http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801227130218_uu.shtml

Tämmösseen periferiaan pitäisi lähettää kunniallisen etelän asukin verorahat.
Mieluummin kehitysmaatukea. Eikös sen osuutta bruttokansantuotteesta ollakkin nostamassa.

Voe voe

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801227130218_uu.shtml

Tämmösseen periferiaan 

Se on merkki luontaisesta poistumasta.  ;)Yleensä ongelmatapauksia yhteiskunnalle muutenkin. 

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 22.01.08 - klo:12:35

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 21.01.08 - klo:21:15

Tälläkin saitilla jaksetaan jauhaa päivästä toiseen Kemijärven sellutehtaan alullepanijoita moittien, ja vähätellen tehtaan työllistävää vaikutusta sekä ennenkaikkea vaikutuksia paikallisen raakapuun kysyntään. Mutta ajatellaanpa minne puu tulee sitten: etelämmäksi tottakai. Alkaa jatkuva propaganda pohjoisille metsänomistajille: "Ei ole teidän puulle kysyntää.... Hinta sen mukainen". Ja etelämpänä metsänomistaja saa kuulla: "Me saamme tarpeesemme pohjoista hyvälaatuista raaka-ainetta....Emme tarvitse enää niin paljoa paikallisesti ja ostokieltoa pukkaa "....  Ja tämä ideologia tulee takuulla käyttöön. Lisää kun suljetaan, markkinat häiriöityy. Sitähän metsäteollisuus haluaa.

  Ei ole meikälle mitään merkitystä. Pyrin kasvattamaan jatkossa puuta siten, että se ei ole sellupuuta.

Aina tulee sellua, vähintään 10-25 % päätehakkuukohteista...Ja tuossa tulevaisuuden visioita yhdeltä toimijalta. Jutusta puuttuu Lapin puun hyödyntäminen, mutta radiossakin kuuluneessa haastattelussa toimiva johto odottaa halpaa Lapin puuta... Eli juttu sivulta kolmehttp://www.forumlehdet.fi/1-4.pdf.

   Niin täällä joku kertoi kuinka hyvin SE firma apteeraa. Mulla ei oo kokemusta.

   Ilman muuta Enso haluaa halpaa puuta.

Aina on puissa latvat, Sepe. Ei niitä kuitenkaan metsään kannata jättää...Lenkoutta, rosoa, tyvilahoa, poikaoksaa ym. löytyy aina. Kyllä 10 %  on sopiva määrä kuitua päätehakkuulta..Pitää olla hyvälaatuista puuta...Pylväsleimikoissa helposti saavutettavissa. Eli olen edelleenkin tyytyväinen viimeiselle firmalle joka osti puitani...Mutta tosiasiassa Sepe, en ole niin firmasidoinnainen mitä olet saanut ymmärtää... Ja halvan puun osto ulottuu muihikin toimijoihin kun yks alkaa kartellisoimaan hintoja alas...

Aina on puissa latvat, Sepe. Ei niitä kuitenkaan metsään kannata jättää...Lenkoutta, rosoa, tyvilahoa, poikaoksaa ym. löytyy aina. Kyllä 10 %  on sopiva määrä kuitua päätehakkuulta..Pitää olla hyvälaatuista puuta...Pylväsleimikoissa helposti saavutettavissa. Eli olen edelleenkin tyytyväinen viimeiselle firmalle joka osti puitani...Mutta tosiasiassa Sepe, en ole niin firmasidoinnainen mitä olet saanut ymmärtää... Ja halvan puun osto ulottuu muihikin toimijoihin kun yks alkaa kartellisoimaan hintoja alas...

   Tää juttuhan lähti siitä kuinka paljon menee selluksi. Sellupuu on sitä puuta joka jää pyörimään sinne tienlaitaan kesäksi. Kaikilla muilla puillahan on kiire tehtaalle. 2viikkoa hakkuusta

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 22.01.08 - klo:16:49

Aina on puissa latvat, Sepe. Ei niitä kuitenkaan metsään kannata jättää...Lenkoutta, rosoa, tyvilahoa, poikaoksaa ym. löytyy aina. Kyllä 10 %  on sopiva määrä kuitua päätehakkuulta..Pitää olla hyvälaatuista puuta...Pylväsleimikoissa helposti saavutettavissa. Eli olen edelleenkin tyytyväinen viimeiselle firmalle joka osti puitani...Mutta tosiasiassa Sepe, en ole niin firmasidoinnainen mitä olet saanut ymmärtää... Ja halvan puun osto ulottuu muihikin toimijoihin kun yks alkaa kartellisoimaan hintoja alas...

