Kokemuksia, hyviä ja huonojapuolia, mitä on otettava suunnitteluvaiheessa huomioon jne...

Kokemuksia jo ajatteluasteelta ja suunnitteluvaiheesta. Mikä on "sopiva" tilamäärä?

Sijoituspaikka?

3 tilaa ja 300 lehmää.

Kolme osakasta >250 lehmää, osakkailla samat päämäärät, hyvä yhtiösopimus(mietitty pykäliä ainakin vuoden ajan, pyritty ennakoimaan kaikki mahdollinen ja mahdoton). Riittävä tietotaito ja kateltu maailmaa muualtakin kuin sontaluukusta. Yrittäjämäisyys, ei vanhat menetelmät taakkana(toimintatavat, vanhapariskunta taustapiruina, kylänmiesten jutut).

Toiminnalla pitää olla menestymisen mahdollisuudet taloudellisesti.

Hyvät johtamistaidot ja henkilöjohtamistaidot johtajalla.

Tahtotila pitää olla osakkailla asian eteen 110 %

Psykologin testit osakkaille, soveltuuko kyseiseen toimintaan.

Siinä perusjuttuja mitkä kannattaa selvittää, niin voi lähteä etenemään asiassa .

Toi psykologitesti voisi olla ainakin hyvä!
Itellä hirmu halu tuohon systeemiin. Muut yrittäjät vaan vielä hukassa. Mutta katsellaan, katsellaan...

 Hyppäys eläinmäärässä usein yhteisnavetoissa huima jolloin todella haastavaa löytää hyvää eläinainesta riittävästi kohtuuhintaan.

 Henkilökemioiden toimittava tai tulee ongelmia.

On se eläinaineksen lisäysongelma yksittäiselläkin yrittäjällä. 30-70 tai 60-140 ja esin kolmen kimppa 100-250. Monesti vakavaraisuus vain paljon heikompi yksin yrittävällä suuressa koon kasvatuksessa. Lisäksi navetan yksikökustannukset järjettömän korkeat ja toiminnan nopea käynnistys vaatii 1000-2000 euroa lisää käyttöpääomaa lisättävää eläinpaikkaa kohden. Tähän lisätään hivenen epäonnea käynnistyksessä ja pari muuttujaa, korot ja maidon hinta sattuvat liikkumaan epäedulliseen suuntaan niin sitten alkaa maha kurnimaan jännäkakkaa.

Olettekos miettineet sekstatun siemenen käyttöä laajentamisen yhteydessä. Eli parin vuoden aikana kaikki elukat (joistasuvun toivotaan jatkuvan) siemennettäisiin sekstatulla siemenellä? Tulevaisuudessa ainakin tämäkin on mahdollista, kunhan siemenmarkkinat laajenevat.

Olettekos miettineet sekstatun siemenen käyttöä laajentamisen yhteydessä. Eli parin vuoden aikana kaikki elukat (joistasuvun toivotaan jatkuvan) siemennettäisiin sekstatulla siemenellä? Tulevaisuudessa ainakin tämäkin on mahdollista, kunhan siemenmarkkinat laajenevat.

Mitäs jos saatkin vahinkossa sen sonnisiemenkannun  Joko tuo lajittelutoimii yli 50%:n todennäköisyydellä. Jos toimii niin tämä on hyvä idea.

Tule tänne nautanen ota siemen multa...Yhteisnavetan perustamisvaiheessa pitää panna paperille myös mahdollinen yhteistyön purkautuminen. Kuka saa mitä ja mitä maksetaan. Näistä lienee kehkeytynyt ikäviäkin kuvioita, etenkin sukulaispiireissä?

Niinpä. Pitää puhua ja laittaa paperille kaikki mahdolliset huonotkin asiat, alkaen avioeroista ja kuolemista.

Kiruveden suunnallahan on se yks yhteisnavetta siinä vt 27:n varressa. Kuulemani mukaan sielä ainakin homma toimii. Kerran oli jollain meijerin luennolla ko. firmasta yks osakas luennoimassa ja silloin tuli esille se, että tärkeintä perustamispapereissa on kohta, jossa sovitaan mitä tehdään riitatilanteissa ynnä muissa ikävissä asioissa. Kun papereissa on otettu kaikki mahdollinen huomioon ja jokainen tietää seuraukset jos alkaa mennä riitaisaksi niin tuntuisi, että joustoakin alkaa löytyä huomattavasti enemmän.. Kyllähän näissä yhteisnavetoissa vaaditaan väkisin hyvää henkilökemiaa ja yhteen hiileen puhaltamista EI siihen kusemista. Toimiessaan loistava vaihtoehto kaikilta kannoilta, sitä vastoin riitatapauksissa voi tulla pahimmillaan todella rumaa jälkeä.   

