Tuossa toukoja tehdessä juolaisella lohkolla mietiskelin.

Muokkaus- ja kylvökoneiden kehitys on ollut juolan kannalta loistoaan vailla olevaa voittokulkua. Vanhat miehet kertovat, ettei juolaa ennen ollut. Uskon, että muistavat osin väärin. Tuskin kukaan enää muistaa Karjalassakaan olleen hyttysiä tai paarmoja.  Mutta...

Varpajyrien varassa kulkeva äes. Nostaa juuria ylös, mutta saattaa ne välittömästi takaisin tiiviisti maahan. Jos kosteutta riittää, niin hyvin taas kasvaa.

Pystypiikki joustopiikkiäkeessä. Pitää juolavehnän juuret maassa ja levittää niitä maan sisällä. Ei nosta niitä kuivumaan.

Takapyöräkylvökone kuten varpajyrä-äes.

Kiekkomuokkain (Carrier tms.) leikkaa juuret palasiksi, levittää ja tiivistää takaisin maahan. Uskoakseni todellinen juolan monistuskone, vaikka tästä ei olekaan minulla omia kokemuksia.

Sitten keksitään erikseen kone, joka nostaa juuria ylös (Kwik-up) 

No eikös konevalmistajien tarkoitus olekin valmistaa koneita MYYNTIIN!  Sitä tehdään mitä ostajat ostaa.
Eihän koneita saa eikä voi tehdä kerralla valmiiksi, mitä sitten tehdään jos kerralla saadaan täydellinen kone, pitää sitä olla kehitysmahdollisuuksia ja markkinointikikkoja tulevaisuuteenkin...

Kyllä Hankmo oli paha vehje aikoinaan. Pätkii juuret ja multaa ne. TÄrkein muutos on ollut kynnön väheneminen. Ei taida kukaan kiistää että hyvä kyntö pitää juolavehnää kurissa. Glyfosaatti oli joskus 70-luvulla niin hinnoissaan ettei sitä voinut rutiinina joka paikkaan suihkia. Toisaalta oli Amitrol, jonka hinnasta en tiedä.

Kokeilin joskus vanhalla Viconin heinänharhottimella nostella juuria karheelle. Äestyksen jälkeen siis. Täytyy sanoa että kyllä onnistui, juuret olisi voinut vaikka paalata pois. Nykyään on myytävänä ihan samaan ideaan perustuva karhotin, rohkaisen kokeilemaan  

Veitsiteräinen nostaa juuret aika hyvin kuivumaan jos ajaa hitaasti ja terät ovat tylsät. Nopea ajo ja terävät terät antavat negatiivisen efektin.. Näin siis erittäin kevyellä hiekkamaalla.

Kronoksen lapiorullaäes oli kans melkoinen juolan juurien kerääjä ja pilkkoja. Puukon kanssa tuli vankilassa muutamaan kertaan se putsattua. Itseni oon antanu ymmärtää luomumiesten toimesta, että juolavehnän juuri kuolee, jos joutuu auringonvalon kanssa tekemisiin. Maassa oleva kosteus ei sitä pelasta. Tähän kait perustuu myös kwik-up yms koneiden käyttö. Väittäisin, että glyfosaatti ei tapa juolavehnää niin hyvin kuin luvataan tai sitten isännät laistaa käyttömääristä.

Kaikenlasesta kevytmuokkauksesta juolavehnä tykkää. Syyskyntö ja sitä edeltävä sänkimuokaus on helpoin tapa pitää juolavehnä kurissa ilman kemikaaleja.
Mutta kauppiaat vaan taputtavat karvasia käsiään, kun isännät vaihtavat muutaman vuoden välein muokkaushärpäkettään ja sitten myydään jäsenetuhintaan glyfosaattia. Odottelen vain kauhulla päovää, kun huomataan tuon Monsanton tuotteen todelliset vaikutukset niin luontoon kuin ihmisiinkin.

Kronoksen lapiorullaäes oli kans melkoinen juolan juurien kerääjä ja pilkkoja. Puukon kanssa tuli vankilassa muutamaan kertaan se putsattua. Itseni oon antanu ymmärtää luomumiesten toimesta, että juolavehnän juuri kuolee, jos joutuu auringonvalon kanssa tekemisiin. Maassa oleva kosteus ei sitä pelasta. Tähän kait perustuu myös kwik-up yms koneiden käyttö. Väittäisin, että glyfosaatti ei tapa juolavehnää niin hyvin kuin luvataan tai sitten isännät laistaa käyttömääristä.

