Kun tässä lama-aikana kuuntelee isien ja äitien opetuksia lapsille niin viljelijä-VIHA rupeaa kasvamaan.

Maatalous vaan maksaa ja ruokaa on halpaa ulkomailla !

Kuka markkina-ajan nykynuorista on valmis maksamaan viljelijöille isot tuet ?

 Tuet menee isoon ja hienoon traktoriin ja uuteen autoon. Kesämökkikin on rannalla....

Ote : http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2010/03/29/ruokakori-edelleen-halvin-lidlissa/20104546/12

 Valion maito Lidl 0.65 e litra.S-Kauppa Valion maito peräti yli 10 pros kalliimpaa?Meidän heinähatullako S-Kauppa palatsinsa esim.Kuopioon rakennuttaa?
Nätti-Jussi
Lainaa Lainaa Ilmoita asiaton viesti Ilmoita asiaton viesti
# 29.3.2010 14:43
Hyvä 59
Huono 1
Lidl on halpa ja ruoan laatu aivan uskomaton. Vähemmän lisäaineita ja vaikka nakeissakin on enemmän lihaa (80%) kuin suomalaisissa makkaroisssa.
Nykyään kaikki ruoka- ja juomaostokset Lidlistä
Lainaa Lainaa Ilmoita asiaton viesti Ilmoita asiaton viesti
# 29.3.2010 14:44
Hyvä 39
Huono 0
Lisäys että suomalaisten makkaroiden lihapitoisuus on usein 60% luokkaa ja on paljon lisäaineita.

Lisäksi monet oudon merkkiset on suomalaisilta tuottajilta, mutta he eivät voi myydä samalla nimellä niin paljon halvemmalla ettei "brändi" koe kolauksia.


http://www.taloussanomat.fi/keskustelut/?forumID=59&threadID=194829  ( v 2009 )

Ihmiset eivät

1. ymmärrä, että maatalous on EU-sääädäntöä.

2. tiedä Suomen kansalliset maatalousartiklat ovat Mauno Koviston määräyksellä tehty petokseksi.
Kuka ennen kansanäänestystä pääsi lukemaan, että kaikki maatalousartiklat ovat kirjoitettu "Siirtymäsäädökset" -otsikon alle?

Maataloustuottajatkaan eivät näytä tästä välittävän...


VAALIPETOKSEN YDIN: KANSANÄÄNESTYSLAKI

Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä. Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"
 
- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

 Jos kolme merkittävää sanaa ”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” puuttuisivat EU-kansanäänestyslaista, ei mitään olisi enää tehtävissä.


Maatalousartiklojen vaiettu oikeudellisuus


Ketkä em. petoksista tiesivät?

Presidentit Koivisto ja Ahtisaari sekä keskeiset ministerit tiesivät, mikä oli neuvoteltu sopimus, koska sen tiesi myös keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanenkin, joka joutui vetämään pois myynnistä petoksen paljastavan kirjansa ”Suomen tie EU:n jäseneksi”, Ultima Thule, Oulu 1999.

LIITTYMISASIAKIRJA

EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelo todiste petoksesta.
Sisällysluettelosta nimittäin selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian kirjansa sivulla 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:

”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat
määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144)
ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.



Kansanedustaja Timo Kaunisto kertoi tämän Huittisten Risto Ryti-salissa järjestetyssä E-Suomen tuottajien kokouksessa perjantaina 16.1.2009.

Tiettävästi yksikään tiedostusväline ei ole vieläkään kertonut, mitä Kaunisto kertoi.

Mainittakoon, että Kaunisto kertoi minulle, että oli saanut tiedon  kotisivultani.

mutta eikös maatalousväestö olekin suomen turhin osa joten joutaa mennä!    kyllä aina ulkoa saa sen verran ylijäämähuttua että nämä luuserit jäävät henkiin!                      miksi suomessa pitäisi tuottaa mitään , jopa myyntiä varten?   eihän suurin osa afrikan maistakaan tuota omillekaan kansoille syötävää ja olot on niin hyvät siellä niin miksi täällä pitäis?                        netistä saa kaiken tarvitseman ja vähän ylikin joten........

jos lähtisi ulkomaille viljelijäksi jättääs nämä kateelliset mätäpaiseet tänne räksyttää kattottas kuka viimeses nauraa ko kehäkolmosen ghetoista loppuu se ilmaanen ulkolaanen ruoka

Kuulin eilen eräältä yhteistyöverkostooni kuuluvalta, että europarlamentaarikko Sari Essayah oli jossakin kertonut, että EU:n tulevaisuuden suunnitelmissa vuonna 2020 ei ole enää mainintaa Suomen maataloudesta.

