- Jaa, sitäkö se onnii, mie jo säekähin, että jollahi on alakanna pruppunaru valskoomaan. Kovassa hommassan myö on oltunna koko päevä. Oun tutkittu tämän Laakson taustoja. Se onnii ollunna palijo liikkeellä tuolla takametässä. Kaek jälet syynättiin ja yritettiin luuva kokonaes kuvvaa, mikä johti Laakson sortummaan... Mörö löysikkii par er viinaputellii, niin päävyttiin siihen, että viina se on tämännii tappaoksen tavustalla, Kilikki sanoi.
- Joo, myö nostettiin kissa pöyvälle ja tutkittiin perusteellisesti, mitä tuo katti on syönnä, vuan paskalla käyvvessä, tuo Kilikki, pyyhki sillä tutkimuksella persettään, että työntäöteinen päevä tuli siinä samantien leimattua, Mörö sanoi.
- Tulla ny sieltä koko porukka ryysteemään tuota kahavinlitkuu, ettei mäne aevan omasta eistään, Martta oli tullut portaille seuraamaan tilannetta.
- Kiitosta vuan, kyllä kahavi maistuuhi. Sapettoo vaen vietävästi kun se vanki karkasi, Vierto sanoi.
- Tuskinpa se mihinkää katuvaa. Uamusella hakkiitta miehen poes kun selevvijjää. Eikä Jaska ou pahapäenen selevänä, paremminnii semmonen uivelo, että ei sua sannoo suusta, Martta lohdutti.
