Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 05.02.08 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: lope - 05.02.08 - klo:21:15

Tyytymättömiä karuselliaseman käyttäjiä maailmasta ei löydy.

Ei vai?   

Voit kertoa puhelinnumeron.

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 05.02.08 - klo:22:53

Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 05.02.08 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: lope - 05.02.08 - klo:21:15

Tyytymättömiä karuselliaseman käyttäjiä maailmasta ei löydy.

Ei vai?   

Voit kertoa puhelinnumeron.

118

No nythän on niin että viel tähän saakka en ole kenenkään asemalypsystä robottiin siirtyneen kuullut valintaansa haukkuneen. Päinvastoin.
Sit toi kokoluokka joka tuntui olevan se 6- 8kyt lehmää on todellakin juuri kuin tehty robotille. Koska näin on niin en ymmärrä, miksi uuden rakentaja ei tutustuisi tähän lypsytyyppiin juurtajaksain. Näin toimin ite aikanani, ja en oo viel valintaani katunu. Nää automaattisen lypsyn vastustajat vaikuttaa tässä keskustelussa jotenkin katkerilta...

No minä ainakin tiedän loppuunpalaneita robottimiehiä ja emäntiä jotka sanoo "jos vain saisin aseman takaisin".

Minulle on ihan sama mihinkä kukin päätyy, jokainen saa toki valita narunsa itse. Mutta robttimarkkinointi on yleensä ottaen aika päällekäypää ja perustelut arveluttavia. Onko se sitten mukavampi olla kaulaansa myöten paskassa jos saa siihen houkuteltua muitakin?

Maatalouden pitäisi minusta olla liiketoimintaa ja ratkaisut pitäisi tehdä järki eikä tunnesyin. Kuka sanoo että 60-80 lehmää on riittävä määrä? Pitäisi osata katsoa pitemmälle eteensä kuin viiden vuoden päähän. Minun kokemuksen mukaan 3 vuoden kuluttua investoinnista aletaan miettiä laajennusta, tai sanotaan että sama olisi ollut tehdä samalla isompi. Jos on päädytty tehokkaaseen lypsyasemaan tarvitsee vain jatkaa hallia. Robo miehillä on taas edessä investointi lypsimiin.

Ja se on ihmetyttänyt että jos robottinavetassa on niin helppoa, miksi, OI MIKSI, monet yhden robotin tilat tuntuvat hakevan työvoimaa navettaan?

Kai siinä robotissakin jotain hyvää on, mutta ei tule nyt mieleen...

palataampa roboista...
Mitäpä kokemuksia ns.swingover-lypsyasemista ?

awalle; 60 - 80 lehmän lypsyasemalla vertailu tandemin ja kalanruodon välillä onkin mielenkiintoista. Takaalypsy ja swingower jäänevät pois tuon kokoluokan navetassa. Itse olen lypsänyt vähän kalanruodolla, tandemilla enemmän. Lypsyergonomia on tandemilla huomattavasti parempi kuin kalanruodolla. Tandem taitaa vaan olla "pienempien" karjojen asema. Olisiko joku 60-70 lehmää maksimi, jonka tandemilla "viitsii" lypsää. Kokoomatilaa kumpikaan asematyyppi ei tarvitse, jos käytävätiloja pystytään hyödyntämään.

Edellisissä keskusteluissa on otettu esille vertailu aseman ja robon välillä. Ja tuotu hyvin esille lypsytyön kuormittavuus. Sinulle awa haluan sanoa, että nuorena jaksaa... Mutta selvitäpä ennen kuin teet päätöksen lypsytavasta, löytyykö Suomenmaasta montakaan täysin tervettä ja "väsymätöntä" lypsäjää, jolla olisi esim. kymmenen vuoden lypsykokemus 60-80 lehmän lypsyasematyöskentelystä. Ranteet ja hartiat joutuvat lujille. Yksi näkökohta jota edelliset kirjoittajat eivät ole tuoneet esille, on karjanhoitajien altistus karjaepiteelille lypsytyön aikana. Itse olen valmis "uhraamaan" euroja omaan terveyteen ja työkyvyn säilymiseen.

Sherkin kirjoittelussa on totta ainakin toinen puoli. Robosta on muutamat luopuneet ja siirtyneet takaisin asemalypsyyn. Täss muutama syy:

- Kaksikertaa päivässä tapahtuvaan lypsyyn verrattuna robo sitoo työvoimaa tilan lähelle huomattavasti enemmän. Jonkinlainen varautuminen häiriöihin on pakollista. Meillä varallaolo hoituu omalla väellä ja kahdella naapurilla. Joku on aina enintään tunnin päässä navetasta. Työkustannusta tästä ei kuitenkaan tule, kun varallaolo hoituu muun työn ohessa.
- Tietotekniikka ei sovellu vielä kaikille maanviljelijöille. Robo pukkaa eläimistä valtavasti dataa, ja siitä on osattava nopeasti lukea oleellinen. Lypsyasema lypsäjä katselee samaa tietoa lehmien perseestä ja ulkomuodosta ja kopeloi utareista.
- Robon häiriöt ovat usein samoja kuin tietokonekoneissa. Tietotekniikan ja sen toiminna tunteminen on pitemmän päälle välttämätöntä. Monet inhoaa tätä.

