Millä keinoilla olisi tuottajien paras lähteä tilatasolla taistelemaan tuotantokustannuksia alas?

Ensimmäisenä varmasti yhä kovemmassa kilpailutuksessa rehut ja sähköt. Tai ensimmäisenä tietenkin turhia kuluja kokonaan pois.


Enemmän ehkä kilpailukykyä tulisi hakea meijerien sisältä. Vieläkin kuuleman mukaan maitoja kerätään kilometrien takaa vain tonkallisia.  Onkohan laskettu miten paljon ne aiheuttavat keräilyyn kustannusta? Ei mielestäni ole enää 2010 vuonna tarpeen perustella että pitää pienilläkin tiloilla olla oikeus keräilyyn, jokainen tila on vuorollaan kuitenkin lähtenyt tuotannon alusta, tyhjästä. Oli lehmiä sitten 300 tai 3 niin tuotanto on alkanut nollasta. Ehkä toisaalla Tanskassa Arlan strategiaan on huomioitu Valion heikkous pitää esimerkiksi kalliita keräilykustannuksia yllä pienten tilojen voimin. Onko edes hygieenistä pitää maitoa tonkassa odottamassa keruuta?

Se lapin maitoauto jakaa samalla elintarvikkeita hotelleihin etelän turistien purtavaksi, sekä kauppoihin myös.

Juuri niin,maidon keräilyauto on myös jakeluauto pohjoisessa. Mutta tuosta keräilykustannuksesta tuli mieleen että eikös 2000-luvun alussa Ålandsmeijer ottanut käyttöön noutomaksun. MT.stä muistan lukeneeni ja siinä oli että 127 000 litraa vuodessa tuottava tila tai sitä isompi hyötyy ja tuota pienemmät häviää. Taisi olla markka-aikaa vielä ja hinta oli muistaakseni 25 tai mk/käynti. Kertokoon lisää joka muistaa tai tietää asiasta.

Aloittaja on sitä mieltä että SUURI ON PARAS, kuinkas se nyt menee.

Juuri niin,maidon keräilyauto on myös jakeluauto pohjoisessa. Mutta tuosta keräilykustannuksesta tuli mieleen että eikös 2000-luvun alussa Ålandsmeijer ottanut käyttöön noutomaksun. MT.stä muistan lukeneeni ja siinä oli että 127 000 litraa vuodessa tuottava tila tai sitä isompi hyötyy ja tuota pienemmät häviää. Taisi olla markka-aikaa vielä ja hinta oli muistaakseni 25 tai mk/käynti. Kertokoon lisää joka muistaa tai tietää asiasta.

Noutomaksu on tuttu myös keskipohjanmaalla Arlan yhteistyökumppanilla 

Niin... Noutomaksu tai pienkeruuvähennys tms. eräkoon mukainen hinnoittelu tullee tällekin alalle ennemmin tai myöhemmin. Ottamatta kantaa mihinkään eräkokorajoihin tai muutenkaan, väistämätöntä tuo taitaa olla, vaikka kuinka ois osuustoimintaperiaatteiden vastaista. Tokihan nykyisetkin reitit suunnitellaan siten, että täysiä kuormia ajellaan. Tietenkin aika hoitaa asiaa omalta osaltaan, mutta hoitaako se ongelmaa riittävän nopeasti... Mulla kuten kenelläkään muullakaan ei oo valtuuksia/oikeutta sanoa, että jonkun pitäis lopettaa, kun on niin pieni tila...

Voortmiehen ajatusta hivenen provosoiden, eikö tässä markkinatilanteessa pitäisi hivenen rangaista, jos tuottaa kovin paljon maitoa .

Kuljetustuet ovat varmaan hivenen kompensoimassa pohjoisen keräilyä, en kyllä tunne järjestelmää, miten se auttaa tasaamaan sieltä kertyviä ylimääräisiä kustannuksia.

Millä keinoilla olisi tuottajien paras lähteä tilatasolla taistelemaan tuotantokustannuksia alas?

Ensimmäisenä varmasti yhä kovemmassa kilpailutuksessa rehut ja sähköt. Tai ensimmäisenä tietenkin turhia kuluja kokonaan pois.

Miksi siellä kuluissa olisi turhia kuluja? Verovähennyksiäkö?

Suurin kulu on työpalkat. Ensimmäinen kohta tehostamisohjelmassa on työmenekin pienentäminen ja parempi kohdentaminen. Omaa työtä on vain rajallinen määrä käytössä, sillä on maidontuottajan saatava mahdollisimman paljon litroja.

Toinen on oman rehun kustannus. Taannoin jossain lehdessä kertoiltiin yli 20 sentin ry-kustannuksesta, tämmöset pitää saneerata ensimmäiseksi. Hinta ei tee rehusta laadukkaampaa, mutta syö tuotannon kannattavuutta vuosikaupalla verrattuna siihen tílaan, joka tuottaa rehunsa 11-12 sentin kustannustasolla. Maitolitraa kohti eroa tulee normihyötysuhteella reilu 6 senttiä.

Sitten vasta lillukanvarsien kimppuun, kuten sähköt yms yleiskulut.

Millä keinoilla olisi tuottajien paras lähteä tilatasolla taistelemaan tuotantokustannuksia alas?

Ensimmäisenä varmasti yhä kovemmassa kilpailutuksessa rehut ja sähköt. Tai ensimmäisenä tietenkin turhia kuluja kokonaan pois.


