vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Tämä on totta ja hyvä lisä tähän keskusteluun  Asiasta voisi myös vähän saivarrella: Koska olosuhteet ovat AB-aluetta heikommat niin tällöin maitomäärän prosentti ei voi olla yhtä korka kuin peltoalan prosentti 

Mutta AB-alueella törmää naapuriin äkkiä. Täällä C-alueella on paljon avarampaa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 27.10.10 - klo:17:29

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 27.10.10 - klo:17:15

voivat helposti saada selville lukemalla tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
uutisen jossa kerrotaan että
"Alueella tuotettiin jo viime vuonna enemmän maitoa kuin alueen kiintiö sallisi ja .

Pelkona on, että C-alueen maitotuen tasausjärjestelmää tiukennetaan ylityksen takia. Viime kaudella tilakiintiöiden ylittäneiden maitolitrojen tuesta leikattiin 20 prosenttia."

Mikäli tuotanto kasvaa yli sille määrätyn maksimimäärän, niin tukeahan leikataan, kuten kävi sika- ja siipikarjapuolella, tästähän on olemassa ihan selvät säännöt ? Siinä mielessä pelko tuotannon kasvamisesta yli maksimimäärän on täysin turha, mikäli näin oikeasti kävisi, niin tukiero kaventuisi oleellisesti ?

Mitä taas tuohon tulee niin jos ajatellaan tukieroa 5 c/l kun ab=3 ja c1=8 (Ok, lehmätuki tänä vuonna nipistänee tuosta sentin) tai 4 c/l niin kun c1=8 ja c2=9 niin jos tuotanto kasvaa tuplaksi niin sitten tuki leikkautuu niin että ollaan suurinpiirtein tasoissa. Että en nyt sanoisi että tuo leikkaus nopealla aikataululla kaventaisi tukieroa oleellisesti?

Niin eihän se kavennu, jos tuotanto ei kasva oleellisesti, ei ainakaan nopealla aikataululla ?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 28.10.10 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: realisti - 28.10.10 - klo:08:15

vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Tämä on totta ja hyvä lisä tähän keskusteluun  Asiasta voisi myös vähän saivarrella: Koska olosuhteet ovat AB-aluetta heikommat niin tällöin maitomäärän prosentti ei voi olla yhtä korka kuin peltoalan prosentti 

Mutta AB-alueella törmää naapuriin äkkiä. Täällä C-alueella on paljon avarampaa.

Ja tämähän ei ole totta. Jos peltoalasta puhutaan. Ja oikeilla luvuilla. TE-keskuksittain Uusimaa+VS+Satakunta+Häme+Pirkanmaa+Kaakkois-Suomi = 186 + 296 + 145 + 190 + 160 + 140 = 1.117 tuhatta hehtaaria kun koko ala on 2.296 tuhatta hehtaaria. Pellosta on puolet ab-alueella.

Joo.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 28.10.10 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: realisti - 28.10.10 - klo:08:15

vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Tämä on totta ja hyvä lisä tähän keskusteluun  Asiasta voisi myös vähän saivarrella: Koska olosuhteet ovat AB-aluetta heikommat niin tällöin maitomäärän prosentti ei voi olla yhtä korka kuin peltoalan prosentti 

Mutta AB-alueella törmää naapuriin äkkiä. Täällä C-alueella on paljon avarampaa.

Ja tämähän ei ole totta. Jos peltoalasta puhutaan. Ja oikeilla luvuilla. TE-keskuksittain Uusimaa+VS+Satakunta+Häme+Pirkanmaa+Kaakkois-Suomi = 186 + 296 + 145 + 190 + 160 + 140 = 1.117 tuhatta hehtaaria kun koko ala on 2.296 tuhatta hehtaaria. Pellosta on puolet ab-alueella.

