kaikki aina puhuu kespesistä mutta koskaan en ole koneviestin mainoksessa näkyvää piirrettyä kuvaa parempaa tietoa kyseisestä kamppeesta saanut. nyt on arimax 520 pannu ilman varaajaa käytössä, mutta tarkoitus on hommata varaaja. Kespes olis kiinnostava kun pystyy polttaan mainoksen mukaan kaikkea palavaa.

Ois muuten tuossa aika halpoja itäeuroopan kattiloita, onko kenelläkään noista kokemuksia, miten pelittävät pohjolan pakkasissa?



http://kotituli.fi/index.php?main_page=index&cPath=1&gclid=CPrZrLvL5KUCFQGDDgodHGU3zQ

kaikki aina puhuu kespesistä mutta koskaan en ole koneviestin mainoksessa näkyvää piirrettyä kuvaa parempaa tietoa kyseisestä kamppeesta saanut. nyt on arimax 520 pannu ilman varaajaa käytössä, mutta tarkoitus on hommata varaaja. Kespes olis kiinnostava kun pystyy polttaan mainoksen mukaan kaikkea palavaa.

Koneviestissä oli takavuosina (7-8 v sitten?) parin sivun juttu kespesistä ja valmistajasta..
Joskus soittelin firmaan ja kovin innokas kauppaamaan oli pomo 
Pyysi käymään vielä pajalla, että näkis sitten kattilan paikanpäällä.

Yksittäisen kohtuukokoisen OK-talon lämmittämiseen puulla kustannustehokkain systeemi on Alapalo- tai käänteispalokattila ja siihen kylkeen 2-3 kuution varaaja varustettuna 6-12 kW:n lämpövastuksin varajärjestelmänä.
Jos haluaa hakejärjestelmstä mahdollisimman vähätöisen ja että se toimii pitkiä aikoja ilman polttoainetäydennyksiä, niin hintoihinsa tulee. Hakesiilo pitää olla talon ulkopuolella, jos ei halua itselleen homepölykeuhkoa hankkia. Pienellä siilolla varustettuna taas ei hakejärjestelmä ole paljonkaan vähätöisempi kuin kunnon klapisysteemi. Itsellä menee vuorokaudessa ehkä lämmityskautena vartti vuorokaudessa lämmmityshommiin, siis se aika kun sytyttelen tulen pannuun, muuten se toimii ihan itsekseen, jos puita pitää lisätä, niin täyttöväli 4-8 tuntia, tuolloin ei vilelä tarvitse nähdä vaivaa uudesta sytytyssessiosta. Ja pannussa palaa kaikki pakkausjätteet huomaamatta, ei paljon tavaraa mene jäteastiaan. Jos sitte lähden matkoille, niin varaajan vastukset päälle ja tönö pysyy peruslämmössä. Jos jättää talon hakejärjestelmän varaan suuren hakesiilon avittamana, niin kyllä siinä joku naapuri valvojana pitää olla, jos järjestelmä menee tiltiin.

Tässä viisaita sanoja!!!

Hakkeen tekemisen helppoutta moni mainostaa. Mutta sellaisen hakkeen teko, joka todella toimii näissä pienissä stokereissa ei ole ihan yksinkertainen prosessi. Toimitusta joku hyvin kuvailikin muistaakseni "maalämpö vai hake" ketjussa vähän aikaa sitten.

onko semmosia systeemeitä että stokerilla kattila pidetään esim. 60 asteessa ja maitohuoneen kuuma käyttövesi loppulämmitetään varaajassa? Itsellä on tämmönen systeemi mielessä, ja varaajan kytkis niin että varaajan sähkönsyöttöä ohjaa kello, joka kytkee vastukset päälle silloin ko menee navettaan, eli kun sitä kuumempaa vettä tarvitaan ettei sähköä menisi haaskuun..  Nyt pannua pidetään 75 asteessa, eli luulis siinä menevän energiaa haaskuun, kun pienen kuumavesimäärän takia pitää pitää nipal kuumempana.

