Taitaa maataloudessa mennä vielä aika hyvin, kun ei viitsitä kilpailuttaa maatalouskauppoja ja muita tavarantoimittajia, vai viitsittekö?

Taitaa maataloudessa mennä vielä aika hyvin, kun ei viitsitä kilpailuttaa maatalouskauppoja ja muita tavarantoimittajia, vai viitsittekö?

Lannoitteet,siemenet,kasvinsuojeluaineet ja PÖ. Ei kauheesti kilpailuteta. Ei nykyään ole eroa kun jotain senttejä /tonni/litra/kilo/gramma/. Rakennustarvikeissa on eroja aika paljonkin. Koneista en tiä kun en piiitkään aikaan investoinu uutta

Grow-How:n myynti oli suurin virhe mitä maataloudessa on tapahtunut viime vuosina. Laskeskelin taannoin, että G-H:lla on 57208857 osaketta. Jos jokainen Suomen 67000:sta tilasta olisi ostanut osakkeita listautumisannissa olleella 5e hinnalla, niin tilaa kohden osakkeet olisivat maksaneet noin 4269e. Jos lasketaan, että vain 20000 tilaa olisi ostanut osakkeita, niin potin arvoksi olisi tullut 14302e. Minun mielestäni suomalaisilla viljelijöillä olisi ollut mahdollisuus ostaa merkittävä potti G-H:sta ja päästä vaikuttamaan siihen kenelle firma myydään, vai myydäänkö lainkaan. Omistamisella on kuitenkin väliä. Nyt meni taas yksi hyvä yhtiö halvalla ulkomaalaisille. Tulevaisuudessa Siilinjärvellä nostetaan tuotantokapasiteettia ja yhä enemmän tavaraa viedään ulos. Sen tuloksena norjalaiset käärivät vielä melkoiset voitot. Suomalaiset viljelijät saavat olla maksumiehenä norjalaisen pörssiyhtiön bisneksessä. Ei hyvä juttu. Esim. Mtk olisi voinut pitää ääntä sen puolestä, että viljelijät olisivat aikanaan ostaneet G-H:n osakkeita. Aikamoinen vahinko pääsi käymään, eikä mitään voida enää tehdä.

Taitaa maataloudessa mennä vielä aika hyvin, kun ei viitsitä kilpailuttaa maatalouskauppoja ja muita tavarantoimittajia, vai viitsittekö?

Juu. Kaverit kilpailuttivat aika merkittävän apulantaerän ja hintaero K:n ja Agrin välillä oli 20e.

Lannoitteiden hinnoissa on yleensä satasen ero kun ostan vähän toista rekkakuormaa. Yhtenä vutena oli 200. Yhdessä torjunta-aineessa oli parivuotta aikaa eroa 564 €    meikäläisen vuoden käytöllä.

On harjoitettu kimppa ostoa kohta 10 vuotta kauppiaat sanovat joka kerta että ei näin huonokatteisesta tavarasta saa hinnan eroa aikaan. No en tiedä kuinka paljon sitten eroa pitäisi olla että se olisi merkitsevää, mutta porukalla hinnanerot on olleet omiin kyselyihimme verraten 3-14%.
Eräkoko on asettunut nykyisin 500tn paikkeille ja osakkaita on 15-20. Tilaajat parin pitäjän alueella!

Itsellä on kaksi lohkoa joihin ei ole kahteen vuoteen ajettu apulantaa ja sato oli yhtähyvä kuin normaali lannoituksessa. Nyt tulee 10 hehtaaria samanlaisen viljelyn piiriin, eli keväälä ja kesällä ajetaan lietettä eikä apulantaa kylvetä ollenkaan. Apilaa on seoksessa 5 kg hehtaarille.
[/quote]

Ja sato oli mitä ja tonneina/ha? ::
[/quote]

Toisen muistan näin suurinpiirtein ulkoa kevätteosta 23-26 pelto on 2 hehtaaria ja paalupaino n.820 kg. Pelto oli puhdasta savikkoa

Kaksi viikkoa aikaa Y-poruikoilla viisi säkkiä 140 euroa halmempi kui k tai s kaupoista

Tämä kertoo kaiken, ainakin lannoitteen hinnasta:

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id83347.html

Grow-How:n myynti oli suurin virhe mitä maataloudessa on tapahtunut viime vuosina.