Tokko tuolla on mainintaa minkään maan maataloudesta edes seuraavalle vuodelle, kun tuntuvat säädökset ja säännöt muuttuvan siihen tahtiin?

Kun tässä lama-aikana kuuntelee isien ja äitien opetuksia lapsille niin viljelijä-VIHA rupeaa kasvamaan.

Maatalous vaan maksaa ja ruokaa on halpaa ulkomailla !

Olen vuosia sitten käyttänyt allaolevaa rutiinivastauksena maataloustukia ymmärtämättömille:

CAPin (=suomeksi YMP) historia
Lähde komission oma sivusto:
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm

Yhteinen maatalouspolitiikka alkuvaiheista nykyhetkeen
 
"Euroopan päättäjät pitivät maataloutta erittäin tärkeänä erityisesti niihin aikoihin, jolloin Rooman sopimuksesta neuvoteltiin. Sodanjälkeinen elintarvikepula oli vielä tuoreessa muistissa, joten maataloudella oli keskeinen rooli Euroopan yhteisön alkuhetkistä lähtien.

Rooman sopimuksessa määritellään yhteisen maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) periaatteet esitettiin Stresan konferenssissa heinäkuussa 1958. Kuusi perustajajäsenvaltiota hyväksyi vuonna 1960 YMP:n (yhteisön maatalouspolitiikka=CAP), joka tuli voimaan kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1962.

OIKEUSPERUSTA

Koko yhteisön maatalouspolitiikan oikeusperusta on määritelty EY:n perustamissopimuksen II osaston 32-38 artiklassa. Amsterdamin sopimuksella poistettiin vanhentuneet artiklat 44, 45 ja 47.

MÄÄRITELMÄ JA TOIMINTAVÄLINEET

Yhteinen maatalouspolitiikka YMP koostuu säännöistä ja mekanismeista, joilla säännellään maataloustuotteiden tuotantoa, kauppaa ja jalostamista Euroopan unionissa (EU). Huomiota kiinnitetään yhä enemmän maaseudun kehittämiseen.

YMP:tä pidetään yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä politiikoista. Se on tärkeä, koska sillä on huomattava osa EU:n talousarviosta (lähes 50 prosenttia, joka tosin on vuosien mittaan laskenut) ja koska se vaikuttaa suoraan suureen määrään ihmisiä ja laajoihin alueisiin. Tämän lisäksi sillä on myös symbolista merkitystä, ja siihen liittyy laajalti suvereniteetin siirtymistä jäsenvaltioista Euroopan unionille. YMP:n merkitystä nykyään kuvaa myös se, että se liittyy suoraan yhtenäismarkkinoihin ja talous- ja rahaliittoon, jotka ovat Euroopan yhdentymisen toteutumisen kannalta kaksi keskeistä alaa.
EY:n perustamissopimuksen 33 artiklassa esitetyt YMP:n tavoitteet ovat seuraavat:

•   Lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
•   Taata näin maatalousväestölle kohtuullinen elintaso erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohti laskettuja tuloja.
•   Vakauttaa markkinat.
•   Varmistaa tarvikkeiden saatavuus.
•   Taata kohtuulliset kuluttajahinnat.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EY:n perustamissopimuksen 34 artiklassa määrätään yhteisen maatalouden markkinajärjestelyn toteuttamisesta. Tuotteen mukaan järjestelynä on jokin seuraavista:

•   yhteiset kilpailusäännöt
•   erilaisten kansallisten markkinajärjestelyjen pakollinen yhteensovittaminen
•   Euroopan markkinajärjestely.

Maatalouden yhteiset markkinajärjestelyt otettiin käyttöön asteittain, ja nykyään tällainen järjestely on käytössä useimmille EU:n maataloustuotteille. Ne ovat yhteisen maatalouspolitiikan perusvälineitä, koska niillä poistetaan esteet unionin sisäisestä maataloustuotteiden kaupasta ja pidetään yllä yhteistä tullimuuria unionin ulkopuolisiin maihin nähden.

Kolme vuonna 1962 määriteltyä pääperiaatetta luonnehtivat yhteisiä maatalousmarkkinoita ja siten myös maatalouden yhteisiä markkinajärjestelyjä:

•   Yhteiset markkinat: tällä tarkoitetaan maataloustuotteiden vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden alueella. Yhteisten markkinoiden järjestäminen edellyttää, että kaikkialla EU:ssa käytetään yhteisiä välineitä ja menetelmiä.
•   Yhteisön etuuskohtelu: tämä tarkoittaa sitä, että EU:n maataloustuotteille annetaan tullietuus ja hintaetu EU:n ulkopuolelta tuotuihin tuotteisiin nähden. Se tarkoittaa myös sisämarkkinoiden suojelua unionin ulkopuolisista maista tapahtuvalta halpatuonnilta ja maailmanmarkkinoiden huomattavilta vaihteluilta.
•   Yhteisvastuullinen rahoitus: kaikki YMP:stä aiheutuvat menot rahoitetaan yhteisön talousarviosta."