Kannattavuudessa navetoiden välillä ei ole suurta eroa, lypsi siellä mikä tahansa. Tällä valinnalla ei tehdä konkurssia tai miljonääriä valitsi kummin tahansa.  Meidän kannattavuuskirjanpidon ja työaikaseurannan mukaan robon suurempi investointikulu on maksettu korkoineen takaisin vajaassa neljässä vuodessa. Työaika lyheni enemmän mitä ennakkolaskelmissa odotettiin. Ja aikalailla samaan kuoletusaikaan pääsin Shrekin esimerkin 200 lehmän navetan kohdalla.

Swing-over tyypin kalanruoto asema toimii loistavasti. Varsin tyytyväisiä oltiin sen kustannustehokkuuteen.
 
Tuosta terveydestä vielä, nivel vaivat ei ole ainuita. Meillä hartia ym vaivoja suuremmat vaivat tulivat iho-ongelmista. Jatkuva kosteus-lika-eläinpöly aiheutti yliherkkyyttä. Lika ja vesi roiskuu ja pää ja kädet aina kiinni eläimen kyljessä.

oletko Tarmo sitä mieltä, että 2x5 kalaruoto swing-overilla yksin lypsäen viksumpaa, kun 2x5 norm.asema. En nyt puhu kustannuksista pelkästään. Oliko teillä AL:n asema ?

- Tietotekniikka ei sovellu vielä kaikille maanviljelijöille. Robo pukkaa eläimistä valtavasti dataa, ja siitä on osattava nopeasti lukea oleellinen. Lypsyasema lypsäjä katselee samaa tietoa lehmien perseestä ja ulkomuodosta ja kopeloi utareista.
- Robon häiriöt ovat usein samoja kuin tietokonekoneissa. Tietotekniikan ja sen toiminna tunteminen on pitemmän päälle välttämätöntä. Monet inhoaa tätä.

Yhtälailla lypsyasemiin on tarjolla tietotekniikkaa kuin roboteihin. Joissain asioissa robottimiesten kiusaksi jopa kehittyneempiä ominaisuuksia. Niin joo mutta nehän olivatkin niitä robofanien mainostamia ylimääräisiä härpäkkeitä.. 


Mutta jos palataan takaisin vastaamaan awaa henkilökohtaisesti hyödyttäviin kysymyksiin ilman että yritetään käännyttää uskoon..

Swingoveria ei varmasti kovin montaakaan Suomesta löydy. Takaalypsyasema tai kalanruoto nopealla poistumisella jos rakennuksen sijoittelussa on mahdollista. Nopean poistumisen automaattinen erottelu on vaikeampi toteuttaa. Kalanruodossa ja tandemissa helppo ilman ylimääräistä tilanmenekkiä. Jos suunnitelmissa laajentaa tuosta suunnitellusta määrästä, kannattaa kokoomatilaa tuoda aseman lattian tasolla muutaman lisäpaikan verran asemasta taaksepäin jolloin tarvitsee vain jatkaa lypsymonttua ja lisätä muutama lypsypaikka. Jos suunnitelmissa on päästä pitkälle sadan jälkeen, kannattaa asema suunnitella niin että se on räjäytettävissä pois ja muutettavissa parsipaikoiksi ja rakennuksen kylkeen siipi karusellille ja toinen rakennus viereen. Karuselli on hinnaltaan 1,2-2,3 robotin hintaa ja tehoiltaan sellaista luokkaa että ei tarvitse murehtia onko kotiin lypsyn välillä tunnin ajomatka.

joo eli meillä on spv tässä piakkoin tulossa ja tällä hetkellä vanhassa parsinavetassa mötköttää noin 40lypsävää + nuorkarja päälle. Nuoria ollaan me jatkajat vielä ja monien kysymyksien ääressä, mutta fakta on se että uusi navetta pitää pistää melkein samantien alulle. vanhaa navettaa on paljon arvuuteltu vaikka kenellä ja tuomio on aika julma, kannattaa rakentaa uusi, korjata voi vanhaa, mutta se ei kannata kun joka kohdasta kinnaa kiinni. lehmät on kasvanu ohi navetasta  
robottia on mietitty paljonkin, mutta se ei tunnu meidän vaihtoehdolta, viisasta se tietty varmaan olis jo sen takia että meillä on pieniä lapsia jotka aiotaan jatkossakin kotona hoitaa (lähistöllä ei ole ketään joka muksuja katsoisi, edes silloin tällöin) ja iso tekijä sekin että miehellä on nuorena todettu lehmänpölyallergia.
robo ei vaan silti tunnu meidän ratkaisulta, paljon on robo tiloja kierrelty ja hölmöjäkin kyselty, mutta ei se vaan vakuuta meitä. ollaan sellaisia työmyyriä ja halutaan tehdä käsillä.  eihän se lypsytyö pitemmän päälle ole kenenkään fysiikalle kauheen hyväksi, mutta meille se lypsyasemalla lypsäminen on parressa kyykkimisen sijaan kyllä jo juhlaa.