Jaa että vastuksia pesuriin? No, sattuu va olemaan senmallin pesuri missä on vain ylläpito vastukset, eli kun pesuvesi kiertää niin silloin saisi halutessaan 6lw edestä vastuksia päälle. Mutta viimeks ko laitoon vastukset päälle ni kärähti sulakkeita. No, sitte kytketään pesurin vastukset pois päältä. Tarkemmin en oo tutkinu että missä on oikosulku, mutta jos sinne tarttis vastuksia ostella niin sillä hinnalla saa monta boileria ikh.lta.. 

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 11.12.10 - klo:11:22

Yksittäisen kohtuukokoisen OK-talon lämmittämiseen puulla kustannustehokkain systeemi on Alapalo- tai käänteispalokattila ja siihen kylkeen 2-3 kuution varaaja varustettuna 6-12 kW:n lämpövastuksin varajärjestelmänä.
Jos haluaa hakejärjestelmstä mahdollisimman vähätöisen ja että se toimii pitkiä aikoja ilman polttoainetäydennyksiä, niin hintoihinsa tulee. Hakesiilo pitää olla talon ulkopuolella, jos ei halua itselleen homepölykeuhkoa hankkia. Pienellä siilolla varustettuna taas ei hakejärjestelmä ole paljonkaan vähätöisempi kuin kunnon klapisysteemi. Itsellä menee vuorokaudessa ehkä lämmityskautena vartti vuorokaudessa lämmmityshommiin, siis se aika kun sytyttelen tulen pannuun, muuten se toimii ihan itsekseen, jos puita pitää lisätä, niin täyttöväli 4-8 tuntia, tuolloin ei vilelä tarvitse nähdä vaivaa uudesta sytytyssessiosta. Ja pannussa palaa kaikki pakkausjätteet huomaamatta, ei paljon tavaraa mene jäteastiaan. Jos sitte lähden matkoille, niin varaajan vastukset päälle ja tönö pysyy peruslämmössä. Jos jättää talon hakejärjestelmän varaan suuren hakesiilon avittamana, niin kyllä siinä joku naapuri valvojana pitää olla, jos järjestelmä menee tiltiin.

Tässä viisaita sanoja!!!

Hakkeen tekemisen helppoutta moni mainostaa. Mutta sellaisen hakkeen teko, joka todella toimii näissä pienissä stokereissa ei ole ihan yksinkertainen prosessi. Toimitusta joku hyvin kuvailikin muistaakseni "maalämpö vai hake" ketjussa vähän aikaa sitten.

http://www.farmiforest.fi/fi/index.php?option=com_tuotekatalogi&view=tuotekatalogi&Itemid=4&page=tuote&tuote=8 ja tehomurkain! toimii...
 EI risumuskain!

onko semmosia systeemeitä että stokerilla kattila pidetään esim. 60 asteessa ja maitohuoneen kuuma käyttövesi loppulämmitetään varaajassa? Itsellä on tämmönen systeemi mielessä, ja varaajan kytkis niin että varaajan sähkönsyöttöä ohjaa kello, joka kytkee vastukset päälle silloin ko menee navettaan, eli kun sitä kuumempaa vettä tarvitaan ettei sähköä menisi haaskuun..  Nyt pannua pidetään 75 asteessa, eli luulis siinä menevän energiaa haaskuun, kun pienen kuumavesimäärän takia pitää pitää nipal kuumempana.

Jaa että vastuksia pesuriin? No, sattuu va olemaan senmallin pesuri missä on vain ylläpito vastukset, eli kun pesuvesi kiertää niin silloin saisi halutessaan 6lw edestä vastuksia päälle. Mutta viimeks ko laitoon vastukset päälle ni kärähti sulakkeita. No, sitte kytketään pesurin vastukset pois päältä. Tarkemmin en oo tutkinu että missä on oikosulku, mutta jos sinne tarttis vastuksia ostella niin sillä hinnalla saa monta boileria ikh.lta.. 

Eip toimi, kattilan kestoikä lyhenee "haalealla" vedellä. Tai sitten mua on kusetettu ja säädän jo ensikesänä lämmöt viiteen,kuuteenkymppiin.

Stokerissa kattilan kestoikää lisää huimasti tasainen lämpö, vaikka asteen tarkkuudella. Samoin palaminen kokoajan hallittua, teho säätyy tarpeen mukaan eikä kitutulta ole. Ellei ole kovin ylimitoitettu stokeri, kuten lähes kaikki kesäisin Aurinkokeräimiä pannuhuoneen katolle,kesälämpöä käyttöveteen?

