muutaman hehtaarin aloja uudistettu jo useamman vuoden,kokemukset myönteisiä...koneena vm-ei varmaan likikää paras mahdollinen-tai pitäis ajaa kahteen kertaan ja muutenki turhan kallis tuohon hommaan...

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 22.02.09 - klo:09:16

ruisku perässä keväällä. Rikat pois -> paras sadonlisäys ja maksimi nurmen ikä 4 vuotta.

Näinhän on eletty 30-40 vuotta, eikö ole käynny mielessä että asiassa voisi jokin olla vielä tehokkaampi?

Sanoin jo. Kokeiltu on. Palattu vanhaan.

Jos aikoo halpaa rehua saada täytyy riskuttaa vaikka täydennyskylvääkin. Juolavehnä on vain vajaatuottoisten nurmien ongelma, maalajista riippumatta. Ei pärjää kilpailussa nurmikasveille.

Lainaus käyttäjältä: Imme - 22.02.09 - klo:09:51

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 22.02.09 - klo:09:16

ruisku perässä keväällä. Rikat pois -> paras sadonlisäys ja maksimi nurmen ikä 4 vuotta.

Näinhän on eletty 30-40 vuotta, eikö ole käynny mielessä että asiassa voisi jokin olla vielä tehokkaampi?

Sanoin jo. Kokeiltu on. Palattu vanhaan.

Jotain teit väärin

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 22.02.09 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: Imme - 22.02.09 - klo:09:51

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 22.02.09 - klo:09:16

ruisku perässä keväällä. Rikat pois -> paras sadonlisäys ja maksimi nurmen ikä 4 vuotta.

Näinhän on eletty 30-40 vuotta, eikö ole käynny mielessä että asiassa voisi jokin olla vielä tehokkaampi?

Sanoin jo. Kokeiltu on. Palattu vanhaan.

Jotain teit väärin

Niin mutta mitä  Ei tiheässä nurmessa ole tarvetta lisätä siementä. Ei se ehdi kun jää varjoon ja kuolee pois. Jos junannuksen tienoilla käy polvillaan niin voi todeta.

Hienoa tehdä turhaa työtä.

Ei se ole siemenmäärästä viljapellossakaan sato kiinni. Täysin turhaa nostaa siemenmäärä 200-400    ´

Joillakin on opittavaa vielä.

Joillakin on opittavaa vielä.

Mulla ainakin on paljon opittavaa. Sä olet vissiin jo täysinoppinut...

Paljonkos se sun satotasos menee jo toisella kymmenellä kuiva-ainetonnilla??

taitaa olla hätäisiä kokeiljoita jos ei täydennyskylvö onnistu. Kun keväällä kylvää niin se näkyy oikeastaan vasta seuraavana kesänä se vaikutus. Eli yleensä jos nurmessa näkyy tarvetta täydennyskylvää ollaan jo vuoden myöhässä (tai ainakin puoli). Elikkä pitäisi tehdä aikalailla rutiinin omaisesti. Toki ite olen vähän tullut siihen mieleen että kyllä se välillä on hyvä kyntääkkin ja vaikka pitää pari viljaa välissä.

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 22.02.09 - klo:15:33

Joillakin on opittavaa vielä.

Mulla ainakin on paljon opittavaa. Sä olet vissiin jo täysinoppinut...

Paljonkos se sun satotasos menee jo toisella kymmenellä kuiva-ainetonnilla??

Tässäkin kannattaa hoitaa syy eikä seuraus. Eli suomeksi miksi nurmi on harva

Nurmen perustamisesta kaikki alkaa eli peruslannoitus,kalkitus,rikkatorjunta ,lakoontumaton suojavilja jos suojaviljaa käyttää,huolellinen olkien keräys tarvittaessa käsiharvalla varsinkin nurkat ja päisteet.Ensimmäinen sato mieluimmin kuivaheinäksi ja vasta toinen mahdollinen äpäre säilörehuksi eikä korjuuta koskaan syyskuun 10 päivän jälkeen jos niin pitkään sänkeen.Pellon muoto kuntoon ja ojitus.Nämä kun tekee niin ei voi epäonnistua .Kylvökoneessa pitää olla multaus myös nurmisiemenille,
esim jälkiharan piikit ja kunnon jyräys erillisellä jyrällä.
Suurin syy miksi nurmi lakkaa tuottamasta on maan tiivistyminen,eli
akselipainot alle 3 tonnia tavoitteeksi.

