Ammoniakkityppi >    25    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    9    g/kg ka    yli 35
Haihtuvat rasvahapot >    8    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    299    g/kg N    alle 500
Sokeri >    139    g/kg ka    yli 50

Mitä vikaa?

Ammoniakkityppi >    25    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    9    g/kg ka    yli 35
Haihtuvat rasvahapot >    8    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    299    g/kg N    alle 500
Sokeri >    139    g/kg ka    yli 50

Mitä vikaa?

Sokeri tekee lannan löysäksi ja hapattaa pötsiä ?

Ammoniakkityppi >    25    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    9    g/kg ka    yli 35
Haihtuvat rasvahapot >    8    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    299    g/kg N    alle 500
Sokeri >    139    g/kg ka    yli 50

Mitä vikaa?

Vikaa on siinä että tuossa ei ole koko analyysi. Tuo sokeri voi tehdä haittaa jos siirtyy vähäsokerisesta tuohon suoraan, ei tuo muuten liian kova ole.

Ammoniakkityppi >    25    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    9    g/kg ka    yli 35
Haihtuvat rasvahapot >    8    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    299    g/kg N    alle 500
Sokeri >    139    g/kg ka    yli 50

Mitä vikaa?

eikö lystää?

Mikä olikaan kuiva-aine.
On varmaan aika kuivaa joten ei ole ollut käymisiä ja tulee sitten jälkikäymistä.
Sokeria on tosiaan paljon joten pitäisi olla jotain neutraloivaa sekaan.
Mikä on muuten sulavuus?

itellä raisio kertoi että on hirmusuuria vaihtelut kevät ja syys rehuissa,    pyöröissä on syys ja d on 63!       en ole koskaan tehny noin huonoo!    ja mj 10,1 , oiv 86 , pvt 50,0  , rv 17,6 ja ndf 49,6    !

          mikä olis se 'edullinen' hyvä enerkialähde?                toisaalta , näillä tuotannoilla se energialähde voisi jopa olla aiika kaliistakin ja silti jäisi viivan alle jotain ilman lääkintäkuluja pyörittäessä!

Mikä olikaan kuiva-aine.
On varmaan aika kuivaa joten ei ole ollut käymisiä ja tulee sitten jälkikäymistä.
Sokeria on tosiaan paljon joten pitäisi olla jotain neutraloivaa sekaan.
Mikä on muuten sulavuus?

pH >    4,88       alle 5,17 (ka 513 g/kg)
Ammoniakkityppi >    25    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    9    g/kg ka    yli 35
Haihtuvat rasvahapot >    8    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    299    g/kg N    alle 500
Sokeri >    139    g/kg ka    yli 50
Koostumus   SJ >
D-arvo >    678    g/kg ka    yli 680
Kuiva-aine >    513    g/kg    
Raakavalkuainen >    138    g/kg ka    yli 130
Kuitu (NDF)    513    g/kg ka    yli 500
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo)    10,8    MJ/kg ka    
OIV >    81    g/kg ka    yli 71
PVT >    17    g/kg ka    yli 14
Syönti-indeksi >    107       yli 90
ME-indeksi >    103       yli 85


2. sato kyseessä, 1.sato juhannuksen jälkeen ja 2.sato 10.8 ja määrä 13 paalia hehtaari. 1.3 metrisiä. nii piukkaa ko tuo nyykkärin rievun ohjainloota sallii.

Prorahastuksen neuvojat tätä moitti. Raati navetalla ei, vaikka ruokonataa onkin kasvustossa. Kummallako on enemmän merkitystä? Ja minäko olin täpinöissäni että ny on kerranki niin että mikää arvo ei ole "karannut", et valkuaaset ei ole 17-18 tasolla, tai D-arvo yli 70...   

Ja tuo ruokonata; näillä seuduilla pellot ei kärsi kuivuudesta, viime kesänäkin yökasteet olivat hyvinkin voimakkaita, taitaap jäädä ruokonadat kauppaan. Mitä timoteilajiketta olette käyttäneet? Mulla on ollu milloin mitäkin, iki on semmonen lajike mitä vältän. Tuukkaa tai tammistoa olisi tarkoitus enskeväänä kylvää, puhdaskasvustona.

Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....

Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....

joo, ku tämä tuli syöttöön, maitomäärä nousi keskiarvona noin 4 litraa per elukka per päivä. Edellinen rehu oli ruokonata voittonen..

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 06.11.10 - klo:21:01

Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....

joo, ku tämä tuli syöttöön, maitomäärä nousi keskiarvona noin 4 litraa per elukka per päivä. Edellinen rehu oli ruokonata voittonen..

minkä net sitten meinaavat rehussa olevan vialla?

