Siemenlohkot tarkastetaan 3-6 kertaa kasvukaudessa, joko kävellen tai mopolla. .

HAH HAH 

Lainaus käyttäjältä: wtf - 15.12.13 - klo:07:40

Lainaus käyttäjältä: Kaarle - 15.12.13 - klo:06:44

Sertin mukana ei tule vieraita lajikkeita. Jos vieraita yksilöitä tavataan pellolla, on se puintitappiojyviä. Omassa kylvökoneessakin voi tulla jyviä. Jopa kengänpohjassa saattaa kulkeutua ei toivottuja jyviä.

Myös linnut levittää siemeniä. Ajatellaan että naapurissa on täytetty konetta ja siinä yhteydessä on varissut maahan siemeniä. Linnut tulevat ja ottavat siemenen nokkaansa ja lähtevät lentämään. Syystä tai toisesta voi lintu pudottaa siemenen peltolohkon kohdalla. Siinä kasvaakin sitten vierasta lajiketta.

Pakkaamolla pyritään 100%:n tarkkuuteen, vakuustodistuksen mukaisesti.


JösseJänis on ainoa joka tajuaa kupletin juonen. Muut ovat tuuleen huutajia.

Entisenä siemenviljelijänä voin todeta että Kaarle on täysin väärässä. Tämä "lintu" joka syystä tai toisesta jyviä peltoon levittää, lentelee yhtä lailla siemenviljelijän mailla kuin muidenkin. Lintu on siemenmyyjän yksi säälittävimpiä selityksiä sille miksi uuden vehnälajikkeen joukossa kasvaa kauraa tasaisesti koko lohkolla, vaikkei ko. lohkolla olisi kauraa kuuna viljelty.

100,00% puhtauteen ei koskaan päästä normaaleissa viljely olosuhteissa. Jos jotain muuta väittää, on väärässä tyhmyyttään tai valehtelee.

 

Siemenlohkot tarkastetaan 3-6 kertaa kasvukaudessa, joko kävellen tai mopolla.

Harjaantunut silmä erottaa lajikkeet toisistaan. Vieraan lajikkeen mahdollisuus on 0.01%.

Linnut ja muu aiheuttaa vahinkoa.

Kukaan ei varmaan tyhmyyttään väitä tuollaista, eli Kaarle kuuluu ryhmään VALEHTELIJA.

Siemenlohkot tarkastetaan tasan kerran kasvukaudessa tilan ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Vieraita lajikkeita sallitaan tarkastuksessa, toleranssia en nyt muista.

 

No voe helevetti, omin silmin nähty tätä hommaa niin mitäpä sitä muuta paskaa väittämään. Ei se siemenviljelijä ole sen aktiivisempi toimissaan kasvukaudella kuin rehuviljan viljelijä.

Kylvöjen jälkeen seuraavan kerran pellolla käydään jalkapelissä ennen puinteja suoritetun eviran siementarkastuksen yhteydessä, osa lohkoista voidaan raakata pois siementuotannosta ja loput puidaan kärriin siemeneksi.

   ks kummaa kun ihmiskunta on tänne asti selvinny hengissä ilman tuota tukipilaria, skyy on varmaan toinen pilari...hah hah

No voe helevetti, omin silmin nähty tätä hommaa niin mitäpä sitä muuta paskaa väittämään. Ei se siemenviljelijä ole sen aktiivisempi toimissaan kasvukaudella kuin rehuviljan viljelijä.

Kylvöjen jälkeen seuraavan kerran pellolla käydään jalkapelissä ennen puinteja suoritetun eviran siementarkastuksen yhteydessä, osa lohkoista voidaan raakata pois siementuotannosta ja loput puidaan kärriin siemeneksi.

