Lainaus käyttäjältä: lavali - 11.05.10 - klo:08:49

ajaa runnin höylä äkeellä, tasaa ja muokkaa kerralla kylyvökuntoon...

-> mutta ei estä pellon kuivumista, eli ei ole pinta- eli tasausäes.

mutta onha siinä se lataraspi takana, jättää sileän pinnan estäen kuivumista?

Niin on mutta se eisaa muokata maata syvemmältä jotta kosteus säilyy hetki pinnan alapuolella. Tasausäestys on miellettävä oikein jotta siitä saadaan se hyöty irti mitä sillä on tarkoitus saada aikaan. Kuten aikaisemmin kirjoitin ollaan auttamatta myöhässä jos pellolle mennään siinävaiheessa kun jo voisi äestää normaalilla äkeellä.
Silloin jo haluaa vain pellon pinnan tasaiseksi voi tietysti käyttää tasausäestä siihenkin
jos se saa enää mitään irti.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 11.05.10 - klo:12:40

Lainaus käyttäjältä: lavali - 11.05.10 - klo:08:49

ajaa runnin höylä äkeellä, tasaa ja muokkaa kerralla kylyvökuntoon...

-> mutta ei estä pellon kuivumista, eli ei ole pinta- eli tasausäes.

mutta onha siinä se lataraspi takana, jättää sileän pinnan estäen kuivumista?

Juu, tuo Runnin vekotin on ihan hyvä joissakin oloissa. Mutta ei sillä estetä kuivumista. Hyvä sillä on tasoittaa. Aika kapea vaan.

Karjankasvattaja, totta kyllä, tasausäestys on miellettävä oikein jotta siitä saadaan täysi hyöty ja se täytyy tehdä myös oikea-aikaisesti. Eri maalajeilla ja eri kynnöksillä se tarve vaihtelee ja tapa joka jossakin toimii ei välttämättä toimi samoin toisella maalajilla. Äkeen käyttäminen tasaukseen ei tarkoita sitä että sillä äkeellä äestetään liian syvältä, siinä nykyaikaisessa äkeesä kun on ihan se syvyyssäätö. Ei se ole äestämistä jos äkeellä oikea-aikaisesti tasaa pellon latoja apuna käyttäen ja tästä on ainakin henkilökohtaisesti hyvät kokemukset. Toki tämä kinaaminen onko äes tasaukseen sopiva vai ei on aika turhaa, se kun on tapauskohtaista mutta nykyaikaisella äkeelä on mahdollista tehdä myös hyvälaatuinen tasaus ja se kai oli alkujaan se kysymys.

Jep tavallisessa äkeessä on syvyys säätö mut ei oo painon säätöö eli painaa liikaa kun pitää ainakin näil minuutti savilla olla aikaisin liikkeellä ja jos painaa liikaa niin silloin tallataan pelto pilalle.

Saahan sitä syvyyttä säädettyä nostolaitteilla ja painatus siten vähenee, kätevää oli rullailla Fergun säätöpyörää maalajin vaihtuessa sen verran että sai renkaan jäljet piiloon

Kolmitonniset toi tekniikan maailmaan!!

jos savimaalla tarttet painoa lisää olet auttamatta myöhässä.
Sinne pellolle pitää mennä ajoissa jotta saadaan se hyöty mitä sillä haetaan
Aikanaan tasausäestyksen laanseerannut Matti Sampo ajoi 35 ferkulla.
Tasaus äestyksen jälkeen mennään lohkokerralla "aukasemaan" tavallisella äkeellä pelto kuivumaan siinä tahdissa kun kylvömies kerkiää eli näin saadaan peliaikaa oikea-aikaiseen kylvöön eikä tartte olla kylän suurin kylvökone jotta saa hommat tehtyä.

Tuo nyt oli aika utopistista ajattelua.

Siinä oon samaa mieltä, jotta tasausäkehellä ajetahan kuivimmat paikat huomattavasti (jopa 2 viikkoa) ennen varsinaasta kylvömuokkausta, ja estetään näin ollen veden kapillaarinen nousu. Se tapahtuu tietenkin ohuella muokatulla kerroksella, joka ei johda muun kyntökerroksen kosteutta pintaan. Mutta tuo tasausäkeen pystyminen ei oo kyllä ajankohtakysymys. Ensiksikään tietyillä maalajeilla ei markkinoiden kevyimmillä tasausäkeillä saa mihinkään ajankohtaan pintaa rikki. Ja minä sentäs teen tasausäestyksen useen heti kun koko kyntökerros on riittävät kuivaa, eli maa ei muovaudu. Maanäytekairalla tuo on helppoa tutkia. Jos sinnä vähänkään ennemmin menöö, on seuraava kasvukausi munattu ennen ku se pääsi alakamahankaan.