--
Kommenttini:

Tämän viimeksi mainittuun Suomi ei päässyt.

Presidentti Koiviston määräyksellä tehtiin petoksellinen EU-sopimus (Siirtymäkauden artiklat 141 ja 142.

Totuus selvisi vasta 1999 painetusta Antti Kuosmasen kirjasta.
Löysin kyseisen paljastuksen maaliskuussa 2007.

Kukaan ei ole kiinnostunut keromastani asiasta, vaikka kansanedustaja Timo Kaunistokin on kertonut asiasta Huittisten 141-"kapinakokouksessa" 16.1.2009.

Kuulin eilen eräältä yhteistyöverkostooni kuuluvalta, että europarlamentaarikko Sari Essayah oli jossakin kertonut, että EU:n tulevaisuuden suunnitelmissa vuonna 2020 ei ole enää mainintaa Suomen maataloudesta.

Ei sillon enää tarvii maajussia ruokaa tuottamaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailma_vuonna_2022

Tokko tuolla on mainintaa minkään maan maataloudesta edes seuraavalle vuodelle, kun tuntuvat säädökset ja säännöt muuttuvan siihen tahtiin?

Maatoustuotanto tullaan jättämään vanhojen EY-maiden hoidettavaksi. Niihin jäsenmaihin, joissa tuotanto on tehokkainta.

Ks. ylläoleva kommenttini  CAPin historiasta.

Luen parasta aikaa Liikasen Brysselin päiväkirjaa etsiäkseni tiettyjä asioita erästä pian julkaistavaa kirjaa varten.

Hakusessa on myös kohta, jossa Liikanen kertoo, kenen suusta päässyttä slougania suomalaisneuvottelijat alkoivat käyttää suomalaismediassa:
"Maataloutta on saatava harjoittaa kaikkialla Euroopassa."

Kuulin eilen eräältä yhteistyöverkostooni kuuluvalta, että europarlamentaarikko Sari Essayah oli jossakin kertonut, että EU:n tulevaisuuden suunnitelmissa vuonna 2020 ei ole enää mainintaa Suomen maataloudesta.

Eihän siellä nytkään ole mainintaa "suomen maataloudesta" ?
Pohjoinen tukialue kattaa myös Ruotsin pohjoiset alueet, se että Ruotsi ei maksa kansallisia tukia näin paljoa, on niiden oma asia ...
Ruotsi keskittää omalla alueellaan maataloutta Skåneen, Suomella ei näin etelässä alueita ole.

•   Lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Edellä oleva teksti on ydinasia:

Se on CAPin tärkein tavoite.

*Ei sillon enää tarvii maajussia ruokaa tuottamaan:

http://www.city-data.com/forum/members/bs13690-83559-albums-random-pics-pic45160-soylent-green-749218.gif

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 30.03.10 - klo:09:18

Kuulin eilen eräältä yhteistyöverkostooni kuuluvalta, että europarlamentaarikko Sari Essayah oli jossakin kertonut, että EU:n tulevaisuuden suunnitelmissa vuonna 2020 ei ole enää mainintaa Suomen maataloudesta.

Eihän siellä nytkään ole mainintaa "suomen maataloudesta" ?
Pohjoinen tukialue kattaa myös Ruotsin pohjoiset alueet, se että Ruotsi ei maksa kansallisia tukia näin paljoa, on niiden oma asia ...
Ruotsi keskittää omalla alueellaan maataloutta Skåneen, Suomella ei näin etelässä alueita ole.

     Niin ja Ruotsin Skånen ja Suomen pohjoisen tuen välissä oleva Etelä-Suomi on omillaan ja alasajossa!          "etelän vetelät"     

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 30.03.10 - klo:09:32

•   Lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Edellä oleva teksti on ydinasia:

Se on CAPin tärkein tavoite.

Tavoitehan on sinänsä ihan hyvä ...

Kuulin eilen eräältä yhteistyöverkostooni kuuluvalta, että europarlamentaarikko Sari Essayah oli jossakin kertonut, että EU:n tulevaisuuden suunnitelmissa vuonna 2020 ei ole enää mainintaa Suomen maataloudesta.

 Ja tämän tiedon hän on saanu "helluntaiherätykseltä"