Eli mitkä ovat kumpienkin kuivaus koneistojen hyvät ja huonot puolet?Täytyisi valita jompi kumpi mutta kyllä toi alipaineinen houkuttelee enemmän.Eli siis mitä huonoa alipaineisessa on ylipaineiseen verrattuna?

Alipainekuivuri on muoti-ilmiö erityisesti protkoparoneilla.

 

Joko ylipaineuunilla saa porottaa 120 asteella?

Joko ylipaineuunilla saa porottaa 120 asteella?

Tottakai. Ei vain saa jäädä kiinni.. 

Joko ylipaineuunilla saa porottaa 120 asteella?

  Keskieuroopassa oli ainakin 30-luvulla kuivureita jotka toimivatkin ainoastaan alipaineella.
 Olen joskus hamassa nuoruudessa ollut hoitamassa Suomen Puhallintehtaan tekemää 2-kammioista(toinen jäähtyi samalla kun toinen lämpesi)vesilämmitteistä kuivuria joka pelasi myös alipaineella ja se pudotti kosteutta kyllä sen % tunnissa,tuntuu että nää nykyset ylipaineiset eivät kyllä pysty siihen..

Olin Antilla töissä silloin kun toi alipaine hommaa alkoivat kehittelemään . Kysyin joltakin etteikö alipaineesta luovuttu aikoinaan palavaarallisuuden vuoksi . Näin tämä asia olikin silloin mutta nykyisellään pannut kestää paremmin eikä tuota vaaraa enää ole ja saa sitä vieläkin pienennettyä .

Kyllä niitä viljapaikkoihinkin meni . 

Alipainekuivuri on muoti-ilmiö erityisesti protkoparoneilla.

 

Täppäreitä kun kuuntelee, niin eihän muulla keinolla oikein saa viljaa ollenkaan kuivaksi.
Nyt kun kuivurinpannua tässä etsiskelen, niin hyväkuntoinen käytetty on vaan se valinta.
En aio maksaa lähemmäs 15 000 euroa ohutpeltikasasta.    Kotimaista laatutyötä.
Löytyykö käytettyä 300-400 kilowatin pannua nurkista?
 

Tuo kuivaus on muotiasia kuten äestys. Äkeessä piti milloin olla pyörät,milloin varpajyrä,jossain vaiheessa jalakset
Kuivaus soutaa huoppaa samaan malliin,kuuma-ja kylmäilma siinä kymysys,hapotus vai pierutiivis,nyt vielä siilopuhallinsekoittaja Rahaa palaa prleesti,mutta mitä sillä on väliä 

Lainaus

Täppäreitä kun kuuntelee, niin eihän muulla keinolla oikein saa viljaa ollenkaan kuivaksi.
Nyt kun kuivurinpannua tässä etsiskelen, niin hyväkuntoinen käytetty on vaan se valinta.
En aio maksaa lähemmäs 15 000 euroa ohutpeltikasasta.    Kotimaista laatutyötä.
Löytyykö käytettyä 300-400 kilowatin pannua nurkista?

Onko uusi pannu noin kallis mitä noita omia tarjouksia koko koneistosta katselee 200kw alipainepannun hinta on 6000e alv 0% mutta se on eri asia tossa koko koneistossa,hintaa on sitten jossain muualla enemmän.

Alipainekuivuri on muoti-ilmiö erityisesti protkoparoneilla.

Antillahan se on aivan sama ottaako ylipaine vai alipaine uunin.Mepulla on 1500e kalliimpi toi ylialipaineuuni kun pelkkä ylipaineuuni.

Olin Antilla töissä silloin kun toi alipaine hommaa alkoivat kehittelemään . Kysyin joltakin etteikö alipaineesta luovuttu aikoinaan palavaarallisuuden vuoksi . Näin tämä asia olikin silloin mutta nykyisellään pannut kestää paremmin eikä tuota vaaraa enää ole ja saa sitä vieläkin pienennettyä .

Kyllä niitä viljapaikkoihinkin meni

Mepulla taas on toi ylialipaine homma kun ei pala niin helposti kun pelkkä alipaine kuivuri.eikä ne antinkaan pannut maailman tappiin kestä  

Tietty se voi olla muotiasiakin jos osalla on alipaine kuivuri ja osalla ei . Laittakaa täysi kossu  pullo pöydälle korkki auki , koittakaa sitten puhaltaa tai imeä se tyhjäksi . Kumpi on nopeampaa ? Voi olla lämmön lisäksi tuossakin kohtuullinen ero alipainekuivurin eroksi

Tietty se voi olla muotiasiakin jos osalla on alipaine kuivuri ja osalla ei . Laittakaa täysi kossu  pullo pöydälle korkki auki , koittakaa sitten puhaltaa tai imeä se tyhjäksi . Kumpi on nopeampaa ? Voi olla lämmön lisäksi tuossakin kohtuullinen ero alipainekuivurin eroksi

  Näin juuri,siinä vakuumissahan se kosteus irtoaa juvästäkin helpommin kuin paineessa.
Tää on nyt taas yks juttu mikä on keksitty uudestaan..

Peseppä hiukset.

Puhalla hiustenkuivaajalla puolen metrin päästä pehkoasi huoneenlämpöisellä ilmalla.

Käännä hiustenkuivaaja toisinpäin ja ime hiustenkuivaajalla puolen
metrin päästä pehkoasi.

Kumpi menetelmä kuivaa hiuksesi nopeammin?

Onko 120 asteen lämpötilasta hyötyä missään muualla kuin rehuviljankuivauksessa? Siemenvilja, mallasohra jne. vaatii kuitenkin matalampaa kuivauslämpöä, jos meinaa itävyyden säilyttää. Tästäkin tosin tarvittaisiin uudempaa tutkimusta, jottei mennä vanhojen käsitysten varassa eteenpäin.

Alipaineisella pidän kuivurin pölyttömyyttä erittäin hyvänä asiana. Tää nyt voi olla mutua, mutta luulisin vajaiden erien kuivaamisen olevan myös kätevämpää.

Oikeata vastausta on vaikea antaa.

nyt voi olla mutua, mutta luulisin vajaiden erien kuivaamisen olevan myös kätevämpää.

Mitä tarkoitit kai se on aina yhtä "vaikeaa"?
Onko ylipaine ja alipaine kuivurilla mitään eroa kuivauksessa jos kuvataan molemmilla 100 asteessa??Onko mitään tutkittua tietoa??

Ylipaineella menee ilmaa helposti jyväkerroksen läpi tyhjiin kennoihin. Kuvittelen, että alipaine melkeinpä imisi sitäkin kautta ilmaa. Tuntuisi vaan fiksummalta. Kuten sanoin, voi olla ihan kuvitteluakin. Tarvisi nyt kuulla käyttäjäkokemuksia. Haloo?