Tulevaisuudessa Siilinjärvellä nostetaan tuotantokapasiteettia ja yhä enemmän tavaraa viedään ulos. Sen tuloksena norjalaiset käärivät vielä melkoiset voitot. Suomalaiset viljelijät saavat olla maksumiehenä norjalaisen pörssiyhtiön bisneksessä. Ei hyvä juttu. Esim. Mtk olisi voinut pitää ääntä sen puolestä, että viljelijät olisivat aikanaan ostaneet G-H:n osakkeita. Aikamoinen vahinko pääsi käymään, eikä mitään voida enää tehdä.

Tätähän mä just tarkotin. On niin hyvä myydä tänne meille niukkuutta tai eioota, ja viedä kovemmalla hinnalla ulkomaille. Kuvaamasi viljelijöiden omistuksen kautta tilanne ois voinu olla toinen, mutta kuinka moni olis ymmärtäny ajoissa lähtee mukaan tai ois ollu edes varaa sijoittaa, vaikka järkevää ois olluki.

Dynealle ei myyty, mutta norskeille kyllä. Ihmeellisyyksiä pääsee tapahtumaan, kun hallitukset vaihtuu ja asioista päättävät eivät ymmärrä seurauksia.

http://www.gsf.fi/info/suomen_kivet/pohjois-savo.html

Tuosta tuli mieleeni, että onko todellakin niin, ettei tuota apatiittia ole missään muualla kuin tuolla Siilinjärvellä. Ja toisekseen... Kuuluuko tuo koko 15km pitkä apatiittiesiintymä tuohon norskien valtaukseen?

Ja vaikka jostain löytyiskin esiintymä, siihen tekee kuitenkin joku ulkomaalaisfirma valtauksen, kun nykyinen kaivoslaki valtauksentekomahdollisuuksineen on peräisin esihistorialliselta ajalta.

Ei muuta kuin apilaa lisää. Turha sitä Norjalaisille vähiä euroja työntää.
Itse ajattelin kokeilla tuota valkoapila ideaa viljan seassa ensi keväänä.


Onko tuosta nyt mitään hyötyä jos sitä apilan typpeä  muodostuu vasta loppukesästä.

Parempi olisi jos kylväisi jo perustettuun apilanurmeen ns. raitakylvönä, eli jotain 20-30cm leveitä viljaraitoja ja välissä samanlevyinen kaista apilaa.. Vaatisi vaan erikoiset muokkaus & kylvövälineet..  Olikohan tuollaisesta jossain lehdessä juttuakin..
Luomuparrat kuis on

Äkkiseltään tuli mieleen että esim. kelajyrsijästä teriä pois sopivasti, ja sillä jyrsii nurmen kaistoille, samoin kuin kylvölannottimesta vantaita pois ja syöttölokeroa tukkoon..

Vielä tuosta raitakylvöstä...

Mitenkähän onnistuisi suorakylvökoneella tuollaisen vilja-apila "raitakasvuston" perustaminen? Apilan pitänee olla valkoapilaa jottei apila kasva liian korkeaksi ja haittaa puintia.

Elikkäs 1. vuonna kylväisi raidat missä apila ja vilja vuorottelevat, olisko se sitten 30-40cm raidat kumpaakin, tai apilaraita kapeampi?.

Seuraavina vuosina kylvetään suorakylvönä vain viljaraidat, tai voihan sitä pienen määrän apilan siementä lisätä..
Saakos suorakylvimistä vannaskohtaisesti kevennettyä ettei turhaan mylläisi apilakaistaa..??