Pahin kattilan syövyttäjä on liian viileä paluuvesi. Mieluummin  sen pitäsi olla yli 70 asteista. Jos vesi paljon tuota viileämpää, niin pannu on puhki alle kymmenessä vuodessa.

Riippuu, mihin paluuvesi menee. Shuntin kautta pitäisi sietää kylmempääkin paluuvettä.

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 13.12.10 - klo:09:45

onko semmosia systeemeitä että stokerilla kattila pidetään esim. 60 asteessa ja maitohuoneen kuuma käyttövesi loppulämmitetään varaajassa? Itsellä on tämmönen systeemi mielessä, ja varaajan kytkis niin että varaajan sähkönsyöttöä ohjaa kello, joka kytkee vastukset päälle silloin ko menee navettaan, eli kun sitä kuumempaa vettä tarvitaan ettei sähköä menisi haaskuun..  Nyt pannua pidetään 75 asteessa, eli luulis siinä menevän energiaa haaskuun, kun pienen kuumavesimäärän takia pitää pitää nipal kuumempana.

Jaa että vastuksia pesuriin? No, sattuu va olemaan senmallin pesuri missä on vain ylläpito vastukset, eli kun pesuvesi kiertää niin silloin saisi halutessaan 6lw edestä vastuksia päälle. Mutta viimeks ko laitoon vastukset päälle ni kärähti sulakkeita. No, sitte kytketään pesurin vastukset pois päältä. Tarkemmin en oo tutkinu että missä on oikosulku, mutta jos sinne tarttis vastuksia ostella niin sillä hinnalla saa monta boileria ikh.lta.. 

Eip toimi, kattilan kestoikä lyhenee "haalealla" vedellä. Tai sitten mua on kusetettu ja säädän jo ensikesänä lämmöt viiteen,kuuteenkymppiin.

Stokerissa kattilan kestoikää lisää huimasti tasainen lämpö, vaikka asteen tarkkuudella. Samoin palaminen kokoajan hallittua, teho säätyy tarpeen mukaan eikä kitutulta ole. Ellei ole kovin ylimitoitettu stokeri, kuten lähes kaikki kesäisin Aurinkokeräimiä pannuhuoneen katolle,kesälämpöä käyttöveteen?

minulla kesällä 60 astetta pannu 20v ei ole hajonnut vielä!

Riippuu, mihin paluuvesi menee. Shuntin kautta pitäisi sietää kylmempääkin paluuvettä.
Niin, sen shuntin tarkoitus on sekoittaa palaavaa ja lähtevää vettä, tarkoituksena siis nostaa sen paluuveden lämpötilaa ennen pannua. Puupannun ja varaajan välissä käytetään ns. latauspakettia(esim. Laddomat), joka ajaa saman asian.
Kummasakin tapauksessa saadaan myös pidettyä pannu kuumempana, jolloin hyötysuhde nousee ja palaminen on puhtaampaa.

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 13.12.10 - klo:09:45

onko semmosia systeemeitä että stokerilla kattila pidetään esim. 60 asteessa ja maitohuoneen kuuma käyttövesi loppulämmitetään varaajassa? Itsellä on tämmönen systeemi mielessä, ja varaajan kytkis niin että varaajan sähkönsyöttöä ohjaa kello, joka kytkee vastukset päälle silloin ko menee navettaan, eli kun sitä kuumempaa vettä tarvitaan ettei sähköä menisi haaskuun..  Nyt pannua pidetään 75 asteessa, eli luulis siinä menevän energiaa haaskuun, kun pienen kuumavesimäärän takia pitää pitää nipal kuumempana.

Jaa että vastuksia pesuriin? No, sattuu va olemaan senmallin pesuri missä on vain ylläpito vastukset, eli kun pesuvesi kiertää niin silloin saisi halutessaan 6lw edestä vastuksia päälle. Mutta viimeks ko laitoon vastukset päälle ni kärähti sulakkeita. No, sitte kytketään pesurin vastukset pois päältä. Tarkemmin en oo tutkinu että missä on oikosulku, mutta jos sinne tarttis vastuksia ostella niin sillä hinnalla saa monta boileria ikh.lta.. 

