Lainaus käyttäjältä: MRP - 01.04.10 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.04.10 - klo:11:57

Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona.

Lainaus käyttäjältä: MRP - 01.04.10 - klo:12:23

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä kirja ja millä sivulla? Olen nimittäin itsekin lukenut ne kaikki ja ei nyt heti muistu mieleen.

No nyt selkisi mitä tällä tarkoitettiin. Kyse on uudesta 2010 vuosikirjasta, jossa oli Faban Kaisa Sirkon artikkeli aiheesta. Siinä nimenomaan kerrottiin sukusiitoksen vaaroista.
Yhdistyksemme vuosikirjoissa käsitellään hyvinkin laajasti erilaisia aiheita, koska yhdistys tekee työtä jäsenistön osaamisen ja tiedon lisäämiseksi. Sitä ei siis julkaistu siksi, että sille olisi joku erityinen tarve, vaan ihan yleisen tiedon lisäämiseksi.

Mikäli pieni mainos sallitaan, niin kirjan saa yhdistyksen sivuilta. Mukavaa luettavaa muidenkin rotujen kasvattajille.

Joo, luin itsekkin jutun nyt huolella ja vaaroista siinä varoitettiin. Sorry jos väitin muuta. Mutta kirjassa oli kuva sukusiitetystä, en tiedä oliko tuo otettu Suomessa.

"Eläin jalostuksessa meidän on tiedettävä, mitä haluamme. Sisäsiitos on kuin partaveitsi apinan kädessä, mutta se tuottaa hyvän tuloksen kun jälkeläiskarsinta on oikea. Sisäsiitos ja linjasiitos eroavat toisistaan vain asteissa. mikäli tulos ei tyydytä kasvattajaa, hän syyttää sisäsiitosta. Mikäli tulos on hyvä, hän sanoo sen olevan johdonmukaisen linjasiitoksen tulos. Tällainen perustelu on syyntakeetonta.

On vielä muistutettava siitä, että sisäsiitos ei tuo mitään uusia vikoja kantaan, vaan se tuo esiin kaikki kannassa jo olevat viat."

>>>Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön Harry Engberg vainaa oli kova AY-jalostaja ja jutteli Niemen Kartanon huutokaupassa, että kaikkea on tullut jalostuksen saralla kokeiltua. Mäki-Mattilan Inssi oli haluttu sonni 60ja 70 -luvun alussa ja Harry oli paukauttanut Inssillä neljä (4) kertaa peräkkäin samaan emälinjaan Lopputuloksena oli jumalattoman suuria ja hyvärakenteisia lehmiä, mutta ei maitoa vähääkään . Täälläkin palstalla joku aina toisinaan kehuu sitä ja sitä sonnilinjaa hyväksi, vaikka ei ymmärrä linjajalostuksesta enempää kun sika lentokoneesta

Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.

Lainaus käyttäjältä: muumipeikko - 31.03.10 - klo:21:42

>>>Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön Harry Engberg vainaa oli kova AY-jalostaja ja jutteli Niemen Kartanon huutokaupassa, että kaikkea on tullut jalostuksen saralla kokeiltua. Mäki-Mattilan Inssi oli haluttu sonni 60ja 70 -luvun alussa ja Harry oli paukauttanut Inssillä neljä (4) kertaa peräkkäin samaan emälinjaan Lopputuloksena oli jumalattoman suuria ja hyvärakenteisia lehmiä, mutta ei maitoa vähääkään . Täälläkin palstalla joku aina toisinaan kehuu sitä ja sitä sonnilinjaa hyväksi, vaikka ei ymmärrä linjajalostuksesta enempää kun sika lentokoneesta

Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.

"Jokaisessa sisäsiitoksessa geenit kahdentuvat eli tällaisessa parituksessa määrätty määrä tulee perintäpuhtaiksi, koska nyt määrätyssä geenipaikassa on kaksi samanlaista alleelia. Näin periytyy määrätty DNS-rakenne, joka tiettyjen olosuhteiden vallitessa saa aikaan esim. määrätyn karvan värin. Tämä ei tarkoita että vain toivotut geenit kahdentuvat, näin käy myös ei toivotuille geeneille. Aina on mahdollista että jälkeläisillä on kahdennettuna ei- toivotut ominaisuudet. Mikäli hyvät ominaisuudet saadaan kahdennettua, tällainen eläin on jalostukselle erittäin arvokas. Lisäksi on toivottava, että löydämme vastakkaista sukupuolta olevan partnerin, jolla on myös hyvät ominaisuudet kahdennettuna."