Vielä tuohon Matti Sampon esimerkkihin... ei se veturin ja äkeen suhde kaukana siitä oo mullakaan. MF35 painaa karkiasti 1500kg, mun veturi etukuormaajan kans 3 kertaa enemmän eli 4500kg. Matti Sampon vetämä äes oli varmahan alle 3 metrinen, mulla 10 metrinen, eli yli kolme kertaa leviämpi. Mutta äkehellä metripainoa on eherottomasti esikuvaansa enemmän, ja voin omasta kokemuksesta sanoa jotta tämä kolmas ja painavin äes on täysin omaa luokkaansa kahteen aikaasempahan verrattuna. Enkä puhu vain pinnan tasauksesta (sekin on tärkiää), vaan kosteuserojen tasauksesta. Mun mielestä niillä on aika suuri yhteys itse asias toisiinsa. Kynnös josta erottaa kyntöviilut, on aika huono lähtökohta, koska kosteus vaihtelee pinnan muotojen mukaan. Mutta kun pinnan muodot tasausäestyksellä tasoottaa, mukautuvat maaperän kosteusolotkin sopivasti paremmiksi varsinaiseen kylvömuokkaukseen mennes,

Viisasta puhetta pohojalaaselta ,kuinka syvällä kostea maa saa tulla vastaan kun starttaat tasausäkeen kans?

Hitsailin tänään 8 metriä ratakiskoa vanhan Potilan tasurin päälle. Nyt toimii 

Viisasta puhetta pohojalaaselta ,kuinka syvällä kostea maa saa tulla vastaan kun starttaat tasausäkeen kans?

Maanäytekairalla kun pökkää muutaman sentin kyntökerroksen alapuolelle, niin siinä haarukas mun näkemyksen mukahan on aina märin kerros. Märintähän on sillä kohtaa mistä routa viimmeeseksi sulaa, sen ylä- ja alapuolella on kuivempaa. Enkä varsinaasesti oo pelkkää märkyyttä arvostellu, vaan sitä jotta maa ei muovaudu, paitsi että käsikädeshän nuo kaksi asiaa menevät. Ja vaikka muovautuukin, niin jos se heti hiukan puristettaes murustuu niin ajankohta on tosi likillä oikiaa. Kyllähän raktorin tiivistysvaikutus kuitenkin ulottuu syvemmälle, mutta muovautuvan maan yli jos ajetahan niin ajattelisin jotta silloon niitä vahinkoja tuloo. Yllättävän suurta heittoa on eri vuosina siinä miltä pintamaa vaikuttaa ja mitä alapuolella on. Joskus kosteahkon pintamaan alla on hyvin kuivaa, joskus taas pari viikkoa harmaan kynnöksen pinnan alla on ihan puuroa.

Mulla on mielenkiintoonen kuvasarja keltatuleentuneesta ohrakasvustosta, johona näkyy laiskana kasvustona MF 35X:n jäljet pellolla olevalle säätökaivolle ja takaisin. Tämä käväisy oli noin 10 päivää ennen lohkon kylvämistä, monilla naapurilohkoilla oli täys rähinä silloonkin päällä. Eli ei ne akselipainotkaan aina kaikkia ratkaase, jos väärällä hetkellä ollahan liikentees niin kaikki on liikaa.

Kylvöt tuli päätinkihin viime perjantaina. Tämä (meillä) uus Herkules oli kyllä tosi kova kones. Sivulohkojen pyörien kantavuus oli pehmeimmillä mailla rajamailla. Tämä on vanhempaa mallia pienemmällä pyörällä, joten pitääs joko pyörää suurentaa tai siirtää sivulohkojen pyörät ihan lohkojen päihin.

Hitsailin tänään 8 metriä ratakiskoa vanhan Potilan tasurin päälle. Nyt toimii 

 Tuollaiset korjaukset kannattaa tehdä paalinarulla ja mielellään käytetyllä paalinarulla.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 15.05.10 - klo:21:52

Hitsailin tänään 8 metriä ratakiskoa vanhan Potilan tasurin päälle. Nyt toimii 

 Tuollaiset korjaukset kannattaa tehdä paalinarulla ja mielellään käytetyllä paalinarulla.

Juu! Nykyään joutuu punomaan paalausverkoista köysiä joilla voi sitoa vaikka mitä. Niistä saa hyviä kuormansidontaliinoja, puukolla poikki vaan.

En vetänyt noita kiinni kuin pisteillä. 1,5 puikkoa taisi mennä  Luotan siihen että maan vetovoima voittaa edelleen kuun vetovoiman ja kiskot pysyvät paikallaan. Ja jos äkeeseen tulee joku routavaurio niin -> VR joutuu maksamaan kaikki viivästykset ja korjaukset