo jottei nokikana tee pusseihin pesää ;D
Eikös nokikana oo kova paskoo? Sehän olis vaan ekstraa, ilmasta lannotetta, vähän kun Lande joka saa ilmasta ilmasta. ;D
-
Lantaa tulee päivittäis syöttöisesti navetasta ja Yaralta viime maanantaina yli neljäs osan viime vuotta kalliimmalla.
-
Lantaa tulee päivittäis syöttöisesti navetasta ja Yaralta viime maanantaina yli neljäs osan viime vuotta kalliimmalla.
Paljoks sammuttimen täyttö nykyään maksaa?
-
Lantaa tulee päivittäis syöttöisesti navetasta ja Yaralta viime maanantaina yli neljäs osan viime vuotta kalliimmalla.
Paljoks sammuttimen täyttö nykyään maksaa?
Älä multa kysy, tuskin rikkaruoho viljelmilläs moista summaa saataisikaan kasaan...,,, ;D
-
Lantaa tulee päivittäis syöttöisesti navetasta ja Yaralta viime maanantaina yli neljäs osan viime vuotta kalliimmalla.
Paljoks sammuttimen täyttö nykyään maksaa?
Älä multa kysy, tuskin rikkaruoho viljelmilläs moista summaa saataisikaan kasaan...,,, ;D
Jokos sulla on kokemusta kertynyt saati näkemystä, jotta edes voit keskustella erilaisista tuotantomenetelmistä. ;D ;D ;D