Lihapuljun kilpailukykyä ajatellen hankinnan kokonaiskustannukset eivät voi olla korkeammat kuin kilpailijoilla. Jos kilpailija saa lihan portille tiettyyn hintaan, niin suomalaisen teurastamon tilalle maksama hinta lisättynä logistiikkahierarkian kustannuksilla ei voi olla korkeampi. Ja silloin sian olessa +/-0 kilpailijohin nähden, niin puljun kilpailukykyä ajatellen sekä sian että naudan hankintakustannus pitäisi vähentää naudanhinnasta. Ja vastoinpäin siten että naudan ollessa +/-0 tilanteessa niin sian hinnasta pitäisi vähentää molempien hankintakustannus, mikäli halutaan säilyttää lihapuljun kilpailuvalmiudet.
Kosmikin kertoma markkinatilanne nyt, nauta-15 pinnaa/-35c ja sika+5%/+7c ja muuten esim tanskaan verrattuna jopa +30c tällä hetkellä, kun vuosien ajan on totuttu näkemään sika n. -10%. Näihin pitäisi vielä mahtua hankinnan kustannukset ja muistaa määräsuhde 1:3 ja siltikin pitäisi kokonaiskustannukset pysyä likimain +/-0 tilanteessa suhteessa kilpailjoihin. Jos oikein muistan niin sikakilon kokonaishankintakustannus olisi 7c, ja sillon naudan hinta keräilykustannuksineen pitäisi olla kosmikin mainitsemassa markkinatilanteessa jotain 3X(7+7)= -40-50c alle eu-keskihinnan.
Paljonko vähennettävät hankintakustannukset sitten todellisuudessa ovat, siitä saataisiin varmasti upeita laskelmia, teurastamo tiedottaa varmasti jotta ei poikkea siasta... Maalaisjärjellä kun vertailee sikakuormaan ja nautakuormaan mahtuvia lihakiloja ja keskimääräisiä välimatkoja sekä kuorman noutopaikkojen määrää, niin nautakilosta muodostuu moninkertainen kustannus sikaan verrattuna.
Vaikka naudasta siis maksetaan kosmikin mainitsemassa hintatilanteessa -15%, niin teollisuuden kilpailukykyä ajatellen siinä on vähintään naudan keräilykustannuksen X verran liikaa suhteessa eun keskihintaan. Ja nautaenemmistöverkottuman tulkintahan on luonnollisesti että siasta maksetaan liikaa X/3 ja tanskaan verrattuna vielä 30c lisää.
Ei ole mikään ihme että konnakerhon toimet keskittyvät sian kysyntä-tarjonta-suhteen muuttamiseen.
Laskelmat aina kiinnostaa, koska matematiikka on aina eksaktia, jos vaan lähtöarvot ja laskentakaava perustuu johonkin todellisuuteen.
Joten avaappa nyt hieman mistä tulee "naudan hinta keräilykustannuksineen pitäisi olla kosmikin mainitsemassa markkinatilanteessa jotain 3X(7+7)= -40-50c alle eu-keskihinnan."
Keräilykustannuksista löytyy varmasti laskelmat teurastamoilta, ja niitä voidaan kyllä verrata, ja jonkinlaista arviota tehdä kilpailevien euroalueen vastaaviin - jotka nekään ei ole nolla.
Mutta tämä esittämäsi laskelma ja sen perustelut on kyllä jotain käsittämätöntä ihan matemaattisesti ajateltunakin.
Ei avaudu? Lue hitaammin.
Eurooppalaiset lihafirmat kilpailevat samoista asiakkaista. Silloin lihanhankinnan kuluissa ei voi olla suuria eroja jos kilpaillaan.
Euroopassa hinnoitellaan portille, suomessa tilalle. Kosmikin esittämässä tilanteessa sian hinta suomessa esim 7 senttiä korkeampi plus sian keräyskustannus muistaakseni seitsemän senttä. Tässä tilanteessa lihfirman pitäisi paikata tilanne naudalla ja siitä yhtälö. Muista määräsuhde 1:3.
Jos auto kerää nautaa kuorman päivässä jossa on lihaa 4tn ja sikaa tulee sitten yhdellä autolla samassa ajassa vaikka 3 kuormaa a 16tn lihaa niin helpostihan tuosta muodostuu 10-15 kertainen keräilykustannusero naudan ja sian välille / lihakilo. Nauta keräillään 20 000 tilalta ympäri suomen 200kg erissä keskimäärin 4tn/ tila vuodessa. Ja sikaa n. 100tn tila yleensä täysinä kuormina keskimäärin 100km matkalta.
Sama suhde toistuu kaikessa hankintatoimen kustannuksissa sekä teurastuksessa, jatkojalostuksessa jne.. Osuuspääoman tuotto määräytyy kuitenkin koko puljun tuloksen mukaan, ja on ollut viimevuosina kyllä kohtuullinen.
Teurastamot kilpailevat eurooppalaisten lihanjalostajien kanssa, jotka saavat lihan portille markkinahintaan. Kun lihatalot kilpailevat samoista asiakkaista niin lihan kustannuksissa ei voi olla suurta eroa. Ts esim jos naudasta joudutaan maksamaan sama hinta kuin ulkolainen kilpailija, niin sika on sitten saatava vastaavasti sekä sian että naudan keräilykustannusten verran halvemmalla jotta lihanhankinnan kokonaiskustannukset mahdollistavat kilpailun samoista asiakkaista.
Jokainen voisi lisäksi mietiskellä mihin tilanteeseen sikaa ja nautaa määräsuhteessa 3:1 hankkiva yritys joutuu jos siasta joudutaankin maksamaan tuotannon ja tukien aleneman vuoksi esim 30c/kg enemmän kuin kilpailija kun se aiempina vuosina on ollut vaikka 10c/kg halvempaa. Ja jos osuuskunnassa on vaikkapa 95% nautaedustajia niin mitä luulette, pudotetaanko naudan hintaa silloin tarvittavat 2e/kg vai tekeekö osuuskunta-etujärjestö-verkottuman 95% naudantuottajaenemmistö kaiken mahdollisen ja enemmänkin sian kysyntä-tarjonta-suhteen muuttamiseksi jotta sikaa saadaan edullisemmin.
