Lainaus käyttäjältä: YlikylänJotenSaletistiHot - 25.10.10 - klo:20:41

Vanha sanonta toteaa, että ei pidä mennä korjaamaan sitä mikä ei ole rikki.

Tämä on hyvä sanonta, se pitää paikkaansa nykyisessä tukisysteemissä kasvinviljelijän näkökulmasta katsottuna.  Vain pientä viilausta kaivattaisiin, valkuaiskasvien tukea pitäisi vain lisätä ja enimmäishehtaarimäärien rajaa nostaa.  Muuten hyvä.

Rypsin ongelma on se että sitä ei voi oikein kylää kuin joka viides vuosi 

Joka neljäs ja hätätilassa joka kolmas. Eihän se toki paljon ole, mutta kumminkin. Maksimialoilla mennään ja joskus hiukan yli. Vielä ei ole möhöjuurta tullut vastaan. Sadotkin kahden tonnin kahta puolta. 

Jos on puutarhatila niin rypsi on kyllä ihan kauhee rikkakasvi !
Ei meinaa saada pellosta pois..!! On siellä sitten joka penkin "reijässä"..

LHP  riista tulee olla Luomua ,,,,,,

Saadaan Luomu peuran /hirven Lihaa,,,,,,,
 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 25.10.10 - klo:20:45

Lainaus käyttäjältä: YlikylänJotenSaletistiHot - 25.10.10 - klo:20:41

Vanha sanonta toteaa, että ei pidä mennä korjaamaan sitä mikä ei ole rikki.

Tämä on hyvä sanonta, se pitää paikkaansa nykyisessä tukisysteemissä kasvinviljelijän näkökulmasta katsottuna.  Vain pientä viilausta kaivattaisiin, valkuaiskasvien tukea pitäisi vain lisätä ja enimmäishehtaarimäärien rajaa nostaa.  Muuten hyvä.

Rypsin ongelma on se että sitä ei voi oikein kylää kuin joka viides vuosi 

Joka neljäs ja hätätilassa joka kolmas. Eihän se toki paljon ole, mutta kumminkin. Maksimialoilla mennään ja joskus hiukan yli. Vielä ei ole möhöjuurta tullut vastaan. Sadotkin kahden tonnin kahta puolta. 

Tuo onkin mielenkiintoista, kovasti rypsinviljelyohjeissa korostetaan tätä  että samalle lohkolle saa kylvää vain joka viides vuosi, onko tässä ohjeessa jotain varmuuden maksimointi-lisää kenties?

LHP ei sinällään ole huono asia, mutta sen hoitomääräykset ovat väärät.
Niitto pitäisi sallia paljon aikaisemmin, kuin elokuussa juuri noiden ohdakkeiden ja valvattien ym. roskakasvien takia.

Peruslähtökohta on tietysti tuo elokuun niitto, mutta aikaisempi niitto on sallitua kun se on perusteltavissa esim. juurikin edellä mainittujen rikkakasvien torjumiseksi.

Itselläni oli peltovalvonta 23.7.-09 ja kaikki LHP sekä suojavyöhyke nurmet oli niitetty jo pari viikkoa aiemmin, niiton perusteena juurikin kestorikkakasvien torjunta sekä nurmikasvien siementuotannossa ristipölytteisillä kasveilla vaadittavat eristysetäisyydet.
Tarkastajilla ei asian suhteen ollut huomauttamista.

Lainaus käyttäjältä: PR - 28.10.10 - klo:00:46

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 25.10.10 - klo:20:45

Lainaus käyttäjältä: YlikylänJotenSaletistiHot - 25.10.10 - klo:20:41

Vanha sanonta toteaa, että ei pidä mennä korjaamaan sitä mikä ei ole rikki.

Tämä on hyvä sanonta, se pitää paikkaansa nykyisessä tukisysteemissä kasvinviljelijän näkökulmasta katsottuna.  Vain pientä viilausta kaivattaisiin, valkuaiskasvien tukea pitäisi vain lisätä ja enimmäishehtaarimäärien rajaa nostaa.  Muuten hyvä.

