Kerrotko Adami hieman tuosta kokoviljaherneestä ja perustelut sille miksi nojaat siihen. Itellä kun on hieman huonoja kokemuksia tuosta kokoviljaherneestä ja varsinkin sen väitetystä tuotantovaikustuksesta. Varsinkin tuo kuitu väite haiskahtaa!
No käytön syy on hinta suhteessa tuotantovaikutukseen. Kertakorjuulla kymppitonni kuiva-ainetta hehtaarilta valkuais- ja tärkkelyspitoista rehua. Kuidun määrä riippuu viljan käytöstä, herneessä sitä on vähemmän. Tuotantoa lisäävä vaikutus on kohtuullisen pieni, mutta rehuhyötysuhteeseen vaikutus on positiivinen.
Minkälaisia sun huonot kokemukset on? Mulla ainoa huono kokemus on toistaiseksi liian märkänä korjatusta ja biologisella aineella säilötystä, jossa syntyi sun toisessa topicissa kuvaamas lämpenemisongelma pari vuotta sitten.
Ainut positiivinen kokemus tuli sadon saadon määrästä pienellä lannoitus kululla. Noin 10000 ry/ha. Syksyllä 20 tn/ha paskaa multaimella. Kevät kyntö ja tarttityppeä 20 kg/ha. Kovasti lähti tavaraa. No korjuu ajosilppurilla ja aumaan. Säilyi hyvin hapolla ja turve painona. Korjuu aika oli kauran kokovilja asteella eli kaurat lähes läpi keltaisena.
Hernekaura säilörehun arvot d arvo 63, kuiva-aine 26%, ry 0.83 ja valkuainen 10,2. Myös kuitu oli 40 korvilla. Eli köyhää oli minun tavarat. Silloinen rehu suunnittelija väitti että valkuainen on oikeasti tasolla 16-17. Tuosta resepti käyttöön rinnalla 70-73 säilörehu, rypsi ja ohra kaura säilörehu. Ei sitten pelannut ei ollenkaan. Lehmien syönti kyllä lisääntyi, maito tippui 24 kg/vrk. Tiinehtyvyys taso laski alle puoleen, kiima hoidot lisääntyi+muut. Suunnittelija vänkäsi vaan vastaan että odota vielä pari viikkoa ja maito nousee. No ei noussu. Suunnitelija vaihtoon ja hernekaurat nuorkarjan syöttöön. Maito nousi 33 kg/vrk. Perusteluni sille että homma ei toimi, on yksinkertaisesti se että massaa tulee paljon, mutta eväs on oikeasti niin köyhää. Ja maittamatonta. Tuona aikana myös puhkesi se sorkkatulehdus epidemia. Hernekaurasäilis voi olla hyvä ratkaisu jos säilörehua ei ole tarjolla, mutta väkirehujen käyttö lisääntyy huomattavasti. Tämä siis samaan tulokseen pääsemiseen. Mutta todennäköisesti tällä saadaan erinäisiä ruokinta peräisiä ongelmia aikaiseksi. Itse suosin nyt sellaista suunnitelmaa että säilörehu on noin 67-68. Valkuainen saa olla alhainenki, koska rehunsyönti kyky on huomattavasti parempi. Eläimet liikkuu ja syö. Olkea käytän sen verran että rehumassa viipyy eläimessä hieman pitempään ja tämän säätö näkyy lannan värissä.