Onko tuossa raiviot mukana.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 28.10.10 - klo:08:15

vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Se on vähän kulttuurista kiinni noi yhteentörmäykset... Jos jotain Saksaa ajattelet jossa kylän keskellä on navetta suurinpiirtein seinät kiinni naapurien seinissä ja hyvin menee. Minua kovasti ihmetyttää se kun jatkuvasti mm Oksa ja co tuovat tämän asian näissä esille että "tulee yhteentörmäyksiä". Ei noita ainakaan täällä päin ole pahemmin tullut, ainoa isompi tulee mieleen kun Koskella toiset viljelijät rupesivat vastustamaan yhtä pikku hanketta... Muuten täällä päin on aika sovussa menty vaikka aika isojakin varsinkin sikaloita on. Johtuu ehkä siitä että täällä pyritään keskustelemaan naapurien kanssa etukäteenkin ja otetaan muutenkin parhaan mukaan huomioon. Paskaa ei ajeta lakkiaispäivänä naapurien lakkiaisjuhlien viereen koska "nyt on oikea päivä ajaa sonnat". Ja jotkut alueet on että sianpaska haisee 1-2 viikkoa yhtä soittoa keväällä 2000-8000 asukkaan taajamissa. Ja melko hiljaista on silti. Jotenkin tuntuu että ongelma on suurempi c-alueella kuin täällä kun se aina esille tuodaan?

Kyllä se on jonkinsortin ongelma kun tilukset on hajallaan ja lohkokoko pieni ja karjatilat hakee uutta peltoa määräysten vuoksi. Sitten se onkin jollekin yllätys kun paska alka haista alueella jossa se ei ole haissut enää vuosiin tai jopa vuosikymmeneen. Kyllä raivaus on perusteltua jos on metsäpohjaa josta raivata peltoa.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 28.10.10 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: realisti - 28.10.10 - klo:08:15

vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Se on vähän kulttuurista kiinni noi yhteentörmäykset... Jos jotain Saksaa ajattelet jossa kylän keskellä on navetta suurinpiirtein seinät kiinni naapurien seinissä ja hyvin menee. Minua kovasti ihmetyttää se kun jatkuvasti mm Oksa ja co tuovat tämän asian näissä esille että "tulee yhteentörmäyksiä". Ei noita ainakaan täällä päin ole pahemmin tullut, ainoa isompi tulee mieleen kun Koskella toiset viljelijät rupesivat vastustamaan yhtä pikku hanketta... Muuten täällä päin on aika sovussa menty vaikka aika isojakin varsinkin sikaloita on. Johtuu ehkä siitä että täällä pyritään keskustelemaan naapurien kanssa etukäteenkin ja otetaan muutenkin parhaan mukaan huomioon. Paskaa ei ajeta lakkiaispäivänä naapurien lakkiaisjuhlien viereen koska "nyt on oikea päivä ajaa sonnat". Ja jotkut alueet on että sianpaska haisee 1-2 viikkoa yhtä soittoa keväällä 2000-8000 asukkaan taajamissa. Ja melko hiljaista on silti. Jotenkin tuntuu että ongelma on suurempi c-alueella kuin täällä kun se aina esille tuodaan?

Kyllä se on jonkinsortin ongelma kun tilukset on hajallaan ja lohkokoko pieni ja karjatilat hakee uutta peltoa määräysten vuoksi. Sitten se onkin jollekin yllätys kun paska alka haista alueella jossa se ei ole haissut enää vuosiin tai jopa vuosikymmeneen. Kyllä raivaus on perusteltua jos on metsäpohjaa josta raivata peltoa.

Tää on muuten jännä juttu. Ensin kiristetään pakan levitys alan vaatimusta, sitten itketään että kun sonta rupeaa haisemaan isommalla alalla ja alkaa tolkuton kymmenien kilometrien traktori ralli yleisillä teillä. Sitten kun tilat koittaa ongelman ratkaista raivaamalla alkaa kitinä raivaamisesta.

...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.

Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.

Se Muujussin ja muiden pinta-alaväittely ei suuruusluokiltaan muuksi muutu, oli sitten raiviot mukana tai ei.

Petri

vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Mikä lie C1 & C2 prosenttiosuus suomen pinta-alasta, onko sinulla realisti heittää mitää lukua? Sieltä kuitenkin valtaosa maidosta tulee. Kummasti vaan täälläkin on C-alueen puolella maakuntaa muutaman viikon sisällä parin 100-200 lypsävän navetan avajaiset. Maakunnan B-alueella onkin sitten ollut hiljaisempaa jo useamman vuoden...