Meillä nurmien uusimisen yhteydessä tuleva kokoviljasäilis on syötetty emoille. Sitä tulee aika vähän, joten on vaikea sanoa mitään sen vaikutuksesta.
Luulisi, että siinä olevat jyvät eivät kokonaisena edes sula, joten tuskin on vaikutusta makuun/kasvuun.
Meillä ne on annettu emoille siitäkin syystä, että meidän markkinoinnissa on yksi peruslähtökohta, että voimme kertoa asiakkaillemme lihan olevan tuotettu pelkällä karkearehulla. Minulla on käsitys, että näin menetellään kokoviljasäiliksen kanssa suurimmassa osassa muitakin tiloja. Kun äskettäin pidetyssä vuosikokouksessa kivennäisistä luennoinut henkilö kysyi läsnäolijoilta, että eikö kukaan käytä väkirehua sonneille, niin yhtäkään ei löytynyt! (paikalla oli noin 50-60 tilaa)

Tuosta kasvunopeudesta vielä sen verran, että jalostusneuvojamme spontaani reaktio oli kun näki 2008 syntyneiden vuodenpainot, että olivat kuulemma yllättävän hyviä. Samaa suuruusluokkaa, kuin joillakin angustiloilla. Keskiarvoissa emme toki pärjää, sitä en yritäkkään väittää. Mutta kuten aina olen todennut: Emme tuota tavallista naudanlihaa vaan Highlandlihaa! Joka haluaa nopeampaa kasvua, niin valitsee muun rodun.

Lainaus käyttäjältä: MRP - 01.04.10 - klo:17:04

Meillä nurmien uusimisen yhteydessä tuleva kokoviljasäilis on syötetty emoille. Sitä tulee aika vähän, joten on vaikea sanoa mitään sen vaikutuksesta.
Luulisi, että siinä olevat jyvät eivät kokonaisena edes sula, joten tuskin on vaikutusta makuun/kasvuun.
Meillä ne on annettu emoille siitäkin syystä, että meidän markkinoinnissa on yksi peruslähtökohta, että voimme kertoa asiakkaillemme lihan olevan tuotettu pelkällä karkearehulla. Minulla on käsitys, että näin menetellään kokoviljasäiliksen kanssa suurimmassa osassa muitakin tiloja. Kun äskettäin pidetyssä vuosikokouksessa kivennäisistä luennoinut henkilö kysyi läsnäolijoilta, että eikö kukaan käytä väkirehua sonneille, niin yhtäkään ei löytynyt! (paikalla oli noin 50-60 tilaa)

Tuosta kasvunopeudesta vielä sen verran, että jalostusneuvojamme spontaani reaktio oli kun näki 2008 syntyneiden vuodenpainot, että olivat kuulemma yllättävän hyviä. Samaa suuruusluokkaa, kuin joillakin angustiloilla. Keskiarvoissa emme toki pärjää, sitä en yritäkkään väittää. Mutta kuten aina olen todennut: Emme tuota tavallista naudanlihaa vaan Highlandlihaa! Joka haluaa nopeampaa kasvua, niin valitsee muun rodun.

  ... paitsi se yksi isäntä joka myönsi käyttävänsä kokoviljaa joka oli aika kypsää.. HC:n ruokinta on aika kiinnostavaa: Normaalilla matematiikalla laskettuna jo aika pienilläkin parannuksilla saataisiin merkittävä hyöty. Kuitenkin: Tätä hyötyä ei haluta käyttää...Täytyisi joskus kokeilla Hc:n lihaa joka olisi poromiestyyliin kuivattu nuotiolla.

"JALOSTUS ON LAADUN PARANTAMISTA


Jalostuksella tarkoitetaan määrätietoisella valinnalla ja suunnitelluilla parituksilla aikaansaatua eläinkannan laadun parantamista. Tämän laadun nousu johtuu siis pelkästään perinnöllisistä tekijöistä. Eläinten saama ravinto ja hoito voivat kyllä nostaa niiden tasoa, mutta kyse ei ole jalostuksesta."