Rypsin ongelma on se että sitä ei voi oikein kylää kuin joka viides vuosi 

Joka neljäs ja hätätilassa joka kolmas. Eihän se toki paljon ole, mutta kumminkin. Maksimialoilla mennään ja joskus hiukan yli. Vielä ei ole möhöjuurta tullut vastaan. Sadotkin kahden tonnin kahta puolta. 

Tuo onkin mielenkiintoista, kovasti rypsinviljelyohjeissa korostetaan tätä  että samalle lohkolle saa kylvää vain joka viides vuosi, onko tässä ohjeessa jotain varmuuden maksimointi-lisää kenties?

Jos rypsi jää rikkaruohoksi niin se pidentää tuota vuorottelun tarvetta. Mä en kyllä kolmen vuoden välein laittaisi. Viime vuonna alasta oli rypsillä 40% ja tänä vuonna 60% joten luulenpa että vuodet 2011 ja 2012 ovat rypsittömiä 

Lhp ee sua olla mitätahhaan kasvia. Tarkastaja hylykäs 1 aarin sen jäläkee oli mehtireunaan ilimestyny lupiinia. Lupiini ee oo nurmikasvi. kuukaus sitte kävivät. 

Lainaus käyttäjältä: YlikylänJotenSaletistiHot - 28.10.10 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: PR - 28.10.10 - klo:00:46

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 25.10.10 - klo:20:45

Lainaus käyttäjältä: YlikylänJotenSaletistiHot - 25.10.10 - klo:20:41

Vanha sanonta toteaa, että ei pidä mennä korjaamaan sitä mikä ei ole rikki.

Tämä on hyvä sanonta, se pitää paikkaansa nykyisessä tukisysteemissä kasvinviljelijän näkökulmasta katsottuna.  Vain pientä viilausta kaivattaisiin, valkuaiskasvien tukea pitäisi vain lisätä ja enimmäishehtaarimäärien rajaa nostaa.  Muuten hyvä.

Rypsin ongelma on se että sitä ei voi oikein kylää kuin joka viides vuosi 

Joka neljäs ja hätätilassa joka kolmas. Eihän se toki paljon ole, mutta kumminkin. Maksimialoilla mennään ja joskus hiukan yli. Vielä ei ole möhöjuurta tullut vastaan. Sadotkin kahden tonnin kahta puolta. 

Tuo onkin mielenkiintoista, kovasti rypsinviljelyohjeissa korostetaan tätä  että samalle lohkolle saa kylvää vain joka viides vuosi, onko tässä ohjeessa jotain varmuuden maksimointi-lisää kenties?

Jos rypsi jää rikkaruohoksi niin se pidentää tuota vuorottelun tarvetta. Mä en kyllä kolmen vuoden välein laittaisi. Viime vuonna alasta oli rypsillä 40% ja tänä vuonna 60% joten luulenpa että vuodet 2011 ja 2012 ovat rypsittömiä 

Mulla vakituisesti neljän vuoden kierto, kun en niin noita ohjeita ole lukenut.  Mutta hätätilassa riittää kolmekin, kun oikoo hiukan vääristynyttä viljelykiertoa. Eli saa suunnilleen saman verran rypsiä joka vuodelle. MCPA:ta sisältävät trio-aineet (Ariane-S, K-trio, Hankkijan-trio) ovat tehonneet seuraavana vuonna rypsiin hyvin. Ei tule vehnän joukkoon kukan kukkaa tai ovat äärimmäisen harvinaisia. Möhöjuuren vaikutusta (tai ylipäänsä möhöjuurta) en ole vielä nähnyt ja rikkaongelmaa ei ole, joten en näe mitään järkisyytä tuolle viiden vuoden kierrolle. Mieluummin viljelen maksimaalisen määrän rypsiä. On se niin kiva kasvi. 