Aika laiskan oloista tuommoinen lähestyminen, kyllä siellä kannatta jo ennen sitä tarkastajaa pyörähtää, katsomassa kannattaako sitä sinne pyytää ollenkaan...
Edes sen kerran. Hukkaohriakin tuli kesällä keräiltyä vaikka näin jälkikäteen siinä ei kyllä tuntipalkoille tainnut päästä vaikka kuinka laskisi... 3-6 on aika liioittelua kyllä jos nyt ei laske ruiskutuksia tuohon mukaan...

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 15.12.13 - klo:09:09

No voe helevetti, omin silmin nähty tätä hommaa niin mitäpä sitä muuta paskaa väittämään. Ei se siemenviljelijä ole sen aktiivisempi toimissaan kasvukaudella kuin rehuviljan viljelijä.

Kylvöjen jälkeen seuraavan kerran pellolla käydään jalkapelissä ennen puinteja suoritetun eviran siementarkastuksen yhteydessä, osa lohkoista voidaan raakata pois siementuotannosta ja loput puidaan kärriin siemeneksi.

Aika laiskan oloista tuommoinen lähestyminen, kyllä siellä kannatta jo ennen sitä tarkastajaa pyörähtää, katsomassa kannattaako sitä sinne pyytää ollenkaan...
Edes sen kerran. Hukkaohriakin tuli kesällä keräiltyä vaikka näin jälkikäteen siinä ei kyllä tuntipalkoille tainnut päästä vaikka kuinka laskisi... 3-6 on aika liioittelua kyllä jos nyt ei laske ruiskutuksia tuohon mukaan...

   Siinä on hukkaruiskutukset mukana.

Kummallista väittää asian olevan jotenkin toisin.

Siemenviljely on tarkkaa työtä. Asiansa osaava siemenviljelijä on yhteiskunnan tukipilari. Ilman ammattitaitoista siemenen kasvatusta koko yhteiskunta voi pahimmassa tapauksessa kuolla nälkään. Lajikkeet taantuu ja ruuantuotanto loppuu.

Sertifioidun siemenen kasvatus on elintärkeää myös globaalisti.

ihan pikkasen haiskahtaa trollile..   

Ei se siemenviljely tai siemenpakkaamotoiminta mitään ihmeellisiä vaadi. Pistämpä tähän nyt muutamia linkkejä niin kaikki halukkaat voivat itse todeta, mitä nämä vaatimukset ovat.
Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=121  ja sitten pakkaamo-ohje http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=323
Hinnastot voipi katsoa tuolta: http://www.evira.fi/files/attachments-archived/palveluhakemisto/hinnastot_pdf/evira_maksuasetus_1056_2012.pdf  eli pakkaamolupa maksaa alle 150 € vuodessa.

Eli valmiiksi sertifioidussa siemenerässa (2.sp) sallitaan muiden kasvilajien siemeniä 7 kpl/500 g näyte. Siemenviljelyksen vaatimukset ovat ihan perusjuttuja ja tulevat täytetyksi jo viljelysuunnitelmaa tehdessä.

Ei se siemenviljely tai siemenpakkaamotoiminta mitään ihmeellisiä vaadi. Pistämpä tähän nyt muutamia linkkejä niin kaikki halukkaat voivat itse todeta, mitä nämä vaatimukset ovat.
Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=121  ja sitten pakkaamo-ohje http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=323
Hinnastot voipi katsoa tuolta: http://www.evira.fi/files/attachments-archived/palveluhakemisto/hinnastot_pdf/evira_maksuasetus_1056_2012.pdf  eli pakkaamolupa maksaa alle 150 € vuodessa.

Eli valmiiksi sertifioidussa siemenerässa (2.sp) sallitaan muiden kasvilajien siemeniä 7 kpl/500 g näyte. Siemenviljelyksen vaatimukset ovat ihan perusjuttuja ja tulevat täytetyksi jo viljelysuunnitelmaa tehdessä.

Joo tämä on se helppo ja halpa osuus. Viranomaistoiminnan kustannus siementuotannossa on sama kuin säkin osuus.

Sitten kun on nää pakolliset valmiina alkaa se kallis osuus. Täytyis saada jotakin pakattavaa. Ja saadakseen pakattavaa on pakko liittyä joko tila- tai peltosiemeneen. Jos ei ole jäsenenä jommassa kummassa ei ole mitä pakata.

