SA>>>Minusta on mukavaa jauhaa paskaa asiasta, joista emme edes ole eri mieltä.
***Mukavaa, että tuotat luomulannoitteen raaka-ainetta ihan vapaaehtoisesti.
>>>Aika vai ei riitä ihan kaikkeen.
***Samoin.
>>>Tuntenet oman tilasi tuotannon, mutta et ehkä laajemmalti. Minä puolestani näen maatalouden eri sektorillta olematta itse vijelijä.
***Tunnen oman tilani tuotannon lisäksi lukuisia luomutuottajia, jotka ovat päässeet asiallisiin satoihin lomutuotannossa, jotkut erinomaisiin.
>>>Kuulunet siihen harvalukuiseen joukkoon, joka luomuilijanakin tuottaa jotakin
***Liha ja vilja sekä kasvikset, jotka myydään tilaltani lähtevät luomustatuksella. Kaikki näin 15 vuoden ajalta siirtymäkautta lukuunottamatta. En tiedä mikä muu tuntemani luomutila olisi tehnyt toisin lukuunottamatta muutamaa kotieläintilaa, joissa eläimet eivät ole luomussa.
>>> ja tuo väittämäsi pitää paikkansa myös tavanomaisella pellolla.
***Se on näkemykseni.
>>>Ikävää kyllä suurin osa luomuilijoista on täysiä tukiviljelijöitä.
***Tuo ei pidä paikkansa, pieni osa kylläkin. Se osa, joka sinulla on tiedossa on kovin suppea ja onneton porukka. Näitä tukiviljelijöitä löytyy myös tavanomaiselta puolelta isommalla prosenttiosuudella. Ks esim Etelä-Suomen viljan keskisatoa (3,5tn/ha) Tuohon keskiarvoon pääsee asiallisella luomutuotannolla kohtuullisen helpolla. Miksi sitten satotaso tavanomaisella puolella ei ole tuon kummempi jos puolet näistä eivät löysäile?
>>>Apulanta happamoittaa, totta on, mutta kalkkikin on keksitty ja sitä vaati myös apilanviljely.
***Luomutuotantoon siirryttäessä apulantatalouden happamoittamat maat pitää peruskalkita kunnolla, jotta päästään normaalille ph-tasolle. Sen jälkeen maata happamoittaa ilmakehästä tulevat happosateet. Nämähän eivät ole luomuviljelyn syytä. Happamoittavien kemikaalien käytön lopettamisen jälkeen tarvitaan luomutuotannossa kovin karvoin lisäkalkitusta. Näyttää painvastoin, että ph paranee kemikaalittomassa viljelyssä.
>>>Apulannan käyttö ei todellakaan köyhdytä maaperää, sillä sen perimmäisenä tarkoituksena nimenomaan on tuoda nitä ravinteita, mitä kasvi vaatii.
***Apulantaviljely pääasiassa köyhdyttää maaperää. Se on riistoviljelyä, jossa maasta pyritään saamaan mahdollisimman suuria satoja. Multavuus pienenee, maan oma biologinen bakteeri- ja sienitoiminta häviää, kasvimassa komostoituu huonosti, ravinteiden pidätyskyky heikkenee, usein maan veden sitomiskyky samalla menetetään ja tätä kierrettä on vaikea pysäyttää. On siirryttävä luonnomukaisempaan tuotantotapaan. Etsitään pellolle karjanlantaa ja aloitetaan nurmiviljely (esim SKN). Milloin täystehokas apulanta- ja myrkkyviljely ei ole köyhdyttänyt ekosysteemiä?
>>>Luomukaan ei kasva ilman ravinteita ja se, jos mikä, köyhdyttää maaperää. Luomupellollakaan ei tapahdu ydinreaktioita, joissa alkuaine muuttuisi toiseksi. Vai tapahtuuko? Ts. jos jokin ravinne pellosta puuttuu, eikä sitä apulannalla sinne tuoda, ei sitä myöskään ole luomusadossa.
***Luomutuotannossa voidaan kalkituksen lisäksi käyttää hidasliukoisina kivijauheina apatiittia ja biotiittiä fosfori- ja kalilisäyksiin, joita kuitenkin tarvitaan kovin harvoin. Hivenaineita voidaan listätä tarpeen mukaan. Turvemaiden käyttöönotossa kaivataan ph:n nostoa sekä joskus muita hidasluikoisia lisäyksiä. On myös kylvölannoittimen läpi kylvettäviä luomuhyväksyttyjä lannoitteita jos typpikierto ei ole muuten riittävä. Kotieläintilat käyttävät kompostinsa lannoitukseen. Kivijauheet eivät ole siis helppoliukoisia apulantoja joiden karkuunlähtö vesistöihin on aikamoinen ongelma.
Olet nyt unohtanut, että luomutuotannossa käytetään viljelykiertoa monipuolistamaan pellon ravinteiden irroitusta.
Typensitojakasvit antavat riittävän typpisadon seuraaville kasveille. Luomutilallakin pidetään huolta kasviravinteiden riittävyydestä samalla kun pyritään pitämään ravinnetase pellolla positiivisena. Maahan jäävän kasvi- ja juuristomassan määrää pyritään kasvattamaan. Pien- ja vähän isompikin (madot) eliötoiminta ja sienistö ovat tärkeät ravinteiden irroittajat. Elävä maa pystyy irroittamaan kivennäismaasta uskomattomia määriä ravinteita, joita riittää melkein loputtomiin. Ilmassa kuten Cowboy sanoi on riittävästi typpeä ja hiilidioksiidia. Tähän biosysteemiin ei tarvita ydinvoimaloita.
Valitettavasti luomuun siirtyminen ei onnistu kolmen siirtymävuoden jälkeen heti. Usein apulantaviljelyllä heikennetyt maat saadaan luonnolliseen kasvukuntoon vasta kymmenenkin vuoden jälkeen varsinkin kovemmilla mailla. Tämä myös vaikuttaa alkuvuosien satotasojen hitaaseen nousuun.
SA, olen edelleenkin sitä mieltä, että SINUN katsantokantasi kumpuaa kovin suppeasta tieto- ja kokemusmäärästä.
Yrität väittää sitä samaa minusta, mutta jos nyt kiireiltäsi ehdit, niin voin valaista sinulle asioita laajemminkin. Minulla on siis n 15 vuoden ura molempia tuotantomuotoja. Molempia on myös nykyään runsaasti ympärillä. Tietoa hankitaan keskustelemalla, retkeilemällä sekä lukemalla alan julkaisuja.
Viimeksi muokattu: 20.11.10 - klo:17:05 kirjoittanut landehande