Enemmän ehkä kilpailukykyä tulisi hakea meijerien sisältä. Vieläkin kuuleman mukaan maitoja kerätään kilometrien takaa vain tonkallisia.  Onkohan laskettu miten paljon ne aiheuttavat keräilyyn kustannusta? Ei mielestäni ole enää 2010 vuonna tarpeen perustella että pitää pienilläkin tiloilla olla oikeus keräilyyn, jokainen tila on vuorollaan kuitenkin lähtenyt tuotannon alusta, tyhjästä. Oli lehmiä sitten 300 tai 3 niin tuotanto on alkanut nollasta. Ehkä toisaalla Tanskassa Arlan strategiaan on huomioitu Valion heikkous pitää esimerkiksi kalliita keräilykustannuksia yllä pienten tilojen voimin. Onko edes hygieenistä pitää maitoa tonkassa odottamassa keruuta?

Maidothan kerää osuuskunnat ja osuuskunnan periaatteeseen kuuluu että kaikkia jäseniä kohdellaan tasapuolisesti,jos tuosta ruetaan lipsumaan niin kohta ollaan vaatimassa maidon hinotteluunkin poikkeamia ison ja pienen tuottajan välille.

Lainaus käyttäjältä: Agronettiläinen - 12.03.10 - klo:17:05

Millä keinoilla olisi tuottajien paras lähteä tilatasolla taistelemaan tuotantokustannuksia alas?

Ensimmäisenä varmasti yhä kovemmassa kilpailutuksessa rehut ja sähköt. Tai ensimmäisenä tietenkin turhia kuluja kokonaan pois.


Enemmän ehkä kilpailukykyä tulisi hakea meijerien sisältä. Vieläkin kuuleman mukaan maitoja kerätään kilometrien takaa vain tonkallisia.  Onkohan laskettu miten paljon ne aiheuttavat keräilyyn kustannusta? Ei mielestäni ole enää 2010 vuonna tarpeen perustella että pitää pienilläkin tiloilla olla oikeus keräilyyn, jokainen tila on vuorollaan kuitenkin lähtenyt tuotannon alusta, tyhjästä. Oli lehmiä sitten 300 tai 3 niin tuotanto on alkanut nollasta. Ehkä toisaalla Tanskassa Arlan strategiaan on huomioitu Valion heikkous pitää esimerkiksi kalliita keräilykustannuksia yllä pienten tilojen voimin. Onko edes hygieenistä pitää maitoa tonkassa odottamassa keruuta?

Maidothan kerää osuuskunnat ja osuuskunnan periaatteeseen kuuluu että kaikkia jäseniä kohdellaan tasapuolisesti,jos tuosta ruetaan lipsumaan niin kohta ollaan vaatimassa maidon hinotteluunkin poikkeamia ison ja pienen tuottajan välille.

Ei tuo vaatimus mitään uutta ole... Tuollaista kerrotaan tapahtuneen jo 60-luvulla, kun yks isäntä vaati parempaa hintaa lyhyemmän kuljetusmatkan takia... meijeri oli tien toisella puolella.

Tulevaisuus näyttää miten käy ja aika hoitaa ainakin osan pienistä pois, kun jatkajia ei ole, mutta nykysysteemillä ei onnistune hinnoittelun erilaistaminen.

Maidothan kerää osuuskunnat ja osuuskunnan periaatteeseen kuuluu että kaikkia jäseniä kohdellaan tasapuolisesti,jos tuosta ruetaan lipsumaan niin kohta ollaan vaatimassa maidon hinotteluunkin poikkeamia ison ja pienen tuottajan välille.

Erälisä tms noutomaksu kohtelee kaikkia tasapuolisesti, väittämäsi on täyttä legendaa. Kuka tahansa voi lisätä ja laajentaa tuotantoaan niin halutessaan.

Erälisä tms noutomaksu kohtelee kaikkia tasapuolisesti, väittämäsi on täyttä legendaa. Kuka tahansa voi lisätä ja laajentaa tuotantoaan niin halutessaan.

Just näin. Seuraavaksi laitetaan yleensä vasta-argumentiksi että sitten maksetaan myös meijerin etäisyyden mukaan. Tämä on kuitenkin täysin eri juttu. Tilan siirtäminen on jo vaikeampi juttu ja olemme tuotannon tehostamisen takia laittaneet paljon tuotantolaitoksia kiinni, josta taas olemme hyötyneet kaikki.

Utsjoelle AI varmaan veis muutaman purkin jogurttia ja Ruåsalaista Kadett juustoa,paluukuormana tulisi pelkkiä terveisiä.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 12.03.10 - klo:22:07

Erälisä tms noutomaksu kohtelee kaikkia tasapuolisesti, väittämäsi on täyttä legendaa. Kuka tahansa voi lisätä ja laajentaa tuotantoaan niin halutessaan.

Just näin. Seuraavaksi laitetaan yleensä vasta-argumentiksi että sitten maksetaan myös meijerin etäisyyden mukaan. Tämä on kuitenkin täysin eri juttu. Tilan siirtäminen on jo vaikeampi juttu ja olemme tuotannon tehostamisen takia laittaneet paljon tuotantolaitoksia kiinni, josta taas olemme hyötyneet kaikki.

          Jos meijerin etäisyyden mukaan aletaan pisteyttään maidon hintaa, niin varmasti nyppii jos ison yksikön läheltä "saneerataan" meijeri alas itsestä riippumattomista syistä...
        Ja seuraavaan kioskiin on jo matkaa satoja kilometrejä...