VALTAVA kulu tuo pakkaamolupa, siinä on yhteiskunnan tukipilareilla ihmettelemistä.

VALTAVA kulu tuo pakkaamolupa, siinä on yhteiskunnan tukipilareilla ihmettelemistä.

Mutta kun sillä pelkällä luvalla ei voi pakata. Täytyy olla jotakin mitä pakata ja se maksaa. Äijälä Markulta vain kyselemään niitä uutuuksia. Siinä saa kysellä niiku Hietane silakoita. Paitti että ei tuu sitä yhtäkään

Vähä niiku se entinen viulun omistaja. Voi ku osais soittaa.

Lainaus käyttäjältä: Doksa - 15.12.13 - klo:11:28

Ei se siemenviljely tai siemenpakkaamotoiminta mitään ihmeellisiä vaadi. Pistämpä tähän nyt muutamia linkkejä niin kaikki halukkaat voivat itse todeta, mitä nämä vaatimukset ovat.
Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=121  ja sitten pakkaamo-ohje http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=323
Hinnastot voipi katsoa tuolta: http://www.evira.fi/files/attachments-archived/palveluhakemisto/hinnastot_pdf/evira_maksuasetus_1056_2012.pdf  eli pakkaamolupa maksaa alle 150 € vuodessa.

Eli valmiiksi sertifioidussa siemenerässa (2.sp) sallitaan muiden kasvilajien siemeniä 7 kpl/500 g näyte. Siemenviljelyksen vaatimukset ovat ihan perusjuttuja ja tulevat täytetyksi jo viljelysuunnitelmaa tehdessä.

Joo tämä on se helppo ja halpa osuus. Viranomaistoiminnan kustannus siementuotannossa on sama kuin säkin osuus.

Sitten kun on nää pakolliset valmiina alkaa se kallis osuus. Täytyis saada jotakin pakattavaa. Ja saadakseen pakattavaa on pakko liittyä joko tila- tai peltosiemeneen. Jos ei ole jäsenenä jommassa kummassa ei ole mitä pakata.

Niin se miten tuonne listalle pääsisi, taitaa olla aika monen kommervenkin takana: http://www.boreal.fi/fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=112&Itemid=175

Mutta on aika paljon niitäkin, joilla on joko oma tai ulkomainen lajike edustettuna: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa%2Bevirasta/julkaisut/?a=view&productId=352

Yksi aika hyvin menestynyt lajike, joka ei ole näiden suurien nimissä on Amaretto.

Lainaus käyttäjältä: Kaarle - 15.12.13 - klo:09:00

Kummallista väittää asian olevan jotenkin toisin.

Siemenviljely on tarkkaa työtä. Asiansa osaava siemenviljelijä on yhteiskunnan tukipilari. Ilman ammattitaitoista siemenen kasvatusta koko yhteiskunta voi pahimmassa tapauksessa kuolla nälkään. Lajikkeet taantuu ja ruuantuotanto loppuu.

Sertifioidun siemenen kasvatus on elintärkeää myös globaalisti.

ihan pikkasen haiskahtaa trollile..   

SKN

Niiden joiden viljanviljely keskittyy rehu ja leipäviljatuotantoon, eivät tiedäkään kuinka moniutkainen ja kallis operaatio on saada puhdasta satoa pellolta loppukäyttäjälle.

Ai jaa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.12.13 - klo:13:29

Lainaus käyttäjältä: Kaarle - 15.12.13 - klo:13:17

Niiden joiden viljanviljely keskittyy rehu ja leipäviljatuotantoon, eivät tiedäkään kuinka moniutkainen ja kallis operaatio on saada puhdasta satoa pellolta loppukäyttäjälle.

Ai jaa.

Sarkastiset lausahduksesi ovat tälle foorumille pahasta.

Nyt jumalauta Kaarle teet harakirin