Yksi syy on että paljon mennään muokkaamaan liian pian ruiskutuksen jälkeen, käyttöohjeissa sanotaan että teho alkaa näkyä 2 viikon kuluttua ruiskutuksesta ja maan voi kyntää 2-4 viikon kuluttua.

Käytännössä syksyisessä sänkiruiskutuksessa olen huomannut että tahtoo olla tuo neljä viikkoa minimi kun haetaan kunnollista tehoa.

Ja silloin yleensä painaa jo talvi lujaa päälle.. Varsinkin kun nykyisin viljellään aina vaan myöhäisempiä lajikkeita. Eli houkutus on suuri muokata kun kasvuston väri alkaa muuttumaan..

Niin tai näin niin rounduppi pitää juolavehnän kurissa.

Kronoksen lapiorullaäes oli kans melkoinen juolan juurien kerääjä ja pilkkoja. Puukon kanssa tuli vankilassa muutamaan kertaan se putsattua. Itseni oon antanu ymmärtää luomumiesten toimesta, että juolavehnän juuri kuolee, jos joutuu auringonvalon kanssa tekemisiin. Maassa oleva kosteus ei sitä pelasta. Tähän kait perustuu myös kwik-up yms koneiden käyttö. Väittäisin, että glyfosaatti ei tapa juolavehnää niin hyvin kuin luvataan tai sitten isännät laistaa käyttömääristä.

Karua juttua. Puukon kanssa vankilassa on tullut heiluttua 

Väittäisin, että glyfosaatti ei tapa juolavehnää niin hyvin kuin luvataan tai sitten isännät laistaa käyttömääristä.

Olisko valmistajalle edullista suositella sellaista käyttömäärää, että yhden ruiskutuksen jälkeen ei enää tarvitsisi ruiskuttaa?
Vastaus: Suositellaan sellaisia käyttömääriä, että juola näyttää tokenevan, mutta juroo vain vuoden ja nostaa sitten taas päätään-> Saadaan myydä taas uusi satsi aineita, ja sanotaan vaan että kas kun sinä ja sinä vuonna oli niin epäsuotuisat olosuhteet.
Olisko ratkaisu laittaa reilusti aineita, ja tappaa se juola kerralla. No silloinhan ei kauppa ja kemianteollisuus tee tulosta, mutta isäntä kyllä, ja sehän ei ole markkinayhteiskunnan yleinen etu.

Tämä pohdittavaksi!
Itse olen käyttänyt tähän asti suositeltuja käyttömääriä, eli ei ole kokemuksia terästetystä käytöstä. Sen sijaan eräs isäntä kertoi huuhdelleensa syksyn juolaruiskutuksiin mm. primus purkit glyfosaatin sekaan, ja jälki oli kuin kuivinta aroa sen jälkeen, eli kaikki kuoli ja lopullisesti...

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 26.05.10 - klo:14:37

Väittäisin, että glyfosaatti ei tapa juolavehnää niin hyvin kuin luvataan tai sitten isännät laistaa käyttömääristä.

Olisko valmistajalle edullista suositella sellaista käyttömäärää, että yhden ruiskutuksen jälkeen ei enää tarvitsisi ruiskuttaa?
Vastaus: Suositellaan sellaisia käyttömääriä, että juola näyttää tokenevan, mutta juroo vain vuoden ja nostaa sitten taas päätään-> Saadaan myydä taas uusi satsi aineita, ja sanotaan vaan että kas kun sinä ja sinä vuonna oli niin epäsuotuisat olosuhteet.
Olisko ratkaisu laittaa reilusti aineita, ja tappaa se juola kerralla. No silloinhan ei kauppa ja kemianteollisuus tee tulosta, mutta isäntä kyllä, ja sehän ei ole markkinayhteiskunnan yleinen etu.

Tämä pohdittavaksi!
Itse olen käyttänyt tähän asti suositeltuja käyttömääriä, eli ei ole kokemuksia terästetystä käytöstä. Sen sijaan eräs isäntä kertoi huuhdelleensa syksyn juolaruiskutuksiin mm. primus purkit glyfosaatin sekaan, ja jälki oli kuin kuivinta aroa sen jälkeen, eli kaikki kuoli ja lopullisesti...

Ruiskutus syksyllä, normaali 4 l/ha. Jätetään sängelle yli talven.