   Tää juttuhan lähti siitä kuinka paljon menee selluksi. Sellupuu on sitä puuta joka jää pyörimään sinne tienlaitaan kesäksi. Kaikilla muilla puillahan on kiire tehtaalle. 2viikkoa hakkuusta

No meilläpäin juuri tämä "Iso" kunnostautui takavuosina tyvilahokakkosen tekijänä..

  Ei ole meikälle mitään merkitystä. Pyrin kasvattamaan jatkossa puuta siten, että se ei ole sellupuuta.

   *** Joopa. Tutkipa huviksesi tilastoja omista puunmyynneistä. Kyllä se vaan tuppaa kuitupuun osuus nousemaan sinne liki 50%. Ja näin tulee aina olemaan. Siinä mielessä olen enemmän kuin kiinnostunut tietämään ,miten metsää hoidetaan niin,ettei kuitupuuta tarvii myydä. Eikä takerruta tähän sellupuu käsitteeseen,please.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 22.01.08 - klo:12:35

  Ei ole meikälle mitään merkitystä. Pyrin kasvattamaan jatkossa puuta siten, että se ei ole sellupuuta.

   *** Joopa. Tutkipa huviksesi tilastoja omista puunmyynneistä. Kyllä se vaan tuppaa kuitupuun osuus nousemaan sinne liki 50%. Ja näin tulee aina olemaan. Siinä mielessä olen enemmän kuin kiinnostunut tietämään ,miten metsää hoidetaan niin,ettei kuitupuuta tarvii myydä. Eikä takerruta tähän sellupuu käsitteeseen,please.

   Mä en kyllä tällä syönnillä tuota aivan niele. Kyl mää ainaskii oon viimeisen 30v aikana enemmän myyny tukkia. Ja täs jo harvennellaan omia istutuksia.

 JK: tää onkii sit sitä epäpätevää apteerausta varmaan. Kaikki mutkaset ja lahot tukiksi.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 22.01.08 - klo:13:20

http://www.metla.fi/tapahtumat/2002/ro-tutkimuspaiva/penttinen-jalkanen-16052002.htm

Mitä yrität tuolla linkillä todistella?? Jatka vain googlailemista ja metsänhoitoon perehtymistä.

Issoemmat tuhot pohojosen mehtiin tehtiin aekonaan kun tuotiin etelän herrojen toemesta eteläsuomalaesie männyntaemie, jos joetaki taemikoeta on jouvvuttuu uusaamaan niin ne on justiisa niitä. Tosin vieläe Pyhityksen ympäristössä niitä männyntärrie näkkyypi olovan.

Heinolla on muuten semmonen vaijjeri tuolla pusikon reonassa, jolla on aekonaan niitä koevikoeta ajettu nurin, mutta ne koevikot on ollu nimenomaan valtijon maeta, seki oli sitä etelästä tuotuo viisautta. Se vaijjeri, tae mikä lie sinkki se onkaa, oli kerran isäukon rekkeen tarttunu ahamavaaran savotalla ja se sen haalasi kottiin sitte. On semmonen viis senttie paksuo tavarata.

Sehän on ***** vale (etä kyrvässä luista) että metänparannusrahat oesi pohojosessa mennu hukan persijeen, enäpiki hukan persijeen näkyy menneen jollaki ukolla valtijovallan rahhoella tarjottu koulusivistys...

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 22.01.08 - klo:14:11

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 22.01.08 - klo:13:20

http://www.metla.fi/tapahtumat/2002/ro-tutkimuspaiva/penttinen-jalkanen-16052002.htm

Mitä yrität tuolla linkillä todistella?? Jatka vain googlailemista ja metsänhoitoon perehtymistä.

Issoemmat tuhot pohojosen mehtiin tehtiin aekonaan kun tuotiin etelän herrojen toemesta eteläsuomalaesie männyntaemie, jos joetaki taemikoeta on jouvvuttuu uusaamaan niin ne on justiisa niitä. Tosin vieläe Pyhityksen ympäristössä niitä männyntärrie näkkyypi olovan.

Heinolla on muuten semmonen vaijjeri tuolla pusikon reonassa, jolla on aekonaan niitä koevikoeta ajettu nurin, mutta ne koevikot on ollu nimenomaan valtijon maeta, seki oli sitä etelästä tuotuo viisautta. Se vaijjeri, tae mikä lie sinkki se onkaa, oli kerran isäukon rekkeen tarttunu ahamavaaran savotalla ja se sen haalasi kottiin sitte. On semmonen viis senttie paksuo tavarata.