Nurmen perustamisesta kaikki alkaa eli peruslannoitus,kalkitus,rikkatorjunta ,lakoontumaton suojavilja jos suojaviljaa käyttää,huolellinen olkien keräys tarvittaessa käsiharvalla varsinkin nurkat ja päisteet.Ensimmäinen sato mieluimmin kuivaheinäksi ja vasta toinen mahdollinen äpäre säilörehuksi eikä korjuuta koskaan syyskuun 10 päivän jälkeen jos niin pitkään sänkeen.Pellon muoto kuntoon ja ojitus.Nämä kun tekee niin ei voi epäonnistua .Kylvökoneessa pitää olla multaus myös nurmisiemenille,
esim jälkiharan piikit ja kunnon jyräys erillisellä jyrällä.
Suurin syy miksi nurmi lakkaa tuottamasta on maan tiivistyminen,eli
akselipainot alle 3 tonnia tavoitteeksi.

  ootko jonain vuonna onnistunu noissa kaikissa samalla lohkolla?

Lainaus käyttäjältä: SAS - 22.02.09 - klo:20:29

Nurmen perustamisesta kaikki alkaa eli peruslannoitus,kalkitus,rikkatorjunta ,lakoontumaton suojavilja jos suojaviljaa käyttää,huolellinen olkien keräys tarvittaessa käsiharvalla varsinkin nurkat ja päisteet.Ensimmäinen sato mieluimmin kuivaheinäksi ja vasta toinen mahdollinen äpäre säilörehuksi eikä korjuuta koskaan syyskuun 10 päivän jälkeen jos niin pitkään sänkeen.Pellon muoto kuntoon ja ojitus.Nämä kun tekee niin ei voi epäonnistua .Kylvökoneessa pitää olla multaus myös nurmisiemenille,
esim jälkiharan piikit ja kunnon jyräys erillisellä jyrällä.
Suurin syy miksi nurmi lakkaa tuottamasta on maan tiivistyminen,eli
akselipainot alle 3 tonnia tavoitteeksi.

  ootko jonain vuonna onnistunu noissa kaikissa samalla lohkolla?

Pitiskö vielä varmuudeksi vähän pintaan ripotella siementä 

olen harrastanut noin 15 vuotta tähän asti ajettu joko keväällä tai heinänteon jälkeen noin 10 kiloa /ha tumen laahavannas kylvökoneella ja ollut ihan hyvä kun vantaan kärki tekee pienen naarmun ja siemen mennyt siihen keväällä ajetuista näkyy heinän teon jälkeen nätit rivit mitkä itäneet ja sato tosiaankin vasta seuraavana vuonna juola vehnästä pitää päästä totaalisen eroon ennen nurmen perustamista voikukka täällä ainakin melkein pahempi joutuu myrkyttämään pisin nurmi ollut 13 vuotta viimeisen vuoden sato 60 kilon typpi määrällä 5445 kg kuiva-ainetta yhdellä sadolla/ ha (teen pelkkää kuivaa heinää) osa pelloista aika kivisiä niin siitä lähti joskus tää kokeilu ja jatkuu joka kevät ajettu kulo pois riimulla ja nyt 2 vuotta ollut 6m nurmihara mihin olisi tarkoitus laittaa sähkötoiminen keskipakolevitin sais yhden ajon pois mutta siemen ei varmaan mene niin hyvin maata vasten kuin tumella?   

Käyttäkö kukaan ihan olkiharaa ja piensiemenkylvökonetta? Olen tuossa mietiskellyt tuollaisen hankkimista, mutta mietityttää vaan nuo kivet, jotka eivät sitkeistä yrityksistä huolimatta lopu. Nostaako haran piikit kiviä irti maasta, vai onko piikkikulma niin loiva, että kivet eivät irtoa?

Toinen vaihtoehto olis tietysti se perinteinen laahavannaskone, mutta kapea työleveys ei juuri houkuttele. Tuo hara saattas toimia paremmin myös kuloheinän kanssa.

Kevättä oottelee 12m levee einbökki kylvövarustuksella, jos tolla kiertelis noita laitumia koht ku lumet häipyy. Muutama vuos kierrelty 3m underhaukilla ja siinä ne hermot menee lähinnä työleveyden ja vannasputkien tukkeutumisen pelossa. Kyllähän silläkin tietenkin pienempiä aloja kiertelee. Aika näyttää miten ne nurmet vihertää.

Käyttäkö kukaan ihan olkiharaa ja piensiemenkylvökonetta? Olen tuossa mietiskellyt tuollaisen hankkimista, mutta mietityttää vaan nuo kivet, jotka eivät sitkeistä yrityksistä huolimatta lopu. Nostaako haran piikit kiviä irti maasta, vai onko piikkikulma niin loiva, että kivet eivät irtoa?

Toinen vaihtoehto olis tietysti se perinteinen laahavannaskone, mutta kapea työleveys ei juuri houkuttele. Tuo hara saattas toimia paremmin myös kuloheinän kanssa.

Dalbossa on jyrä haran perässä. Vaikka se yksi kaveri sitkeästi väittää, "ettei jyrää tarvita".....