Eka vuonna tarvitsee lisälannoituksen, varmaankin liete rittäisi.



Itse saatan tehdä koeruudun sr.lohkoon( jossa osassa alaa lähes puhdas apila), missä jyrsijällä vedän raidat ja niihin vehnän kylvö.. 

Suomella ei  ole enään omaa lannotteiden valmistusta, vaan olemme yhden ulkomaisen toimittajan varassa ja se myy meille vain jos sattuu huvittaan ja lannotteita sattuu jäämään yli ulkomaan viennistä

Ymmärtääkö politiikot etes tätä  

Ymmärtääkö politiikot etes tätä  

Mutta mikä oli myynnin tarkoitus? Onko viisata myydä kun vielä on maataloutta suomessa? 

Eikös siwa /valintatalo kuulu s-ryhmään? Ainakin yrittivät ostaa
[/quote]

S-ryhmä ja pääkaupunkiseudulla toimiva Elanto yhdistyivät. Sen sijaan muualla Suomessa toimineet siwat ym. kuuluivat Tradeka Oy:lle. Se on sitten perustanut pääkaupunkíseudulle omia siwojaan, kun S-ryhmä muutti vanhat alepoiksi. Tradeka Oy:n suurin omistaja on Industri Kapital -pääomasijoittaja. Vanhan E-liikkeen omistus on Tradeka-Yhtymän kautta 1/6. Satun tietämään, kun tuttu kaveri on siellä hoitamassa jonkin myyntipäällikön tai vastaavan hommia. Oli hiljattain puhetta, että siwat on tosiaan yksityisomisteinen. Ei ole punapääomaa niin paljon kuin S-ryhmässä. Se painaa täällä Pohjanmaalla, heh heh. Ihan tosi...

Mutta tuo oli sivujuonnetta asiassa. Pääviestini on, että pikku hiljaa pitää ruveta arvioimaan S-ryhmän vääristävää markkina-asemaa meidän maajussien kannalta. Kaveri oli juuri saanut Agrimarketista lannat vielä tammikuun hinnalla, kun vaihtoi suursäkit lavatavaraan. Itse olin kysynyt asiaa pari päivää aikaisemmin, eikä silloin ollut tavaraa vanhaa hintaan. En tiedä mikä siinäkin on takana, kun asiakkaita pitää kohdella eri lailla.

Näkemyshän se on tuokin,Siwasta ei nykyisin taida saada muuta kuin kukkasille lannoitetta.

Katso, mitä kirjoitin. Haen siis jatkossa ruokatavarat siwasta. Maatalouskauppana ryhdyn yhä enemmän suosimaan yksityisiä. Palvelukin on parempaa kun Agrimarketissa.

Teille, jotka haikailette, miksei maajussit ostaneet Kemira GH:n osakkeita, esitän kysymyksen? Olisitteko tosiaan laittaneet rahaa yhteen pörssiosakkeeseen niin paljon, että sillä olisi ollut jotain merkitystä. Ja mitä on saavutettu tuottajien omistuksella ja perustamilla yrityksillä. Ei likikään aina hyvää tuottajien kannalta. Ei tuottajat osaa aina pisnestä tehdä. Tai jos sitä tehdään, toimitaan lähtökohdat unohtaen. Eli silloin on aivan sama, onko omistaja osuuskauppa vai yksityinen. Yksityisellä on jokapäiväinen leipä meistä kiinni. Koko perhe voi olla töissä ja omaisuus kiinni maatalouskaupan harjoittamisessa. Siinä on lähtökohta aidolle halulle palvella asiakkaita hyvin ja pitää heistä kiinni narraamatta. Mitä on Agrimarketin rengit siihen verrattuna. Kahdeksalta töihin ja neljältä kotiin. Muusta ei tunnuta välittävän. Asiakkaat on massaa. Vain hyvät kaverit huomioidaan erikoiskohtelulla.