Eläinlääketieteen professori Saki Paatsama

Ok, mutta määrittele laatu ?

"että ne pystyvät tuottamaan rodun keskimääräistä tasoa paremman jälkeläisjoukon."

tuli mieleen kysyä emolehmien vasikoista et voiko ne siittää isänsä kanssa kun pelkästään välitysvasikoita harjoittaa? onko siitä mitään haittaa?

Tarina kertoo että suomessa iso-A ei edes ota haikuja vastaan. Forssalaisille ne kelepaakin..

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 02.04.10 - klo:08:00

Tarina kertoo että suomessa iso-A ei edes ota haikuja vastaan. Forssalaisille ne kelepaakin..

Kauhajoella ei teurasteta ison A:n ostamana Highlandia - eivät kuulemma mahdu linjoista   Samassa teurastamossa tehdään alihankintaa LSO:lle ja kas kummaa, Highland mahtuukin linjoista läpi

Valtaosa meikäläisistä EI EDES haluaisi lähettää teuraita isolle A:lle vaikka se ottaisikin, niin että se on IHAN SAMA ottaako vastaan vai ei. Meillä on muut, paremmat kanavat.

Se on juuri niin, kuin Pihvikarjaliiton pj sanoi äskeisessä vuosikokouksessamme. Liitolla EI OLE MITÄÄN tarjota teille lihan markkinoinnissa - niin hyvät ja hienot tavat teillä on markkinoida tuotteenne.

Hiukan on aihe revennyt alkuperäisestä.....

Lainaus käyttäjältä: MRP - 02.04.10 - klo:09:27

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 02.04.10 - klo:08:00

Tarina kertoo että suomessa iso-A ei edes ota haikuja vastaan. Forssalaisille ne kelepaakin..

Kauhajoella ei teurasteta ison A:n ostamana Highlandia - eivät kuulemma mahdu linjoista   Samassa teurastamossa tehdään alihankintaa LSO:lle ja kas kummaa, Highland mahtuukin linjoista läpi

Valtaosa meikäläisistä EI EDES haluaisi lähettää teuraita isolle A:lle vaikka se ottaisikin, niin että se on IHAN SAMA ottaako vastaan vai ei. Meillä on muut, paremmat kanavat.

Se on juuri niin, kuin Pihvikarjaliiton pj sanoi äskeisessä vuosikokouksessamme. Liitolla EI OLE MITÄÄN tarjota teille lihan markkinoinnissa - niin hyvät ja hienot tavat teillä on markkinoida tuotteenne.

Hiukan on aihe revennyt alkuperäisestä.....

Tämä, "ei mahdu linjoista" on vähän ihme tulkinta, minulla sanoi A-edustaja, että niitä ei oteta kun niillä on niin pitkät karvat, ei se puhunu linjoista mitään, ilmeisesti joka kysyjälle on vähän eri vastaukset, sillä sarvistahan pääsee kun nupouttaa ne, jolloin ne kyllä mahtuisi ...
Toisaalta, en ole kyllä viime vuonna myynyt yhtään teuraaksi, kaikki meni täällä paikan päällä mitä niitä tuli.
Joten ei se sinänsä ole ongelma ...

Tämä, "ei mahdu linjoista" on vähän ihme tulkinta, minulla sanoi A-edustaja, että niitä ei oteta kun niillä on niin pitkät karvat, ei se puhunu linjoista mitään, ilmeisesti joka kysyjälle on vähän eri vastaukset

Eikö kauhajoella omnisteta rälläkkää? Kun on ensin HC teilattu, nii kaissitte voi ne sarvet katkasta rälläkällä...

paitsi se yksi isäntä joka myönsi käyttävänsä kokoviljaa joka oli aika kypsää.. HC:n ruokinta on aika kiinnostavaa: Normaalilla matematiikalla laskettuna jo aika pienilläkin parannuksilla saataisiin merkittävä hyöty. Kuitenkin: Tätä hyötyä ei haluta käyttää.