Sehän on ***** vale (etä kyrvässä luista) että metänparannusrahat oesi pohojosessa mennu hukan persijeen, enäpiki hukan persijeen näkyy menneen jollaki ukolla valtijovallan rahhoella tarjottu koulusivistys...

Jonkun metsäfirman asiakaslehdessä oli Lapin suurimpien avohakkuualueiden ( en muista missä lehdessä oli ja mistäpäin Lapissa ?) uudistetuista alueista kuvia. Hurjaa oli puunkasvu pohjoisen metsiksi n.40 vuodessa...Pikkutukkia kasvoi seassa ja olikohan  juuri näitä voimakkaasti ensimmäisenä uudistettuja alueita ? Jäljet vähäisiä....

Ilimeisesti niitä kuulusie Osaran aukeita, joesta vaahottiin aekoenaan ja joessa on  nyt puuta niin saatanasti.

Ilimeisesti niitä kuulusie Osaran aukeita, joesta vaahottiin aekoenaan ja joessa on  nyt puuta niin saatanasti.

Osaran aukeat pukkaa puuta niin että hirvittää. Siellähän oli karuimmilla alueilla pieniä ongelmia uudistamisen suhteen. Kokonaisuutta arvioiden uudistus onnistui hyvin ja osoittaa että tehokasta ja kannattavaa metsätaloutta voidaan harjoittaa pohjoisessakin. Tosin enää nykyään ei aivan noin suuria yhtenäisiä aukkoja hakattaisi.

Issoemmat tuhot pohojosen mehtiin tehtiin aekonaan kun tuotiin etelän herrojen toemesta eteläsuomalaesie männyntaemie, jos joetaki taemikoeta on jouvvuttuu uusaamaan niin ne on justiisa niitä. Tosin vieläe Pyhityksen ympäristössä niitä männyntärrie näkkyypi olovan.

Heinolla on muuten semmonen vaijjeri tuolla pusikon reonassa, jolla on aekonaan niitä koevikoeta ajettu nurin, mutta ne koevikot on ollu nimenomaan valtijon maeta, seki oli sitä etelästä tuotuo viisautta. Se vaijjeri, tae mikä lie sinkki se onkaa, oli kerran isäukon rekkeen tarttunu ahamavaaran savotalla ja se sen haalasi kottiin sitte. On semmonen viis senttie paksuo tavarata.

Sehän on ***** vale (etä kyrvässä luista) että metänparannusrahat oesi pohojosessa mennu hukan persijeen, enäpiki hukan persijeen näkyy menneen jollaki ukolla valtijovallan rahhoella tarjottu koulusivistys...

Niinhän siinä kävi että taimia tuotiin liian kaukaa etelästä nopeamman kasvun toivossa. Kuitenkin hyvin nopeasti opittiin ettei se onnistu.

Joo tosiaankin näyttää erään ukon opinnot menneen hukkaan, tosin pahalla asennevammallakin voi alla vaikutusta.

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 22.01.08 - klo:22:15

Ilimeisesti niitä kuulusie Osaran aukeita, joesta vaahottiin aekoenaan ja joessa on  nyt puuta niin saatanasti.

Osaran aukeat pukkaa puuta niin että hirvittää. Siellähän oli karuimmilla alueilla pieniä ongelmia uudistamisen suhteen. Kokonaisuutta arvioiden uudistus onnistui hyvin ja osoittaa että tehokasta ja kannattavaa metsätaloutta voidaan harjoittaa pohjoisessakin. Tosin enää nykyään ei aivan noin suuria yhtenäisiä aukkoja hakattaisi.

"Osaran aukeat" nimeä käytettiin Pohjois-Suomen suurista avohakkuista, jotka aloitettiin valtion metsissä heti sodan jälkeen. Aukot olivat suuria. Pudasjärven ja Posion välille hakattiin kokonaispinta-alaltaan hiukan vajaan 21 000 hehtaarin aukko. Todellista hakkuualaakin kertyi rapiat 18 000 hehtaaria. Aluetta mainitaan Euroopan suurimpana avohakkuuaukeana.

Tiedän hyvin Osaran aukeat googlaamattakin. En ole itse käynyt mutta nähnyt satoja sieltä eri paikoista otettuja kuvia. Puuta tosiaankin pukkaa niin että hirvittää.