Tällä metodilla syys-lokakuun vaihteessa viime vuonna käsitelty ala on nyt puhdas. Vain pahimmasta pesäkkeestä työntää muutamaa laihaa juurta: mutta ainehan tehoaakin vain yksilöihin joissa on käsittely hetkellä vihreitä lehtiä. Aineena oli Glyfokem 360 kasvinsuojelu.fi:stä.

Keväällä äestys ja kylvö.

Hankmokin pätki juu, mutta Isän mukaan juolavehnästä tuli ongelma 70 luvulla, kun ei enää laidunnettu lehmiä eikä viljety heinää ja ostettiin joustopiikkiäes, joka kuljetti juolatuppaat reunoilta pitkin peltoa.
Kyllä 21 vuoden luomuviljelykokemuksella sanoisin että syyskyntö, hyvissä olosuhteissa,täsmälleen oikein säädetyillä auroilla joissa on kuorimet. Mitä " puhtaampi" kyntöjälki, sen parempi.
Muokkauskoneessa mielellään hanhenjalkaterät, jotka leikkaavat juuret irti ja nostavat pintaan kuivumaan. Tästä syystä on suunnittelupöydällä on tasausäes, jossa on matalat hanhenjalkaterät.
Ja yöllä reppuruisku.
Niillä lähtee juola kuin paska junttilan tuvan seinästä!

Tuossa toukoja tehdessä juolaisella lohkolla mietiskelin.

Muokkaus- ja kylvökoneiden kehitys on ollut juolan kannalta loistoaan vailla olevaa voittokulkua. Vanhat miehet kertovat, ettei juolaa ennen ollut. Uskon, että muistavat osin väärin. Tuskin kukaan enää muistaa Karjalassakaan olleen hyttysiä tai paarmoja.  Mutta...

Varpajyrien varassa kulkeva äes. Nostaa juuria ylös, mutta saattaa ne välittömästi takaisin tiiviisti maahan. Jos kosteutta riittää, niin hyvin taas kasvaa.

Pystypiikki joustopiikkiäkeessä. Pitää juolavehnän juuret maassa ja levittää niitä maan sisällä. Ei nosta niitä kuivumaan.

Takapyöräkylvökone kuten varpajyrä-äes.

Kiekkomuokkain (Carrier tms.) leikkaa juuret palasiksi, levittää ja tiivistää takaisin maahan. Uskoakseni todellinen juolan monistuskone, vaikka tästä ei olekaan minulla omia kokemuksia.

Sitten keksitään erikseen kone, joka nostaa juuria ylös (Kwik-up) 

 Juolan juuren pätkä jaksaa kasvaa oman mittansa verran ylöspäin, pittää mullata tarkasti....muttamutta; kokonaisuuden hallinta juola-taistelussa tärkeetä, mikään yksittäinen värpäke ei vie tuhoon, eikä myöskään aituutta anna.
 Väsytys muokkaus kompensaatiopisteessä, pintaan kuivamaan aurinkoisemmalla kelillä, sekä väsyneiden/kuivaneiden juurien multaus >10cm, että reippaalla siemenmäärällä viljelykasvi kasvuun niin ainakin 98% hommista on tehty niinkuin säädetty on.

Väittäisin, että glyfosaatti ei tapa juolavehnää niin hyvin kuin luvataan tai sitten isännät laistaa käyttömääristä.

Useimmiten joutuu laistamaan ruiskutusolosuhteista - ruiskutusaikaan on liian kylmää ja märkää ja pimeää ettei juolavehnä kasva eikä aine siirry niinkuin pitäisi. Ja sitten vielä muokataan turhan kiireellä. Aivan hukkaan menee kalliit aineet moisessa.

Ja minimimäärä riittää kyllä HYVISSÄ olosuhteissa. Lopullinen päätös siitä kannattaako ruiskuttaa ollenkaan, ja jos niin millä määrillä jää käyttäjälle.

Jotan glyfosaattiavalmistajien salaliittoa on tieytysti mukava syytellä jos tyhmyysjalostetun maajussin järki ja kokemus eivät oikean arvion tekemiseen riitä.

Juolainen pelto vehnälle ja siihen reipas tujaus monitoria tai broadwayta kasvukaudella. Puidessa oljet pitkäksi+paaliin ja mettänreunaan. Sitten TÄYDELLÄ annoksella glyfoa perään niin ei tarvi muutamaan vuoteen juolasta kattella.