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 06.11.10 - klo:21:11

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 06.11.10 - klo:21:01

Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....

joo, ku tämä tuli syöttöön, maitomäärä nousi keskiarvona noin 4 litraa per elukka per päivä. Edellinen rehu oli ruokonata voittonen..

minkä net sitten meinaavat rehussa olevan vialla?

Homeongelma, ko on hieman erikoinen haju. Niiden ajatusmaailmaan ei sovi että paalirehu ei tarvitse säilöntäainetta. Heh, viimeksi yhdessä koulutuksessa juuri oli puhetta että homeet on kuin bakteerit, ei kaikki ole haitallisia, on hyviä ja huonoja bakteereita, on hyviä ja huonoja homeita. "Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle." Mitenkäs sitte ko se home ja bakteerikasvusto on kuluttanut sieltä muovin sisältä kaiken hapen, mitä sitten tapahtuu?

 Mitää silminhavaittavaa ei oo..  viimeks ko hajin 20 paalin satsin, niin yhtä paalia piti hiukan peraata ko oli joku mettänelävä rikkonu muovia.

Mun päähän ei vieläkään mahdu tämä heinänviljelypolitiikka.

Jos kylvät ensi kertaa kauraa, niin onko sen oltava kypsä korjattavaksi samaan aikaan kuin iankaiken farmaamasi rehuohra??

timoteimiehen logiikalla kaikki heinälajikkeet kumminki korjataan aina samoina päivinä ( ne jokka isu opetti kalenterista Heinänkorjuupäiviks ) Koiranheinä ymmärretään aikaisen niiton kasviksi ja puna-apila ehkä myöhäisemmäksi ( ainakin suomessa vallallaolevat svedulajikkeet), mutta se ruokonata pitäs saada korjata samana päivänä timotein kans.

Kokeileppa joskus korjata se 2-3 tonnin kuiva-ainesadon nurkilla. Ylikuivia 50% mchalepaaleja tulee ehkä 4-6 per ha, jos paaleissa pitää laskea.

Hyvää rehua tuo on. Navetan arvio on aina parempi kuin teoreettinen analyysi.

Hienoa kuulle että ruokonadalla voi onnistua 

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 06.11.10 - klo:23:11

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 06.11.10 - klo:21:11

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 06.11.10 - klo:21:01

Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....

joo, ku tämä tuli syöttöön, maitomäärä nousi keskiarvona noin 4 litraa per elukka per päivä. Edellinen rehu oli ruokonata voittonen..

minkä net sitten meinaavat rehussa olevan vialla?

Homeongelma, ko on hieman erikoinen haju. Niiden ajatusmaailmaan ei sovi että paalirehu ei tarvitse säilöntäainetta. Heh, viimeksi yhdessä koulutuksessa juuri oli puhetta että homeet on kuin bakteerit, ei kaikki ole haitallisia, on hyviä ja huonoja bakteereita, on hyviä ja huonoja homeita. "Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle." Mitenkäs sitte ko se home ja bakteerikasvusto on kuluttanut sieltä muovin sisältä kaiken hapen, mitä sitten tapahtuu?

 Mitää silminhavaittavaa ei oo..  viimeks ko hajin 20 paalin satsin, niin yhtä paalia piti hiukan peraata ko oli joku mettänelävä rikkonu muovia.

mulla on vähän sellanen tuntuma että rehu-analyysissä saa paremmat tulokset jos rastittaa hapolla säilötty kohdan. mulla on vieläkin se testi tekemättä, että kaks samanlasta näytettä mutta toisen lappuun rastitaan hapolla säilötty ja toseen ei..

mulla on vähän sellanen tuntuma että rehu-analyysissä saa paremmat tulokset jos rastittaa hapolla säilötty kohdan. mulla on vieläkin se testi tekemättä, että kaks samanlasta näytettä mutta toisen lappuun rastitaan hapolla säilötty ja toseen ei..

Ne voi olla huonommatkin ja joka tapauksessa hyödyttömät. NIR-analyysi perustuu suureen määrään vertailuaineistoa, jonka raaka-aine, säilöntätapa yms. on tiedossa ja joka on kemiallisesti analysoitu ja vastaavan nir-spektriin liitetty. Käymistuotteet, valkuaisen määrä&koostumus ym kaikki on hiukan eri "väristä" nir-tuloksissa erilaisilla säilöntäaineilla tehtynä. (nyt voi joku asiasta oikeasti tietävä tyrmätä tämän ja kertoa miten se oikeasti on )

Laita ne viljavuuspalvelun tms laboratorion kemialliseen analyysiin