- Naama peruslukemille ja töehin. Eikae se tämä toenen sankari ala tekkeen lissee pahojaan. Emäntä suakkii olla vahissa. Pensaki jo haeskahtoo niin että se suattoo räjähtee, että pitteeepä, Rimpeläinen, ne tupakkavehkeet taskussa.
Tikka aristeli lähteä autolta eteenpäin. Viirtoon oli tarttunut seikkailuhenki ja hän oli jo hyvää vauhtia ryömimässä Laakson taloa kohti. Tikka loi epätoivoisen silmäyksen ympärilleen, ikäänkuin jokin pelastava enkeli olisi liihoittelemassa maisemaan.
Toive oli kuitenkin turha. Koska velvollisuus kutsui Tikka ryntäsi viimmein Tikan jälkeen.
- Mitteepä sinä rynteet kuin päätön, pyssyn ulottuville. Vähempikkii tohina tuo riittelisi. Suat perseposkiin reikijä kun perse pystyssä mänet, Tikka sanoi.
- Noo, eipään nuo varkaen satu. Kyllähän se sevverran kirpassoo, että huommaa alakoo valittoo. Vielä eijoo mittee tuntunna.
- Mitä ihimettä ne kuppovvaa kun ei sieltä kummastakkaa piästä kuulu pienintä paokaosta. Jospa ne hyvinnii jo nappasivat sen sankarin parempaan talteen? Tikka jatkoi.