Toinen puoli asiaa on, ettei koko AB-alue ole mitään Kehä III reunaa. Esimerkiksi täällä Kaakossa kyllä on ollut runsaasti teollisia työpaikkoja, jotka ovat tarjonneet luontaisia työllistymismahdollisuuksia. Tilanne on vaan siltäkin osin muuttunut: suoraan viljelijän saappaista hypäten ei työpaikkoja ole tarjolla. Toki jo koulutietä muun alan oppiin lähteneenä mahdollisuudet paranevat, mutta muuttotappioaluetta olemme olleet mekin jo sen 30 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: ristoreipas - 27.10.10 - klo:21:43

...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.

Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.

Petri

Valistakaapas meitä muitakin: missä tuosta on mustaa valkoisella?

Lainaus käyttäjältä: Petri - 28.10.10 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: ristoreipas - 27.10.10 - klo:21:43

...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.

Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.

Petri

Valistakaapas meitä muitakin: missä tuosta on mustaa valkoisella?

Eilisen ke. maastullin etusivulla , hallitus on päättänyt asian .

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 28.10.10 - klo:14:54

Lainaus käyttäjältä: Petri - 28.10.10 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: ristoreipas - 27.10.10 - klo:21:43

...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.

Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.

Petri

Valistakaapas meitä muitakin: missä tuosta on mustaa valkoisella?

Eilisen ke. maastullin etusivulla , hallitus on päättänyt asian .

Ettei vaan siirettäisi rahaa LHP:N rahoitukseen.

[/quote]Kyllä se on jonkinsortin ongelma kun tilukset on hajallaan ja lohkokoko pieni ja karjatilat hakee uutta peltoa määräysten vuoksi. Sitten se onkin jollekin yllätys kun paska alka haista alueella jossa se ei ole haissut enää vuosiin tai jopa vuosikymmeneen. Kyllä raivaus on perusteltua jos on metsäpohjaa josta raivata peltoa.

Tää on muuten jännä juttu. Ensin kiristetään pakan levitys alan vaatimusta, sitten itketään että kun sonta rupeaa haisemaan isommalla alalla ja alkaa tolkuton kymmenien kilometrien traktori ralli yleisillä teillä. Sitten kun tilat koittaa ongelman ratkaista raivaamalla alkaa kitinä raivaamisesta.
[/quote]

Ja kun ympäristöasiaa pidetään negatiivisessa valossa jatkuvasti esillä ihmiset puhuvat maatalouden saastuttamisesta. Ja sitä varmempaa on tuntemus ja usko kun paska alkaa haisemaan. Huvittavin esimerkki on se kun lomalaiset vaati eräässä kunnassa lypsylehmätilan laajannuksen ympäristöluvan peruuttamista siksi että paskaa levitetään sulan maan aikaan ja heille olisi sopinut että paskan ajo siirretään lomaaikojen ulkopuolelle.

Eihän toki minusta lhp pitäisi olla ainakin 50%.

Tässä joskus puitiin noita luomupeltoja, ei tarvinnut edes kärriä pellolle kun tyhjennettiin säiliö aina suoraan ojaan, tosin siemenruis piti ottaa bökballeen .

Kyllä reilulla 100ha pärjää kun on voain vähän viljelevinään ja selostaa tarkastajalle aina asiat parhainpäin.

Eihän toki minusta lhp pitäisi olla ainakin 50%.

Tässä joskus puitiin noita luomupeltoja, ei tarvinnut edes kärriä pellolle kun tyhjennettiin säiliö aina suoraan ojaan, tosin siemenruis piti ottaa bökballeen .

Kyllä reilulla 100ha pärjää kun on voain vähän viljelevinään ja selostaa tarkastajalle aina asiat parhainpäin.

Eikö olisi helpompaa pistää puimurista luukut auki? Tulisi kylvettyäkin samalla.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 28.10.10 - klo:17:37

Eihän toki minusta lhp pitäisi olla ainakin 50%.

Tässä joskus puitiin noita luomupeltoja, ei tarvinnut edes kärriä pellolle kun tyhjennettiin säiliö aina suoraan ojaan, tosin siemenruis piti ottaa bökballeen .

Kyllä reilulla 100ha pärjää kun on voain vähän viljelevinään ja selostaa tarkastajalle aina asiat parhainpäin.

Eikö olisi helpompaa pistää puimurista luukut auki? Tulisi kylvettyäkin samalla.

A-vot, nythä mie vast' hokasin mist' se nimi "ruumenten levitin" tulee!