Saahan sitä luomuakin olla.

Tutkimusmäärärahat tulee käyttää  valkuaiskasvien viljelyn nostamiseen 100% suomesa /valkuaiskasvien hiilijälkeen jolla korvataan ulkomailta tulevoo soijaa! Rypsin,rapsin,herneen,härkäpavun ja apilakasvien viljelyn lisääntyminen 2010 säästää maapallon keuhkoja "sademetsää"kymmeniä tuhansia hehtaareja. Härkäpapu on valkuaispitoisin kasvimme täällä pohjoisella pallonpuoliskollamme vaikkakin nautapuolella apila ja raeheinäkasvustot ovat suuria sademetsien säästökasveja.
Esittäisin tutkimusmäärärahoja siirrettäväksi nimenomaan valkuaiskasvinviljelyyn.
 
« Viimeksi muokattu: 29.09.10 - klo:00:16 kirjoittanut kasvimaa »

       MTK töihin   LHP ja hömppäheinäkasvustoon pitää ensi kasvukaudella saada kylvää valkuaiskasvia ja sadon suapi korjata normaalisti.
 

EU-maiden viljelijät haluavat lisätä omaa valkuaiskasvien tuotantoa ja nostaa siten EU:n omavaraisuutta valkuaisrehun tuotannossa.
Euroopan viljelijöiden ja tuottajajärjestöjen yhteisjärjestön Copa-Cogecan seminaarissa todettiin EU:n oman valkuaiskasviviljelyalan vähentyneen liikaa, jopa kolmasosaan kymmenen viime vuoden aikana.
Seminaarissa vaadittiin EU:n omaa valkuaiskasvituotantoa tukevan ohjelman laatimista.
Julkisuuteen vuotaneessa seuraavan yhteisen maatalouspolitiikan, capin luonnoksessa viitataan samaan asiaan.
Siinä myös tulee ilmi EU:n oman valkuaisaineohjelman tarve.
Nykyisin EU:n valkuaiskasveista tuodaan noin 70 prosenttia eri puolilta maailmaa, pääasiassa Etelä-Amerikasta ja Yhdysvalloista.
Korvaamalla kyseinen tuonti voitaisiin vähentää kasvihuonekaasuja 10–15 prosenttia ja tukea luonnon monimuotoisuutta, seminaarin avannut Copa-Cogecan öljy- ja valkuaiskasvituotannon työryhmän puheenjohtaja Xavier Beulin totesi.

Pulaa valkuaiskasvien
määrässä ja laadussa

EU:n rehuteollisuus voisi hyödyntää omia valkuaiskasveja kymmenen kertaa nykyistä enemmän, eli 20 miljoonaa tonnia.
Se edellyttää kyseisten kasvien kilpailukykyistä hinnoittelua muihin viljelykasveihin nähden, seminaarissa todettiin.
Yleisesti pohdittiin valkuaiskasvien kilpailukykyä ja viljelijöiden halukkuutta valita valkuaiskasvi viljakasvien, etenkin vehnän, tilalle.
Seminaarissa korostettiin, että omassa tuotannossa voitaisiin luottaa nykyistä paremmin valkuaiskasvien ja samalla myös rehun korkeaan laatuun, seminaarissa Suomen edustajana ollut MTK:n Brysselin toimiston kotieläinasiamies Marjukka Manninen kertoo.
Valkuaisrehun raaka-aineen laatuongelman lisäksi riippuvuus maailmanmarkkinatilanteesta on näkynyt EU-maissa viime vuosina etenkin valkuaiskasvien epävarmana saatavuutena rehuteollisuuden käyttöön. Rehujen koostumusta on tällöin jouduttu vaihtelemaan.
Herneet, pavut ja rehulupiini ovat erittäin hyviä EU:ssa tuotettuja valkuaisrehuraaka-aineita, joilla on korvattu valkuaiskasvien maailmanmarkkinavaje.