Kyllä nuo luopumisjutut on oleellisin kohta kaikkien osakeyhtiöiden yhtiösopimusta ja ne pyritään siinä laatimaan mahdollisimman suojaaviksi tuiminnan jatkumista ajatellen. Toisille osakkaille pyritään takaamaan etuosto-oikeus tietyn kaavavn mukaan. Samoin luopujalle/myyjälle asiallinen korvaus omasta osuudesta, tai mahdollisuus myyntiin ulkopuoliselle tiettyjen sääntöjen puitteissa.

Peruslähtökohta tällaisessa "yritysmäisessä" toiminnassa on toiminnan kilpailukykyisyys, mikä takaisi toiminnalle keskimääräistä paremman kannattavuuden. Kun toiminta on riittävän kannattavaa, niin se tekee toiminnasta houkuttelevaa ja mielenkinntoista myös osakkaille. Tällainen "navettayritys" pyrkii kasvattamaan yrityksen omistaja-arvoa ja tekemään siitä osakkailleen miellyttävän paikan työskennellä ja toivottavasti antaa sijoitetulle pääomalle kilpailukykyistä tuottoa, sillä riskitöntähä tämä toiminta ei tällaisena aikana ole.

Tällaisissa yhteisyrityksissä monesti suurimmat ongelmat tulevat toiminnan kannattamattomuudesta tai liian hyvästä kannattavuudesta. Molempien asioiden kohdatessa toiminnan on oltava suunniteltuja toimintamalleja(sissitoiminnassa "vaihtoasemat") ja ja etukäteen sovitut pelisäännöt.
 
On selvästi havaittavissa, että tällaiset kookkaammat yhteisnavettakuviot aiheuttavat kummaa tunnekirjoa yleisellä tasolla. Omasta mielestäni yhtenä suurimmista syistä on niiden tarjoama kilpailuetu pienempiin verrattuna ja hymistelijän oma mielenlaadun sopimattomuus tällaista toimintaa kohtaan.

Adamin navetta on mielestäni juuri sopiva esimerkki tämän kokoluokan toiminnasta, mutta osakkaiden osalta siinä olisi ollut Pekkarista lainaten "minun kokoinen aukko". On hyvin haastellista löytää vähenevässä maidontuottajajoukossa samalla lailla ajattelevia ja samaan päämäärään tähtääviä osakkaita sopivalta etäisyydeltä.

Kiruveden suunnallahan on se yks yhteisnavetta siinä vt 27:n varressa. Kuulemani mukaan sielä ainakin homma toimii. Kerran oli jollain meijerin luennolla ko. firmasta yks osakas luennoimassa ja silloin tuli esille se, että tärkeintä perustamispapereissa on kohta, jossa sovitaan mitä tehdään riitatilanteissa ynnä muissa ikävissä asioissa. Kun papereissa on otettu kaikki mahdollinen huomioon ja jokainen tietää seuraukset jos alkaa mennä riitaisaksi niin tuntuisi, että joustoakin alkaa löytyä huomattavasti enemmän.. Kyllähän näissä yhteisnavetoissa vaaditaan väkisin hyvää henkilökemiaa ja yhteen hiileen puhaltamista EI siihen kusemista. Toimiessaan loistava vaihtoehto kaikilta kannoilta, sitä vastoin riitatapauksissa voi tulla pahimmillaan todella rumaa jälkeä.   

Tuolla porukalla homma toimii hyvin.

Vuosikymmenen kokemuksista voi kysyä Juvemmalta:

www.muumaa.fi

Petri

Kolme osakasta >250 lehmää, osakkailla samat päämäärät, hyvä yhtiösopimus(mietitty pykäliä ainakin vuoden ajan, pyritty ennakoimaan kaikki mahdollinen ja mahdoton). Riittävä tietotaito ja kateltu maailmaa muualtakin kuin sontaluukusta. Yrittäjämäisyys, ei vanhat menetelmät taakkana(toimintatavat, vanhapariskunta taustapiruina, kylänmiesten jutut).

Toiminnalla pitää olla menestymisen mahdollisuudet taloudellisesti.

Hyvät johtamistaidot ja henkilöjohtamistaidot johtajalla.

Tahtotila pitää olla osakkailla asian eteen 110 %

Psykologin testit osakkaille, soveltuuko kyseiseen toimintaan.


Siinä perusjuttuja mitkä kannattaa selvittää, niin voi lähteä etenemään asiassa .

Tässä asiaa. Minä nostaisin tärkeäksi nuo päämäärät ja arvot yleensäkin.

En ole ollut kovin innostunut ProAgrian maatiloille tyrkyttämästä laatujärjestelmä-ajattelusta, mutta tällaisessa "kolhoositoiminnassa" se voisi olla hyvä työkalu. Siinä kun lähdetään liikkeelle arvoista ja päämääristä joista järjestelmällisesti johdetaan konkreetisempia tavoitteita. Jos nämä lähtökohdat ovat yrittäjillä kovin erilaiset voi asioiden yhteensovittaminen olla vaikeaa.