Eip toimi, kattilan kestoikä lyhenee "haalealla" vedellä. Tai sitten mua on kusetettu ja säädän jo ensikesänä lämmöt viiteen,kuuteenkymppiin.

Stokerissa kattilan kestoikää lisää huimasti tasainen lämpö, vaikka asteen tarkkuudella. Samoin palaminen kokoajan hallittua, teho säätyy tarpeen mukaan eikä kitutulta ole. Ellei ole kovin ylimitoitettu stokeri, kuten lähes kaikki kesäisin Aurinkokeräimiä pannuhuoneen katolle,kesälämpöä käyttöveteen?

Kattilan keston kannalta on tärkeää tuo tasainen lämpötila, ei se onko se 60 vai 80 astetta. Paluuvesi mieluiten pienen varaajan kautta kuin suoraan kattilaan.
Mutta kattilan energiatehokkuuden kannalta on edullista pitää se mahdollisimman kuumana. Eli ei kitulämmityksiä hakkeellakaan.
Sitä olen harkinnut, että siirtyisin kesän ajaksi aurinkokeräimeen, jolloin systeemi toimisi tehokkaammin alhaisemmalla lämpötilalla. Tuolloin tankin ja putkiston pesuri joutuisi vähän terästämään veden lämpötilaa. Tämä on kyllä vielä ajatuksen asteella, en ole vielä perehtynyt tarkemmin tekniikkaan ja kustannuksiin. Hakesyöppö tämä kesäinen stokerilämmitys kuitenkin on verrattuna saatuun energiamäärään.

Kysyttiin miksi Kespes on huono. Kattilaahan myydään suoraan lämmityksen ilman varaajaa. Perusongelma on ensinnäkin siinä, että tyhjäkäyntijaksoja tulee, jolloin kattilassa on hiillos, eli pikeää.
Jos taas lämmöntarve on sama kuin kattilan tuotto niin halkoa saa pistää pesään koko ajan. Mitä suurempi varastopesä on sitä suurempi määrä puuta on kattilassa muhimassa ja pikeä kehittämässä.
Kattilan palamisen hallinta on surkeaa. Ensiö- ja toisioilma tulevat samasta putkesta ja aina on suhteessa jotain pielessä. Kattilassa on vain tasainen tiiliarina, johon kerääntyy siis koko ajan tuhkaa, joka muuttaa palamisolosuhteita. Nuohouksessa harja on aivan turha kapine. Ainoastaan kunnon teräskaavin toimii kohtuullisesti. Tehtaan edustaja kävi paikanpäällä monien soittojen jälkeen mutta ei keksinyt mitään toimivaa ratkaisua. Muilla kuulemma toimii. Niin aina... Miksiköhän kattilaa ei enempää mainosteta, jos se on niin hyvä? No, ei uskalleta, kun tiedetään sen puutteet. Matalalla profiililla kattiloita voidaan myydä pikkuhiljaa mutta meteli ei nouse liiaan suureksi. Näin minun mielestäni.

Eikös joku tehnyt Kespesiin omia virityksiä eli reikiä sopivaan kohtaan, jolloin se saa myös lepojakson aikana hieman ilmaa, jolloin sitä pikeä ei muodostu ihan samaa tahtia. Eräällä tuttulla on Lakan alapalokattila, jossa samanalainen jaksopoltto ilman varaajaa. Ihan samoja ongelmia, ainakin savupiippu pikeentyy ja siis herkkä nokipalolle.

Olen polttanut kespeksellä aikanaan vaikka mitä, enkä enää välitä polttaa sillä yhtään mitään. Aina haisi ukko kuin tervattu umppaantunut huonosti poltettu vaate. Ja sitä rassuuta oli joka vuorokauden aikaan. Siis haisi sängyssäkin! Tehopaloa ei saanu "täysille" ja kitupalo oli liian hupaa polttoaineelle. Stokeriin vaihto pudotti polton puoleen, sama vaikka polttaa ne jätteet siellä roviolla. Muutama nokipalo tuli koettua, vaikka kattilan hapetuspolttokin tuli tutuksi. Pikeä oli katolle asti. Joku sanoo, etten osannut käyttää, mutta sanokoon vaan. Kunnon automaattiluukut vaatii ainakin ilmansäätöön; teho/jouto eri luukulla ja suuttimella ym. jaksa nyt selittää...