oletko Tarmo sitä mieltä, että 2x5 kalaruoto swing-overilla yksin lypsäen viksumpaa, kun 2x5 norm.asema. En nyt puhu kustannuksista pelkästään. Oliko teillä AL:n asema ?

Yksin lypsäessä swing-over tyypillä päästään aika lähelle tehokkuudessa perinteistä kaksipuoleista kalanruotoa. Erityisen hitaat lehmät haittaa enemmän, kun viivästys näkyy sitten myös toisella puolella asemaa. Kalanruodossa pystyy takaapäinkin kaverin lypsimillä lehmän lypsää, ja tällä korjaamaan hitaiden aiheuttamaa vaivaa. Periaate on kun toinen puoli asemasta vaihtaa , niin toista puolta lypsetään. Aiemmin jo sanoin, että parhaimmillaan meidän 2x5 kalanruoto asemassa, viidellä lypsy-yksikökkä, lypsettiin yksin 40 lehmää tunnissa.

 Asema oli Delaval Arc-irroittimilla, ja lypsimet Sac. Päätelaite ja tyhjöpumppu olivat 80-luvulta, ja niiden teho ei yli viiteen lypsy-yksikköön olisi riittänyt.   

Menneisyydenkaipuu: Lypsyasemiin ja myös roboihin myyjät myy mielellään varusteita. Jos asema varustetaan samalla tietotekniikalla , mitä robo on vakiona, aseman hinta nousee lypsytehoa kohti lähelle robon hintaa. Kustannusetu kärsii. Karusellista ei minulla ole mitään kokemusta ja eikä  omia mittauksia, mutta oletan että se on suuremmissa yli 300 lehmän navetoissa varsin kilpailukykyinen. 

Miettisin tarkkaan yksikön sijainnin. Uusi kauemmas asutuksesta, mielellään peltojen keskelle.

Mulla on juuri tuollainen 40 lehmän parsinavetta, eikä sitä enää uuden rakentamisen jälkeen käytetä eläintilana. Suosittelen samaa.

Miettikää vielä tarkkaan liikenne, myös se tuleva laajentuminen huomioiden. Suunnitelkaa seinien ulkopuoli tontilla tarkkaan!!!

Lypsyasemasta vielä. Kalanruoto varusteltuna on tällä hetkellä ehkä se paras ergonomian kannalta. Lypsyteho on takaalypsyasemalla ehkä korkeampi, koska askelia tulee vähemmän. Vie myös vähemmän tilaa. Odotusalueelle pitää sopia vähintään 3-4 asemallista, ajolaite on tarpeen. Muuten päädytään herkästi tanskalaiseen "tehokkuuteen"... Karuselli on myös hyvä vaihtoehto, tosin alle 20-paikkaista ei kannata harkita. Ergonomian kannalta ehkäpä hankalin, koska työ tehdään käytännössä yhdessä pisteessä seisten.

Lisätietoja saa yv:llä

Aikoinaan 8 vuotta sitten pähkäiltiin tavallista kalanruotoa 2*5 ja Sving overia 2*7. Monien lähteiden mukaan Sving overin lypsyteho on 70% tavallisesta, jotenka noiden tehon pitäisi olla suunnilleen sama. Hinta oli myös suunnilleen sama. 2*5 jatkaminen 2*7 tulee jälkeenpäin halvemmaksi kuin muuttaa sving over tavalliseksi. Pelkäsin myöskin sekoavani roikkuviin letkuihin.
Meidän lypsyasema on ilman turhia härpäkkeitä. Irroittimet on ja elektroninen maidonmittaus. Mittalypsyssä kerätään maitomäärät näytöltä paperille. Maitomäärän näkyminen helpottaa myöskin lehmien mahdollisten ongelmien havaitsemista. Samantyylisen tekisin varmaankin nyttenkin.

awalle; allergiaperheessä kasvaneena voin sanoa sinulle ihan suoraan ja kaunistelematta; jos miehelläsi on lehmänpölyallergia, onhan hän hankkinut jo raitisilmakypärän? Ja joka tapauksessa, olethan varautunut lypsämään lehmät itse, jos miehesi allergia pahenee?