Valkuaiskasvituotannolle
uusi tuki ykköspilariin?

Valkuaiskasviviljelyn lisäämiseksi ehdotettiin tuotantotuen lisäämistä ykköspilariin useissa seminaarissa käytetyissä puheenvuoroissa. Tähän voisi olla osallistujien mukaan mahdollisuus, sillä siihen on viitattu cap-luonnoksessa.
Yhtenä etuna rehutuotannon toimitusturvan lisäksi tuli esille, että mikäli valkuaisrehun raaka-aine kasvatettaisiin EU-maissa, toisi se myös ekologisia etuja lyhyempinä kuljetusmatkoina ja samalla se vähentäisi kuljetuskustannuksia. Pienemmät tuotantokustannukset voisivat silloin näkyä myös rehun hinnassa.
Puheenvuoroissa korostettiin lyhyen jalostusketjun etua. Tukea alueellisen tuotannon kehittämiseksi pohdittiin ja siinä otettiin esiin taas capin periaatteet. Esimerkiksi otettiin malli, jossa soijan tuotanto, jalostus ja käyttö olisivat alueellisia. Viljelijät voisivat valmistaa tai valmistuttaa valkuaisrehuja ja myydä ne alueellisesti lihantuottajille.

Eikö MTK hoksaa että valkuaiskasvia tulee viljellä ensi vuonna? Valtiontaloudelle todellinen noste?

Valkuaisrehun raaka-aineen laatuongelman lisäksi riippuvuus maailmanmarkkinatilanteesta on näkynyt EU-maissa viime vuosina etenkin valkuaiskasvien epävarmana saatavuutena rehuteollisuuden käyttöön. Rehujen koostumusta on tällöin jouduttu vaihtelemaan.
Herneet, pavut ja rehulupiini ovat erittäin hyviä EU:ssa tuotettuja valkuaisrehuraaka-aineita, joilla on korvattu valkuaiskasvien maailmanmarkkinavaje.
                  Tietää ainakin mitä ensi keväänä kylvää ,rypsihän on myös valkuaiskasvi ja bioenergiaa tulee siivellä.

LHP  riista tulee olla Luomua ,,,,,,

Saadaan Luomu peuran /hirven Lihaa,,,,,,,
 

,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,    Å   ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

Valkuaisrehun raaka-aineen laatuongelman lisäksi riippuvuus maailmanmarkkinatilanteesta on näkynyt EU-maissa viime vuosina etenkin valkuaiskasvien epävarmana saatavuutena rehuteollisuuden käyttöön. Rehujen koostumusta on tällöin jouduttu vaihtelemaan.
Herneet, pavut ja rehulupiini ovat erittäin hyviä EU:ssa tuotettuja valkuaisrehuraaka-aineita, joilla on korvattu valkuaiskasvien maailmanmarkkinavaje.
                  Tietää ainakin mitä ensi keväänä kylvää  sillä rypsihän on myös valkuaiskasvi ja bioenergiaa tulee siivellä.

Aikaisemmista  kirjoituksista lueskelin kuinka VALKUAISENVILJELY ei pakota rakentamaan bioetanolitehdasta viljasta vaan puusta /turpeesta ja yhteiskuntajätteistä ?
Biopolttoaineesta lantavoimaloiden rakentamiseen tulee kiinnittää huomioita "edesauttaa" koska tuottavat ilmaista sähköä ja lämpöä  ja pitää saada myös syöttötariffien piiriin.
Hömppäheinä /kesanto /LHP sato tulee voida toimittaa rakennettuihin ja rakennettaviin biolaitoksiin.(ehdoksi ko.kasvien viljelytoimenpiteeksi)

Öljynhinta näyttää kipuavan ylöspäin joten veikkaan että rypsi maksaa 2011 syksyllä 500-600 € /tonnilta .
LHP,kesanto ja hömppäheinä kannattaa kylvää öljy ja valkuaiskasveille?